Toggle sidebar

Tajusin just, että mä olen jämähtänyt kouluttamattomaksi huoltsikan myyjäksi:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "epäonnistuja"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
tiitulle - tiedän montakin ihmistä, jotka opiskelevat/käyvät töissä 60km päässä tai kauempanakin. Eli välimatka lähimpiin kaupunkeihin ei ole este vaan tekosyy. Jos todella haluat niin on mahdollista opiskella toisellakin paikkakunnalla kuin mitä itse asuu. Se vain vaatii motivaatiota. :) Mutta esimerkiksi pk-seudulla suht lyhytkin työmatka saattaa ruuhkien vuoksi kestää julkisilla lähemmäs tunnin suuntaansa..Näin vertailun vuoksi.
 
[QUOTE="vai niin";25761239]Noilla asiolla kun ei ole yhtään mitään väliä, jos työ ei tyydytä itseä ja on kapasiteettia tehdä muutakin. Kokemuksesta puhun. Kouluttautuminen ei ole turhaa, ainakaan ap:n tapauksessa. Oli ala sitten mikä tahansa.

Jos ihminen ei ole tyytyväinen tilanteeseensa, niin silloin on lähdettävä opiskelemaan vaikka niitä turhatieteitä, jos se vain tekee onnelliseksi. Huoltoaseman kassa saa aina töitä, jos opiskelu ei jostain syystä onnistukaan. Maisterin papereilla on joka tapauksessa enemmän arvoa kuin pelkillä lukion papereilla. Ne parantavat työn saantia ja mahdollisuuksia joka tapauksessa, vaikka ei just oman alan hommaa saisikaan.

Ainakin turhatieteiden parissa saa enemmän sivistystä kuin huoltoaseman kassalla ja sitä totisesti kannattaa hankkia, muuten käy kuten sinulle; ajattelu jää suppeaksi ja kehittymättömäksi.[/QUOTE]

Katkeran kuuloista puhetta sulta. Kauanko olet ollut työttömänä?
 
[QUOTE="vai niin";25761239]

Ainakin turhatieteiden parissa saa enemmän sivistystä kuin huoltoaseman kassalla ja sitä totisesti kannattaa hankkia, muuten käy kuten sinulle; ajattelu jää suppeaksi ja kehittymättömäksi.[/QUOTE]

Tätä en allekirjoita. On suoranaisesti loukkaus väittää kaupankassaa sivitymättömäksi. Mä en suostu pitämään itseäni yhtään sen sivistymättömänä kuin joku maisteri itseään. Mulla on laitoshuoltajan ammattitutkinto ja nyt opiskelen siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoa, ja sekään ei ole mikään "helppo nakki".

Kaikki koulutus peruskoulunja lukion/amiksen jälkeen on hyvästä, on sitten opisto-/amk-/ yliopistotasoista. Se kaikki sivistää ihmistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ähis;25761285:
Tätä en allekirjoita. On suoranaisesti loukkaus väittää kaupankassaa sivitymättömäksi. Mä en suostu pitämään itseäni yhtään sen sivistymättömänä kuin joku maisteri itseään. Mulla on laitoshuoltajan ammattitutkinto ja nyt opiskelen siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoa, ja sekään ei ole mikään "helppo nakki".

Kaikki koulutus peruskoulunja lukion/amiksen jälkeen on hyvästä, on sitten opisto-/amk-/ yliopistotasoista. Se kaikki sivistää ihmistä.
Click to expand...

Niinpä. Minusta osoittaa aikamoista sivistymättömyyttä haukkua tuntemattomia ihmisiä sivistymättömiksi ja nostaa itsensä siinä samassa jalustalle.
 
Se on oikeasti sinusta kiinni, mitä päätät elämälläsi tehdä. Jos mies ei ymmärrä, niin jätätkö omat unelmasi sen takia tekemättä? Mitä haluat sitten eläkkeellä muistella? Mitä esimerkkiä annat lapsellesi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ähis;25761285:
Tätä en allekirjoita. On suoranaisesti loukkaus väittää kaupankassaa sivitymättömäksi. Mä en suostu pitämään itseäni yhtään sen sivistymättömänä kuin joku maisteri itseään. Mulla on laitoshuoltajan ammattitutkinto ja nyt opiskelen siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoa, ja sekään ei ole mikään "helppo nakki".

Kaikki koulutus peruskoulunja lukion/amiksen jälkeen on hyvästä, on sitten opisto-/amk-/ yliopistotasoista. Se kaikki sivistää ihmistä.
Click to expand...

Mä en väittänytkään nyt missään kohtaa kaupan kassaa sivistymättömäksi. Sä ymmärsit nyt vain väärin.

Mä pidin sivistymättömänä sitä, että väittää opiskelua ja loppututkintoa turhatieteilyksi, vaikka se toisi elämään haastetta ja tyydytystä sinne huoltsikan kassalle jämähtämisen sijaan. Jos ihminen on tyytymätön, silloin pitää tehdä jotain. Vaikka nykyinen ammatti toisi iloa tuhansille muille ihmisille, ei sillä ole välilä jos itseä tilanne ei miellytä. Emme me elä täällä vain muita varten.
 
[QUOTE="vieras";25761199]Aapeella on sellaista mitä sä et tule koulutuksellasi koskaan saamaan: talot, autot ja työpaikka. Revi siitä. ;)[/QUOTE]

Ei tarvitse repiä kun on jo kaikki tuo :). Mikä siinä on, että pitää taistella koulutuksen tärkeydestä? Tämä on mielestäni aikalailla itsestäänselvyys. Ja miksi se on joltain duunarilta pois jos toinen haluaa kouluttautua, vaikka sitten turhatieteiden maisteriksi? Oli koulutus mitä tahansa, se on parempaa kuin kouluttautumattomaksi jättäytyminen.
 
Kouluun vaan ja sassin, hakupaperit vetämään. Olen montaa vastaavaa tapausta seurannut vieressä, kummasti se arki vain on järjestynyt, kun ne opiskelut ovat alkaneet. Erilaisia mahdollisuuksia on olemassa, niitä ei välttämättä vain osaa kuvitella etukäteen.

Tuon turhautuneisuuden tunnistan tosi hyvin, itse lähdin mielestäni tosi vanhana, oikein 26-vuotiaana, yliopistoon opiskelemaan. Oli yksi opistotason koulutus takana, ei se riittänyt, eikä sillä saatu työ (mikä sinänsä ihan ok). Nyt 42-vuotiaana olen tosi tyytyväinen ratkaisuuni, vaikka taloudellisesti teki muutaman vuoden aikana tosi tiukkaa.

Mies tosin jäi matkan varrelle, mutta näin noin 10 vuoden päästä voi jo todeta, että hyvä niin. Tuon vakiintuneen elämäntilanteen rikkominen on kyllä raskasta, ja se saattaa hajottaa isojakin asioita.

Nyt, taistelut käytynä, kouluttautuneena maisterina, mielenkiintoisessa työssä, kohtuullisesti palkattuna ja tyytyväisenä tehtyyn opiskeluinvestointiin elämä on ok!!
 
[QUOTE="vieras";25761381]Ei tarvitse repiä kun on jo kaikki tuo :). Mikä siinä on, että pitää taistella koulutuksen tärkeydestä? Tämä on mielestäni aikalailla itsestäänselvyys. Ja miksi se on joltain duunarilta pois jos toinen haluaa kouluttautua, vaikka sitten turhatieteiden maisteriksi? Oli koulutus mitä tahansa, se on parempaa kuin kouluttautumattomaksi jättäytyminen.[/QUOTE]

No sitten duunariukkos on ostanut itselleen talot ja vehkeet joita myös sä saat käyttää.

Niin, keneltäköhän se on pois kun kädettömiä koulutetaan turhatieteiden maistereiksi ja sitä kautta kortistoon, keksitkö?
 
[QUOTE="vieras";25761460]No sitten duunariukkos on ostanut itselleen talot ja vehkeet joita myös sä saat käyttää.

Niin, keneltäköhän se on pois kun kädettömiä koulutetaan turhatieteiden maistereiksi ja sitä kautta kortistoon, keksitkö?[/QUOTE]

Huoh, olisikohan sinunkin kannattanut käydä kouluja, jotta ei tarvitsisi nyt olla niin katkera?
 
Ja ainiin, piti sanoa. Mulla nyt 75 kilsan työmatka, vähän näillä puppulumikeleillä paljon, mutta hyvä näin.

Mitä noin turhatieteet on? Ne perinteiset kirjallisuustiede, filosofia, sosiologia ja vastaavat? Minusta kaikein turhinta on elää oletuksenmukaista elämää turhautuneena. Kunhan vaan näyttää hyvältä naapureitten mielestä-elämä se ny mistään kotoisin ole. Olis sitten duunari tai turhatieteilijä, kunhan elää tyytyväisenä omassa elämässään.
 
Täällä yksi turhatieteen maisteri, eikä kelpaa minnekään töihin.... Menisin vaikka huoltsikan kassalle, mutteivät ota, kun en kuulemma viihdy siellä ja hakisin parempia töitä. Nyt on takana 2v työttömyys. Opiskelu kannattaa juu aina.
 
Täällä yksinhuoltaja, jolla hyvä vakityä, mutta kuumottaa vaan opiskelu vielä. Kaksi vuotta olen avoimessa opiskellut, ja nyt ajattelin laittaa hakupaperit. Matka mulla nyt ei ole ongelma, kun koulu on tossa vieressä. Lähinnä mietityttää taloudellinen tilanne, mutta selvinee sekin
 
[QUOTE="aapee";25758249]Niin, se on helppo sanoa, että opiskelemaan vain. Käytännössä vähän vaikeampi homma, kun on tuo lapsi, laina, jota pitää maksaa ja mies, joka nyt ei varmasti muuta mihinkään. Ja lisäksi monta muuta muuttujaa. Tiedän, kuulostaa ehkä selittelyltä, mutta ei se ole. Jokainen samassa tilanteessa oleva tietää, että ei se ole niin yksinkertaista toteuttaa..[/QUOTE]

Ammattikorkeakoulussa aikuispuolella voi opiskella monimuotona ja olla töissä. Kontaktipäivät tietyin väliajoin ja muuten opiskella kotona ja käydä töissä.
 
[QUOTE="mmk";25761526]Täällä yksi turhatieteen maisteri, eikä kelpaa minnekään töihin.... Menisin vaikka huoltsikan kassalle, mutteivät ota, kun en kuulemma viihdy siellä ja hakisin parempia töitä. Nyt on takana 2v työttömyys. Opiskelu kannattaa juu aina.[/QUOTE]

Täällä myös yksi turhatieteilijä ja minulle olisi tarjolla kyllä töitä pilvin pimein kaupan kassalla, huoltsikoilla, siivousfirmoissa jne. Noita hommia olen nyt tehnytkin, kun ei ole muuta ollut tarjolla tässä kaupungissa.

Mutta siis ihan jokaisesta paikasta, johon olen hakemuksen laittanut, on pyydetty heti töihin. Palkankorostustakin on tarjottu pariin otteeseen viime kesän työpaikasta, jotta tulisin taas ensi kesänä.
 
Tuskin on järkeä opiskella, ellei alan töitä ole siellä missä asut ja aiotte tulevaisuudessa asua. Nähdä hirveä vaiva opiskelujen takia - ja ei mitään muutosta työtilanteeseen. Jos mieltään haluaa avartaa ja kehittää itseään, sen voi tehdä vapaa-ajalla jollain muulla tavalla, jos joka tapauksessa olet "ansassa" asuinpaikassasi ja työssäsi. Liian monen naisen elämää ja suuria päätöksiä ohjaa mies. Itse en pystyisi tuollaiseen elämään, koska tiedän miltä tuntuu, jos itsellä on potentiaalia jonka haluaa käyttää. Se into oppia ja kehittää itseään, tehdä työtä jossa pääsee käyttämään taitojaan ja tietojaan.
 
no mulla ikää 30v ja yks laps. On lainat sun muut mutta mulla on se helppous et asun kaupungissa jossa on loistavat opiskelumahollisuudet.

Mä laitoin eilen opiskelupaperit menemään. Mulla alla vakkariduuni jossa olen ollu viimeiset 4,5v. Nautin työstäni ja työkavereista mutta mua kaivaa se et mulla ei ole ammattia. Lukio on pohjalla ja muutama vuos ravintolakoulua.

Hävitin joskus aikoinaan mun yo-paperit ja päästötodituksen ja tilasin uudet sit vanhalta koululta. Voin sanoo et ku ne tuli olin oikeesti järkyttyny mun päästötodistuksesta. En muistanu et se oli noin huono. oikein hävetti hakee sillä.

Huomas et silloin parikymppisenä ja alle ei oikein toi opiskelumotivaatio ollu kohillaan. Nyt jotenki vanhempana osaa suhtautua kouluun eri tavalla ja se kunnianhimoki on korkeemmalla.

Hain lähärikouluun ja vaikka ei palkka ole sen parempi eikä työajat muutu kuin luultavasti huonompaan suuntaan niin silti haluan sinne.

Jos pääsen kouluun haen töistä opintovapaata ja koulutusrahastolta tuloihin perustuvaa rahaa jota saisin noin 900-1000e käteen. Sillä pärjää. Lomat voi tehä sit töitä.

Ei meilläkään talous kestä opintotuella lähtöö.
 
Oma isäni opiskeli itselleen ammatin 40-vuotiaana. Lapset oli silloin alle 10-vuotiaita ja koulumatka 180 km yhteen suuntaan. Isäni asui pakolliset ajat asuntolassa, vietti siellä ehkä 6-9 päivää kuussa, loput ajasta oli kotona. Samalla hoiti vielä kotona olevaa maatilaa. Valmistui lopulta unelma-ammattiinsa ja kohosi alallaan arvostetuksi asiantuntijaksi. Äitini kävi tuohon aikaan töissä 70 km päässä kotoa mutta teki lyhennettyä viikkoa. Hyvän tukiverkoston avulla siitäkin selvittiin.

Hae ihmeessä opiskelemaan unelmiesi ammattia/tutkintoa. Jos miehesi on fiksu, hän kyllä huomaa sinun piristyvän, kun pääset tekemään asioita joista oikeasti välität. Valitsemillasi sivuaineillakin on työllistymisen kannalta merkitystä, toki jossain on määrätyt sivuaineet. Sinulla on sitä paitsi perusopinnot jo kasassa, joten olet muita edellä opinnoissa. Vielä ehdit opiskella kotoa käsin sivuaineet kasaan vaikka kesäopintoina. Itse en kadu mitään muuta tällä hetkellä kuin sitä, että opiskelin kolme vuotta alaa joka ei kiinnosta yhtään. En vain uskaltanut vaihtaa ajoissa ja nyt tunnen itseni luuseriksi, kun opinnot eivät edisty. Tänä vuonna kumminkin menen pääsykokeisiin.
 
täällä kanssa yksi joka olisi halunnut opiskella mutta perhe ja asuntolaina hidastavat haaveen toteuttamista. Nuorena en tiennyt mitä haluan, ammatin opiskelin mutta olisin halunnut opiskella enemmänkin. Ehkä iltaopiskeluna joskus jotain. Vaki työpaikka on mutta ei kiinnosta. Ei kai avoimessa yliopistossa voi opiskella tutkintoa kokonaan?
 
Jokainen luo itse oman elämänsä. Sä teit siitä millaisen teit, ja joka hetki on mahdollisuus muuttaa sitä elämän suuntaa. Se voi lähtä pienistä muutoksista.

Joten, ei muuta ku lähet tekemään nyt elämästäs sellasta ku haluat. :) Älä heitä enää elämää hukkaan. Tee asioita joista oikeasti nautit.
Ota aiemmasta opiksi, mutta älä kadu sitä. Siinä on varmasti hyviäki puolia ja hetkiä.
 
siltä mustakin tuntui vielä viimevuonna. sitten päätin, että tuskailu loppuu ja teen unelmista totta. rupesin opiskeleen alaa jota oon halunnu opiskella. tokihan talous meni vähän kuralle, kun mies on nyt ainoo joka tienaa.
kuitankin, oon vasta ekanvuoden opiskelija, mutta luonteen ja motivaation vuoksi olen saanut ensinnäkin pelkkää kiitettävää koulussa ja jo työpaikan sijaisuuteen ja kesäksi. uskon, että jatkossakin töitä riittää opiskelujen ohella ja jälkeenkin.

perhe on perustettu, valmistumisen jälkeen nuorinkin lapsi menee esikouluun. siitä se elämä sitten vasta alkaa kun on kakis jotka tienaa ja asiat reilassa :) jotkut vaan tekee asiat toisinpäin, mä valmistun vasta 30 vuotiaana mutta mulla on silti lapset tehty ja asunto ostettu.
 
No... Tavallaan ymmärrän. Itse luultavasti olen samassa tilanteessa jossain vaiheessa... Mutta silti, omat ovat olleet valintani. Turha sitä kuitenkaan katua on. Mutta toki kannattaa lähteä opiskelemaan, jos siltä tuntuu. Yksinkertaista se ei ehkä ole, mutta ei mahdotontakaan.

Nyt sinulla on kuitenkin paljon sellaista saavutettuna, mitä ei ehkä olisi jos olisit silloin heti lähtenyt opiskelemaan. Nyt vain miettimään, mikä olisi se reitti, mitä kautta saisit myös sitä kaipaamaasi haastetta elämään :)
 
[QUOTE="vieras";25760885]Ajattele positiivisesti ap. Nyt sinä teet työtä josta on ihmisille iloa ja hyötyä, toisin kuin jos olisit kouluttautunut turhatieteiden maisteriksi joista on ihmisille vain rasitteeksi.[/QUOTE]

Ap sanoi, että hänen haluamansa ala on luonnontieteellinen. Voihan olla, että sinä olet sitä mieltä, että esim. autot, vesijohtovesi, jääkaapit, antibiootit, jne. on turhia, mutta veikkaan, että kyllä suurin osa ihmisistä ihan arvostaa niitä. Että se siitä turhatieteilystä.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa