Tajuaakohan tuo lasten mummu (äitini) ollenkaan miltä mahtaa tuntua...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

näin

Vieras
Kun yksi lapsista on hänen mielestään ihan täys vauva ja mitään osaamaton kun on arka ja hiljainen. Hän on hyvin herkkä ja itku tulee helposti. Miten ei voi käsittää että ei kaikki lapset ole samanlaisia ja ei se oikeuta häntä haukkumaan lasta minulle! Kaikenlaisia ihmisiä sitä onkaan..ja vielä oma äiti.. Ja sitten voi myös muille sukulaisille puhua meidän selän takana asioita..
 
Että hän on vauvamainen kun alkaa itkemään helposti, ei osaa ajaa vielä pyörällä ilman apupyöri, ottaa vauhtia keinussa jne Keskimmäinen lapsi osasi kaikkea tosi aikaisin ja tällä pienemmällä kehitys on ollut hitaampaa, niin hän on aina vertaamassa että kun tämä isompikin jo osasi tämän ikäisenä jne. Oma neuvola-aikani olisi ollut ja pyysin lasta siihen katsomaan siksi aikaa niin hän vain tokaisi että jätä huutamaa siihen odotushuoneeseen.
 
Ymmärrän että raskaushormoonit tekee tähän pienen ylireagointilisäyksen. Mutta koska olette molemmat aikuisia, miksi et sano äidillesi että tuollaiset puheet loukkaavat, ja että tukisi mielummin kuin haukkuisi.
En aina jaksa ymmärtää näitä "ongelmia", varsinkin kun kyseessä aikuiset ihmiset.
 
Kyllä mä olen kuule sanonut aika monta kertaa erilaisiin asioihin hänelle että pitäiskö välillä miettiä mistä valittaa jne. Mutta eipä tuolla näytä olevan vaikutusta.
 
En mä ole häneltä ikinä mitään tukea saanut. En ole koskaan ollut missään tarpeeksi hyvä, lähinnä kuulen aina vain sen valituksen kun en ole tehnyt sitä tai tätä, tai minusta ei ole siihen tai tähän jne. En tiedä miten edes voin olettaa että olisi nykyään erilainen.
 
No selkeästi tässä painaa se että SINUN ja äitisi suhde ei ole kunnossa.

Mutta sä olet nyt jo aikuinen ja se tarkoittaa että sun pitää saada suu auki asioista jotka satuttavat sinua tai lapsiasi.

Tiukka linja, sä pystyt siihen! Sanot vaan mitä toimintaa et hyväksy ja mistä et tykkää.
 
No sitä mä täs kans oon jo kauan aikaa miettinyt että kun ottais etäisyyttä. Mutta he asuvat aika lähellä ja lapset käy mummulassa jne. Mä en ymmärrä että miksi pitää aina satuttaa, vai tokko tuo tajua sitä ollenkaan! Ei minulle voi ihan mitä vaan sanoa ja syyllistää joka ikisestä asiasta. Minulla ei ole edes sisaruksia joihin tukeutua, välillä tuntuu oikeasti että on tosi yksin. Mutta tavallaan siihen jo tottunut.
 
Mä vaan sanoisin, että XX on tosi hieno lapsi ja että jokainen kehittyy omaan tahtiinsa. Koska se on vaan niin totta, jokainen kehittyy omaan tahtiinsa olematta toista parempi tai huonompi.

Mutta hienoinkin lapsi voidaan pilata tuhoamalla hänen itsetuntonsa arvostelulla ja vertailulla.

Jollei mummu tahdo tätä uskoa eikä ymmärtää, niin sitten vähentäisin yhteydenpitoa.

Oma esikoinen oli juuri hitaammin kehittyvää sorttia ja ujo ja varovainen. Miten hieno poika hänestä onkaan kehittynyt, todella upea nuori mies. Fiksu, pärjäävä ja vastuullinen.
 
No puhu sille asiasta saakeli!! alkaa ottaa päähän kun ihmiset täällä itkee, mutta suurin osa ongelmista ratkeaisi PUHUMALLA sille jota ongelma koskee. SUOMI..........
 

Yhteistyössä