Tänään :(

tyttäremme olisi täyttänyt 6 kk.

Itku tuli,kun aamulla tajusin asian.
Sitä ennen olin ehtinyt juuri päivittää facebookkiin,kuinka olen hyvällä tuulella ja hyvä viikko tulossa.
Voi sitä huonon omantunnon määrää..siitä,että olen edes hetkittäin iloinen,saati onnellinen.
 
:hug:
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;27635215:
tyttäremme olisi täyttänyt 6 kk.

Itku tuli,kun aamulla tajusin asian.
Sitä ennen olin ehtinyt juuri päivittää facebookkiin,kuinka olen hyvällä tuulella ja hyvä viikko tulossa.
Voi sitä huonon omantunnon määrää..siitä,että olen edes hetkittäin iloinen,saati onnellinen.
:hug: olisipa sanoja joilla lohduttaa, mutta en osaa. En voi edes väittää, että tietäisin miltä sinusta tuntuu.

Mutta lähetän lämpimiä myötäeläviä ajatuksia:hug:

Sinulla on kaikesta surusta ja tuskasta ja menetykesestä huolimatta lupa tuntea myös iloa ja onnea. Älä niistä tunteista itseäsi syyllistä. :hug:
 
yhden lapsen menettänyt
Esikoispoikamme menehtyi liikenneonnettomuudessa reilu 3 vuotta sitten ja edelleenkin saan kamalia "tunnontuskia" kun huomaan olevani jostain pienestä asiasta iloinen.

Tiedän tasan ettei poikani tahtoisi minun unohtavan elämäniloa mutta jostain syystä tuntuu ajoittain siltä että pelkästään hyvällä tuulella olo olisi jotenkin väärin.

Onnekseni en koe noita syyllisyydentunteita puuhastellessani kuopuksen kanssa, olisi kamalaa jos en voisi nauttia oikeasti hänen seurastaan vaan vaipuisin aina murheen kouriin !

Jaksamista sinulle....
 
Kiitos :ashamed:

Paljon tässä voimia tarvitaan.Luulin jo,että paremmin menisi,mutta tänään huomasin,ettei läheskään.
Mä en oo ees käsittänyt,että puoli vuotta on mennyt jo..
Minne tää aika on mennyt?
Mä oon vaan ajatellut muita ja muiden vointia ja kai painanut omaa pahaa oloa taka-alalle ja sit näin se purkautuu toisinaan ihan vahingossa.
 

Yhteistyössä