Kun tyttö (9v, 3. luokka) teki läksyjään, olin vieressä auttamassa/valmiina auttamaan, keittiön pöydän ääressä oltiin.
Tyttö teki uskonnon läksyjä ja yritti ymmärtää lukemaansa tekstiä ja vastata kysymyksiin koskien tekstiä. Hän oli lukenut tekstin koulussa ja nyt selasi tekstiä läpi, muttei löytänyt vastauksia/oli tosi vaikeeta löytää vastauksia.
Kehotin häntä lukemaan uudestaan ja kun ei löytynyt, sanoin monesko kappale ja välillä monesko rivi, mistä löytää vastauksen. Tyttöä alkoi harmittaan oma itsensä ja alkoi itkemään, ettei löydä. 2 pakollista oli löytänyt ja kirjottanu vihkoon siihen mennessä, kun ne oli tyyliin jotain nimiä. 4 kysymystä (helppoja löytää), joita ei tarvinnu tehdä vihkoon, mutta oli hyvä tietää kokonaisuuden kannalta, niitä ei just löytäny, kun "ei tarvinnu tehdä".
Kehotin ja kannustin ja selitin, että kannattaa tehdä, siten ymmärtää mitä teksti sisältää. Tyttö sai kauheen raivarin, huusi ja itki, "ei tartte tehdä, en löydä niitä, miks pitää tehdä, teen äikän läksyt eka!!" Sanoin, että äikän läksyt tehdään kohta, etitään nää vastaukset ensiks. Halusin pysäyttää tytön ajattelemaan lukemaansa, yleensä on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.
Kyllä siitä selvittiin, kova homma oli. Olen ylpeä itsestäni, että pidin malttini, enkä sortunu huutaan ja ihmetteleen, miten tolleen käyttäytyy.
Epäilen tytöllä adhd:ta mikä sopis tytön ylivilkkauteen ja keskittymishäiriöihin. Puhuu paljon päälle ja kovalla äänellä ja alkaa puhuun ihan jotain eri juttua, kun keskustellaan, että esim. menee syömään ja istumaan pöytään. Tuntuu, ettei kuuntele, alkaa höpöttään ihan pokkana innoissaan jotain juttua.
Matikka on ihan utopiaa, periaatteessa osaa, mutta voi ihan helppoihin laskuihin laittaa jotain ihan ufoo vastaukseks (täysin väärin tai sitten kymmenet väärin tms.).
Sitten ei oo kertonu ollenkaan kotona, miten pitää tehdä englannin läksyt. Tänään sain kuulla vanhempainillassa, että sanat pitää lukee 3:een kertaan ja kappale 3:een kertaan ÄÄNEEN. En oo kertaakaan kuullu sen lukevan enkkua ääneen.
Oon huolissani, olen todella. Jos koulunkäynti ja elämä on näin kaoottista jo kolmannella luokalla, mitä se on tästä eteenpäin, jos ei muutosta tapahdu. :/ :ashamed: :'(
Tyttö teki uskonnon läksyjä ja yritti ymmärtää lukemaansa tekstiä ja vastata kysymyksiin koskien tekstiä. Hän oli lukenut tekstin koulussa ja nyt selasi tekstiä läpi, muttei löytänyt vastauksia/oli tosi vaikeeta löytää vastauksia.
Kehotin häntä lukemaan uudestaan ja kun ei löytynyt, sanoin monesko kappale ja välillä monesko rivi, mistä löytää vastauksen. Tyttöä alkoi harmittaan oma itsensä ja alkoi itkemään, ettei löydä. 2 pakollista oli löytänyt ja kirjottanu vihkoon siihen mennessä, kun ne oli tyyliin jotain nimiä. 4 kysymystä (helppoja löytää), joita ei tarvinnu tehdä vihkoon, mutta oli hyvä tietää kokonaisuuden kannalta, niitä ei just löytäny, kun "ei tarvinnu tehdä".
Kehotin ja kannustin ja selitin, että kannattaa tehdä, siten ymmärtää mitä teksti sisältää. Tyttö sai kauheen raivarin, huusi ja itki, "ei tartte tehdä, en löydä niitä, miks pitää tehdä, teen äikän läksyt eka!!" Sanoin, että äikän läksyt tehdään kohta, etitään nää vastaukset ensiks. Halusin pysäyttää tytön ajattelemaan lukemaansa, yleensä on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.
Kyllä siitä selvittiin, kova homma oli. Olen ylpeä itsestäni, että pidin malttini, enkä sortunu huutaan ja ihmetteleen, miten tolleen käyttäytyy.
Epäilen tytöllä adhd:ta mikä sopis tytön ylivilkkauteen ja keskittymishäiriöihin. Puhuu paljon päälle ja kovalla äänellä ja alkaa puhuun ihan jotain eri juttua, kun keskustellaan, että esim. menee syömään ja istumaan pöytään. Tuntuu, ettei kuuntele, alkaa höpöttään ihan pokkana innoissaan jotain juttua.
Matikka on ihan utopiaa, periaatteessa osaa, mutta voi ihan helppoihin laskuihin laittaa jotain ihan ufoo vastaukseks (täysin väärin tai sitten kymmenet väärin tms.).
Sitten ei oo kertonu ollenkaan kotona, miten pitää tehdä englannin läksyt. Tänään sain kuulla vanhempainillassa, että sanat pitää lukee 3:een kertaan ja kappale 3:een kertaan ÄÄNEEN. En oo kertaakaan kuullu sen lukevan enkkua ääneen.
Oon huolissani, olen todella. Jos koulunkäynti ja elämä on näin kaoottista jo kolmannella luokalla, mitä se on tästä eteenpäin, jos ei muutosta tapahdu. :/ :ashamed: :'(