Tämä osoittanee, että suomalaiset on viinaan meneviä, eivätkä hallistse juomistaan

vierailija
Sääli ja surku suomalaisia kulttuuriperinteitä. Ilo ilman viinaa on teeskentelyä on ehkä karmein suomalainen sananlasku.
Olen kirjoittanut aiheesta molemmilla vuosituhansilla netin palstoilla.
Tunnen kirjoittaneeni itseni aiheesta tyhjäksi. Tuskin mitään on jäänyt kirjoittamatta. Usein ajattelen elämää millaista se olisi, jos lasteni isä ei olisi
jäänyt viinan koukkuun. Olisimmeko jatkaneet Sysmän kesämökimme ylläpitoa vai enemmän viihtyneet Viitasaarella. Ehkä olisimme matkustelleet ympäri maailmaa ja ostaneet asunnot ulkomailta lastemme kotien läheisyydestä.
Illalla katselin ennen nukkumaan menoani kaunista valkoista pilvirykelmää taivaalla. Tyttäreni perhe oli vieraillut Rivieralla ihanassa kartanossa. Googletin rakennuksesta tietoa ja luin blogia, jossa joku nainen vieraili talossa tyttärensä kanssa. Ei toisten elämää voi hallita. Voi muuttaa vain omaa elämää.
Hyvin meille kuitenkin kävi. Nykyinen isoisä pääsi monien mutkien kautta eroon tupakasta ja viinasta. Tapaamme kohtapuoliiin perhejuhlassa. Menneet ovat menneitä. En koskaan ota puheeksi vanhoja asioita.
Ehkä joskus tulen julkisuuteen kertomaan tarinani. Olimmehan aikoinaan aika paljon esillä monessa tilaisuudessa. Suomalaisten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ ei tule koskaan loppumaan. Uudet haasteet ovat edessä. Valtion rahat ovat vähissä, ja kolmas sektori uupuu ja väsyy.
Neuvoni on. Ilo ilman viinaa ei ole teeskentelyä. Aivojaan ei pidä sumentää kemiallisesti. Vastuu itsestään ja perheen hyvinvoinnista on liian suuri.
Absolutistina en tarvitse pääni sekoittajia. Olen aina joka sekunti täysin hurmaantunut elämän ja maailman ihanuudesta. Näen tyttäreni vastasyntyneen lapsen katseessa sukupolvien ketjun menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Minulla on ollut ja tulee olemaan valtava vastuu kaikkien onnellisuudesta.
Kun joskus kirjoitan aiheesta viimeisen sanani, toivottavasti valtava määrä samoin ajattelijoita jatkaa soihdun kuljettamista kuin Pariisin olympiakisoissa.
 
vierailija
Aloittaja kuvittelee, että alkoholisti voi päätyä raittiiksi, jos vain haluaa. Todellisuudessa vain 1 - 2 % meistä alkoholisteista pääsee edes pysyvästi kuiville, vaikka siltikin jää sietämätön ahdistuneisuus, joka kuuluu tähän sairauteen. Sairaus periytyy monigeenisesti, joten se puhkeaa KAIKILLE, joilla on siihen sopiva geeniperintö.

JOKAINEN alkoholisti on ensin lukuisia kertoja yrittänyt päästä sairaudesta eroon, mutta toistuvien juomaan repsahtamisten takia on menettänyt TOIVONSA.
Välttyäkseen loputtomasta kuluttavasta ja hyödyttömästä väittelystä ja genetiikkaa ymmärtämättömän enemmistön jatkuvasta ahdistelusta, valehtelee että ei ole alkoholisti.

Kukaan ei koskaan täydellisesti voi ymmärtää sellaista, MITÄ EI OLE ITSE KOKENUT.
 

Yhteistyössä