Taas se tapahtu, tuli huudettua lapselle naama punasena

itku silmässä itse täällä istun.
riidan aikana/jälkeen uhmis ei totellu mitään kun piti nukkumaan käydä, potki ja löi, temppuili tunnin verran. sitten taas napsahti.

pitkän aikaa onnistui, ettei tätä tapahtunut, pitkän aikaa muistin kuinka viimeeks tunsin itseni maailman huonoimmaksi äidiksi. ja nyt se tunne tuli taas.

kaipaisin vinkkejä, en haukkuja, siitä miten muut osaavat hallita hermonsa ?
meillä tilanne oli se että yli tunnin raijasin lasta takasin huoneeseen ja taas uudestaan ja uudestaan, jätin sänkyyn ja siellä se huus äitiä, menin hetken päästä takasin ja sama temppuilu taas alko, hypitään sängyllä, potkitaan eikä totella sanaakaan.

oiskohan ihan huono idea etsiä kirjakaupasta joku lasten kasvatukseen liittyvä kirja, jos sieltä vaikka löytäis jotain apuja ?

 

Lapsenkin täytyy opetelle tappelemaan sanallisesti sekä sopimaan, missäs muualla sen paremmin oppisi kuin kotona. Älä moiti itseäsi. Riidan jälkeen pitää myös osata pyytää anteeksikin ELI nyt vain kunnon halit ja pusut.

Äiditikin ovat ihmisiä siinä missä kuka muukin.

 

miksi et pidä holdingissa? Tutustu vaikka pikaisesti siihen, jos johonkin. Sit noi reagointimallit on tutkitusti aikuisella pysyviä, jos niitä ei poisopi eli tietoisesti harjoittele uudenlaista tapaa. SE vaan tulee jostakin ytimestä siinä vaiheessa, kun aivoissa on ns. tunnekaappaus, jolloin ihminen ei kykene ajattelemaan kovin järkevästi. Tunnekaappaus tulee kyllä pitkäkestoisen väsytystaistelun yhteydessä helposti, jos ei pidä varaansa.

 

Aika harva varmaan hallitsee hermonsa niin, ettei koskaan huutaisi lapselle. Vähitellen siihenkin oppii. Mulal ainakin on pinna kasvanut ihan hirmusesti, mutta silti välillä menee hermo. Kun asian sopii, pyytää anteeksi jne., niin tuskin siitä mitään traumoja jää.

Kirjoista löytyy hyviä neuvoja, kirjastoissa valikoima on suurempi eikä tarvi investoida, ainakaan jos ei ihan tiedä, mikä kirja olisi hyvä hankkia.

 

miksi et pidä holdingissa? Tutustu vaikka pikaisesti siihen, jos johonkin. Sit noi reagointimallit on tutkitusti aikuisella pysyviä, jos niitä ei poisopi eli tietoisesti harjoittele uudenlaista tapaa. SE vaan tulee jostakin ytimestä siinä vaiheessa, kun aivoissa on ns. tunnekaappaus, jolloin ihminen ei kykene ajattelemaan kovin järkevästi. Tunnekaappaus tulee kyllä pitkäkestoisen väsytystaistelun yhteydessä helposti, jos ei pidä varaansa.

kiitos tästä vinkistä!

 

Hengitä syvää ja laske kymmeneen

 

Holding ei välttämättä oo paras keino. Mun lapselle se ainakin saa vaan ihan älyttömän ahdistuksen/ raivon päälle, joka ei mene ohi tunnissakaan... Meillä ainakin toimii muut jutut paremmin.

 

On se parempi että lapsi oppii kestämään huutoa kotona kuin että armeijassa tulee itku silmään kun alikessu vähän karjuu

Ja ainahan voit pytää anteeksi, se on tehokkain tapa opettaa lapselle anteeksipyytämistä ja -antamista, paljon tehokkaampi kuin sellainen "nyt otatte toisianne kaulasta kiinni ja pyydätte anteeksi".

Ja sitten muut osaakin täällä varmaan neuvoa miten huutamisesta pääsee eroon... voisin itekin vähän olla neuvojen tarpeessa...

 

pyydä lapselta anteeks! ;-)

 

siis missä ne lapset oikeesti oppii näyttään tunteensa ja kertoon ne sanoin ettei tartte olla aikuisena toimeton ja käyttää voimaa vaan sanoja, opettakaa lapset kiistelemään, tappelemaan sanoin ja huutamaan pahan olonsa pois. Ja opettakaa riidan jälkeen anteeksi pyytäminen ja voitte sitten rauhassa setviä mikä sen riidan aiheutti..

Minä en kannata mitään ihme "holdingeja", en yhtään. Haluan että lapseni oppii aikuisena tarvittavat tavat kotona. Liian paljon näkee ihmisiä jotka ei osaa tunteitaan näyttää ehkä ilon mutta sitten jos toiselle ollaa känäsiä niin puhutaan selän takana eikä uskalleta päin naamaa alkaa setviin asiaa.

 

Niin missä ne lapset oppii riitelemään "rakentavasti" ja kertomaan tunteensa muutoin kuin potkimalla ja lyömällä?

Mielestäni tuo "holding" on vain lapsen tunteiden tukahdutusta, aikanaan kostautuu varmasti!!!

Kukin taaplaa toki tyylillään mutta haluan silti vastauksen että missä!

 

Ei ole lapsen tunteiden tukahduttamista, jos lapsi opetetaan tottelemaan. Tietysti lapselle pitää tulkata tunteita ("Sinä olet nyt vihainen, kun et saanut tehdä noin, mutta..." ) Sylissä pitämisestä tulee loppujen lopuksi juuri uhmaikäiselle turvallinen olo, jos aikuinen pysyy rauhallisena. Uhmiksen olo on turvaton, koska lapsi ei itsekään tiedä mikä häntä risoo.

 

Niin missä ne lapset oppii riitelemään "rakentavasti" ja kertomaan tunteensa muutoin kuin potkimalla ja lyömällä?

Mielestäni tuo "holding" on vain lapsen tunteiden tukahdutusta, aikanaan kostautuu varmasti!!!

Kukin taaplaa toki tyylillään mutta haluan silti vastauksen että missä!

tää oli kyllä hyvä huomio, luin yhen artikkelin tosta holdingista äsken ja jää varmaan kokeilematta. tai siis jää.

tajusin itekkin että monista paheista vissiin paras on opettaa se ettei asioita ratkota väkivalloin, mieluummin sitten korottaa ääntään ja huutaa jos normi puhe ei mene perille. sen kuitenkin pystyn itestäni sanomaan että turhaan en huuda, mutta hermot on rajalliset.

kiitos näistä vastaukista!

 

:hug:

 

Mua on ahdistanut tähän päivään asti se, että mun lapsuudenkodissa ei IKINÄ huudettu. Vanhempien riidat näyttäytyi meille lapsille vaan mykkäkouluna mikä oli AHDISTAVAA. Sitten meinaskin ekassa omassa parisuhteessa iskee tenkkapoo kun toinen huusi...

Ja juu, itse huudan kyllä lapsille... mutta AINA myös pyydän anteeksi jos olen huutanut

 

xcxpatfi wmtutjgj qvkjhvzy