Taas anoppi asiaa

[Mitäpä tehä?]

Anoppi haluaa meidän tytön (1v7kk) vähintään neljäksi yöksi hoitoon, ei kuulemma ole järkeä hakea lyhyemmäksi aikaa. Asuvat n.350km päässä meistä. Tyttö on viimeksi nähnyt mummoaan juhannuksena joten ei varmastikkaan muista koko mummoa. Mulla ei ole oikein luottoa mummoon ja en haluaisi päästää tyttöä noin pitkäksi aikaa noin kauas, hakeminen ei onnistu jos tytöstä alkaakin tuntua ettei viihdy. Miten saisin kauniisti sanottua että noin pitkäksi aikaa en tyttöö hoitoon anna. Olen sanonut että meille voi tulla vaikka viikoksi kylään ja hoitaan tyttöä, mutta ei kuulemma käy. Eivät tykkää kyläillä meillä kun on sisäkoiria.
Sit ollaan marttyyria kun en anna lasta hoitoon noin pitkäksi aikaa.

 

[Tiedän mitä onni on]

Vaikea sanoa kun ei mulla vielä ole lapsia, mutta luulisin etten antaisi niin pientä niin pitkäksi ajaksi hoitoon. Lapsen etu täytyy olla ensisijalla.

 

[vieras]

No höh, mitäs tuossa on ongelmaa, sanot ettei se lapsi tule noin pitkäksi aikaa, kyläilette sitten koko perhe. Jos anoppi tuolla tavalla latelee säännöt TEIDÄN lapsesta niin hoh hoh. Jos hän oikeasti HALUAA hoitaa, niin hän ottaisi kyllä vaikka "vain" yhdeksi yöksi, ei tuo matka nyt niin mahdoton ole! Te voitte vaikka samalla paikkakunnalla miehes kanssa mennä hotelliin viettämään laatuaikaa..

 

[mrsCullen]

En kyllä alkais miettimään miten saisin kauniisti sanotuksi, vaan sanoisin totuuden. Että jos tyttö ei viihdy, kotimatka on aivan liian pitkä. Liian pieni, 1yö/ikävuosi.

 

[mulish]

En noin pientä antaisi noin pitkälle matkalle ja 4 yöksi, varsinkin jos juhannuksena viimeksi nähnyt.
Menkää kyläilemään koko porukka =)

 

[Pingu]

Mä vasta anopille sanoin kun tyttö 4½ vuotias oli kaks yötä kylässä että oli äidille vähän liikaa vaikka laps olis pärjännytkin.

En todellakaan antais noin pientä niin pitkäks aikaa ihmiselle jota vielä näkee harvemmin. Sanot ihan suoraan että ei sovi pidempi aika. Tulkoon sit teille ja sietäköön koiria, jos asia on oikeasti tärkeä niin pitäis olla sen verran joustoa.

 

[provo]

Menkää anoppilaan koko porukka kylään,olkaa siellä yksi yö ja jättäkää lapsi sitten kun on taas tutustunut mummoon eli sitten vaikka 2yöksi.
Vaikka et itse luota anoppiin niin on hän oman poikansa saanut (kai) kasvatettua,eli uskoisin että hyvän huolen hän lapsenlapsestaan pitää

 

[ap]

joo, pitää sanoa suoraan että en anna =) Tulkoot meille. Me ei päästä anopilakaan käymään kun ei miehen kanssa satu vapaat yhtäaikaa kuin kerran/2kk joten sitä ainoaa viikonloppua en anoppillassa tuhlaa.
saavat sopeutua meidän vaatimuksiin jos haluavat tyttöä nähdä.
Kiitos!

 

[tiina]

Minä antaisin kyllä hoitoon mutta en mummille jota lapsi tuskin muistaa.

 

[vierailija]

Meidän lapset ovat mennyt yökylään vasta siinä vaiheessa kun ovat sitä itse osanneet pyytää tai ainakin osanneet vastata kysymykseen josko ne haluais mennä. Silloin lapsi pystyy myös itse kertomaan onko hauskaa vai ei. Ensin yhdeksi yöksi, jos menee hyvin ja lapset tykkää, voidaan öitä lisätä. Tietenkin jos itsellä ois joku pakottava meno, mikä meillä ei ole ollut, niin silloin voisivat olla aikaisemmin, mutta ei siitä syystä että isovanhempien mielestä se ois kivaa... Ja jos olisi aikaisemmin niin mieluiten niin että tulisivat itsekin yökylään meille. Meidän 1v9kk ikäinen tyttö ei ole ollut vielä yökylässä, mutta ei siinä varmaan hirveen pitkä aika enää mene. Ehkä semmosena reilu 2v ikäisenä. Meillä tosin lähtee isoveli ja isosisko kanssa, joten on sen verran tutut oltavat. Mutta vaikka isommatkin on ollut 3-4 yötä putkeen, niin ei se pienin semmmosilla määrillä aloita.

Neljäs tulossa...

 

[hannamaria]

En kyllä alkais miettimään miten saisin kauniisti sanotuksi, vaan sanoisin totuuden. Että jos tyttö ei viihdy, kotimatka on aivan liian pitkä. Liian pieni, 1yö/ikävuosi.

juuri näin. Ja itse asias mä en mielellään päästä poikaa edes muiden autoon vielä.

 

[Kippuravarvas]

öh..teidän lapsi yökylöilee just niin paljon tai vähän kun te päätätte. Siihen ei vaikuta yhdenkään mummon kiukuttelut. Sanot suoraan että ei käy.

 

[hannamaria]

Kerronpa sulle, että parempi pitää tunkeileva anoppi kauempana heti, ettei yllättäin pääse liian lähelle.

Kaveri kertoi että hänen sukulaisensa luo anoppi oli marssinut (siis sinne kotiin ) jo ennen kuin äiti ja vauva pääsi synnäriltä pois. No tämän kuultuani nauroin vaan että no eipä ihme ettei sillä äidillä ollu kiirettä poistua sairaalasta, vaan pyysi monena päivänä kätilööiltä "en jaksa vielä lähteä kotiin", vaikka oli hyvässä kunnossa ja osasi hienosti hoitaa vauvaansa.

No tämä anoppi oli viipynyt 2 viikkoa. Mieti, synnytyshormonit naisella pinnassa, haluaisi rauhassa viettää miehensä ja lapsensa kanssa miehen isyyslomaa ja lapsensa ensimmäisiä hetkiä kotona... Eikä se saanut edes puhelimella puhuttua miten kamalaa on, kun anoppi oli siellä.

Sitte lopulta se laittoi tekstiviestin sukulaiselleen (miespuolinen ) missä vannotti, että "kun teille tulee vauva, pidä huolta ettei sun äitis omi sitä ja ensihetkiänne"...

No oudointa minusta on se ettei tuon vierailevan anopin poika sanonu mitään ennen kuin vaimo käski valita lähteekö hän vauvan kanssa vaiko miehen äiti huushollista... Mies ei muka tajunnu että äitinsä häiritsee, kun vaimo ei pariin viikkoon valittanut aiheesta. No pässi mieskin, ei voi muuta sanoa, mutta todellakin, isovanhempien paikka ei ole elää lapsiperheen elämää nuoren parin puolesta, vaan olla siinä mukana sopivassa määrin