J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
Tiedeuutiset
ADHD-ihmisillä on puutetta dopamiinista
(09.09.2009 klo 06.01) ADHD-ihmisillä on puutetta dopamiinista
ADHD-oireyhtymästä kärsivät eli hyperaktiiviset, impulsiiviset ihmiset potevat kroonista dopamiinin puutetta motivaatioon ja palkitsevuuteen liittyvissä aivojen alueissa, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Dopamiini on aivojen hermosolujen ns. välittäjäaine, joka liittyy mm. palkitsevuuden kokemuksiin ja muistijälkien muodostumiseen.
ADHD-oireisilla osoittautui olevan tietyillä aivojen alueilla vähemmän reseptoreita eli "vastaanottopisteitä" dopamiinille sekä vähemmän dopamiinia kuljettavia transportterimolekyylejä normaaleihin verrokkeihin verrattuna. Havainto selittää miksi ADHD-oireiden hoitoon lapsilla käytetty yhdiste, stimulantti eli piriste auttaa. Löytö antaa myös keinoja uusien lääkehoitojen kehittämiseen, tutkijat toivovat.
ADHD-oireyhtymä "keksittiin" muutamia vuosikymmeniä sitten kuvaamaan keskittymiskyvyttömiä, ylivilkkaita ja impulsiivisia lapsia. Oireisto ei häviä lapsen aikuistuessa ja myös aikuisilla ADD-oireyhtymää osataan nykyään diagnosoida. Aikuisuudessa ylivilkkaus vähenee, mutta impulsiivisuus ja keskittymiskyvyn puute säilyvät.
Oireyhtymän olemassaoloa on epäilty ja sitä on väitetty joidenkin ihmisten käyttäytymistavan medikalisoinniksi. Siitä kärsivien lasten määrä on vaihdellut määrittelijöistä riippuen, mutta yleensä päädytään 5-10% kaikista lapsista. Oireita pystytään hoitamaan lääkkeillä, jotka ovat myös olleet kiistanalaisia. Lapsilla käytetään lääkkeenä amfetamiinin sukuisia stimulantteja, piristeitä.
Oireisto on yhdistetty dopamiinin aineenvaihdunnan häiriöihin mutta tarkkaa mekanismia ei ole onnistuttu aiemmin selvittämään. Ongelmana on ollut mm. se että ADHD-oireiset ovat tavallista alttiimpia mm. alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttöön. Nämä puolestaan vaikuttavat aivoihin ja haittaavat alkuperäisen ongelman paikantamista. Myös lääkitys sekoittaa aivojen kemiaa vaikeuttaen tutkimista.
Yhdysvalloissa etsittiin joukko tutkittavia aikuisia ADHD-potilaita, jotka eivät olleet saaneet lääkehoitoa eivätkä olleet päihteiden väärinkäyttäjiä. Vertailuryhmässä oli terveitä verrokkeja. Koehenkilöitä oli yhteensä noin sata. Koehenkilöiden aivoja kuvattiin ns. PET-kameralla, jolla pystytään mittaamaan tarkkaan tiettyjen aivoalueiden kemiallista toimintaa. Avuksi tarvitaan radioaktiivisia merkkiaineita. Siksi koe tehtiin Yhdysvaltain energiaviraston Brookhavenin laboratoriossa, jossa merkkiaineita on saatavilla.
Mittaukset osoittivat että ADHD-oireisilla oli kahdella aivojen alueella, ns. nucleus accumbens-alueella sekä keskiaivoissa vähemmän dopamiinin reseptoreita ja transporttereita. Näiden alueiden tiedetään osallistuvan palkitsevien kokemusten ja motivaation käsittelyyn.
Mitä voimakkaammat ADHD-oireet koehenkilöllä oli, sitä suurempi vaje dopamiinin käsittelyjärjestelmässä oli. Ilmeisesti ADHD-oireiset eivät saa palkitsevuuden kokemuksia samasta kuin muut vaan he etsivät lisää ja voimakkaampia kokemuksia vaikka päihteistä korvatakseen aivojen heikomman vasteen.
Siksi myös stimulantit, joka antavat palkitsevia tuntemuksia ilman kokemuksia, toimivat lapsilla. He pystyvät keskittymään paremmin, koska palkitsemisjärjestelmä on tyydytetty.
(YLE tiede, JAMA)
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/adhd-ihmisilla-puutetta-dopamiinista
ADHD-ihmisillä on puutetta dopamiinista
(09.09.2009 klo 06.01) ADHD-ihmisillä on puutetta dopamiinista
ADHD-oireyhtymästä kärsivät eli hyperaktiiviset, impulsiiviset ihmiset potevat kroonista dopamiinin puutetta motivaatioon ja palkitsevuuteen liittyvissä aivojen alueissa, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Dopamiini on aivojen hermosolujen ns. välittäjäaine, joka liittyy mm. palkitsevuuden kokemuksiin ja muistijälkien muodostumiseen.
ADHD-oireisilla osoittautui olevan tietyillä aivojen alueilla vähemmän reseptoreita eli "vastaanottopisteitä" dopamiinille sekä vähemmän dopamiinia kuljettavia transportterimolekyylejä normaaleihin verrokkeihin verrattuna. Havainto selittää miksi ADHD-oireiden hoitoon lapsilla käytetty yhdiste, stimulantti eli piriste auttaa. Löytö antaa myös keinoja uusien lääkehoitojen kehittämiseen, tutkijat toivovat.
ADHD-oireyhtymä "keksittiin" muutamia vuosikymmeniä sitten kuvaamaan keskittymiskyvyttömiä, ylivilkkaita ja impulsiivisia lapsia. Oireisto ei häviä lapsen aikuistuessa ja myös aikuisilla ADD-oireyhtymää osataan nykyään diagnosoida. Aikuisuudessa ylivilkkaus vähenee, mutta impulsiivisuus ja keskittymiskyvyn puute säilyvät.
Oireyhtymän olemassaoloa on epäilty ja sitä on väitetty joidenkin ihmisten käyttäytymistavan medikalisoinniksi. Siitä kärsivien lasten määrä on vaihdellut määrittelijöistä riippuen, mutta yleensä päädytään 5-10% kaikista lapsista. Oireita pystytään hoitamaan lääkkeillä, jotka ovat myös olleet kiistanalaisia. Lapsilla käytetään lääkkeenä amfetamiinin sukuisia stimulantteja, piristeitä.
Oireisto on yhdistetty dopamiinin aineenvaihdunnan häiriöihin mutta tarkkaa mekanismia ei ole onnistuttu aiemmin selvittämään. Ongelmana on ollut mm. se että ADHD-oireiset ovat tavallista alttiimpia mm. alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttöön. Nämä puolestaan vaikuttavat aivoihin ja haittaavat alkuperäisen ongelman paikantamista. Myös lääkitys sekoittaa aivojen kemiaa vaikeuttaen tutkimista.
Yhdysvalloissa etsittiin joukko tutkittavia aikuisia ADHD-potilaita, jotka eivät olleet saaneet lääkehoitoa eivätkä olleet päihteiden väärinkäyttäjiä. Vertailuryhmässä oli terveitä verrokkeja. Koehenkilöitä oli yhteensä noin sata. Koehenkilöiden aivoja kuvattiin ns. PET-kameralla, jolla pystytään mittaamaan tarkkaan tiettyjen aivoalueiden kemiallista toimintaa. Avuksi tarvitaan radioaktiivisia merkkiaineita. Siksi koe tehtiin Yhdysvaltain energiaviraston Brookhavenin laboratoriossa, jossa merkkiaineita on saatavilla.
Mittaukset osoittivat että ADHD-oireisilla oli kahdella aivojen alueella, ns. nucleus accumbens-alueella sekä keskiaivoissa vähemmän dopamiinin reseptoreita ja transporttereita. Näiden alueiden tiedetään osallistuvan palkitsevien kokemusten ja motivaation käsittelyyn.
Mitä voimakkaammat ADHD-oireet koehenkilöllä oli, sitä suurempi vaje dopamiinin käsittelyjärjestelmässä oli. Ilmeisesti ADHD-oireiset eivät saa palkitsevuuden kokemuksia samasta kuin muut vaan he etsivät lisää ja voimakkaampia kokemuksia vaikka päihteistä korvatakseen aivojen heikomman vasteen.
Siksi myös stimulantit, joka antavat palkitsevia tuntemuksia ilman kokemuksia, toimivat lapsilla. He pystyvät keskittymään paremmin, koska palkitsemisjärjestelmä on tyydytetty.
(YLE tiede, JAMA)
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/adhd-ihmisilla-puutetta-dopamiinista