H
Hupsista, ei kirj.
Vieras
Elikkäs, hyviä vinkkejä kaivataan
Meidän puoltoista vuotias tyttösemme on tehnyt päikkäreille menosta (sekä myös yöunille) oikein "kivan" leikin.
Nukkuu jo jatkettavassa sängyssä ja tähän asti mennyt oikein kivasti, mutta nyt nousee sängystään leikkimään koko ajan, kun pitäisi päikkäreille mennä. Ja samaa juttua siis iltaisin. Iltaisin nukahtaa nopeammin, mutta tämä päivä aika venyy usein liian pitkälle.
Tähän asti olen vain käynyt nostamassa tytön takaisin sänkyyn, peitto päälle, enkä sano sanaakaan. En ota edes katsekontaktia. Tyttö kikattelee, ja joskus on pokassa pitelemistä ettei itse naurahtaisi tai edes hymyilisi
Olisikohan tehokkaampaa istua vieressä, kunnes rauhoittuu? Vai miten olette hoitaneet tällaisia tilanteita? Itse suosin simppeleitä menetelmiä, eikä meillä ole tähän asti ollut ongelmia nukkumaan menon kanssa. Vauvasta asti on opetettu nukahtamaan omaan sänkyyn ja hyvin vähin rituaalein.
Kolmas lapsi syntyy piakkoin, ja olisi kiva päästä tästä rumbasta eroon siihen mennessä...
Nukkuu jo jatkettavassa sängyssä ja tähän asti mennyt oikein kivasti, mutta nyt nousee sängystään leikkimään koko ajan, kun pitäisi päikkäreille mennä. Ja samaa juttua siis iltaisin. Iltaisin nukahtaa nopeammin, mutta tämä päivä aika venyy usein liian pitkälle.
Tähän asti olen vain käynyt nostamassa tytön takaisin sänkyyn, peitto päälle, enkä sano sanaakaan. En ota edes katsekontaktia. Tyttö kikattelee, ja joskus on pokassa pitelemistä ettei itse naurahtaisi tai edes hymyilisi
Olisikohan tehokkaampaa istua vieressä, kunnes rauhoittuu? Vai miten olette hoitaneet tällaisia tilanteita? Itse suosin simppeleitä menetelmiä, eikä meillä ole tähän asti ollut ongelmia nukkumaan menon kanssa. Vauvasta asti on opetettu nukahtamaan omaan sänkyyn ja hyvin vähin rituaalein.
Kolmas lapsi syntyy piakkoin, ja olisi kiva päästä tästä rumbasta eroon siihen mennessä...