Taaperon syömättömyys :-(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suzyanne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Suzyanne

Vieras
Mulla on niin huoli tuosta 1 v. 8 kk pojasta kun hän ei syö paljon mitään, vähän vaan maistelee. :(

Poika on allerginen sekä maidolle että kotimaisille viljoille, ja aiemmin söi ihan hyvin, mutta noin 3 kuukauteen ei ole syönyt kunnolla.

Olen jutellut asiasta neuvolasta kaksi kertaa, 1,5 v. tarkastuksessa lääkärin kanssa sekä tänään th:n kanssa, mutta he eivät korviaan lotkauta, sanovat vaan että kyllä se siitä, kun poika näyttää hyvinvoivalta, eikä painokaan ole vasta kuin -4-käyrällä. ( 1 v. neuvolassa oli nollakäyrällä, eli laskemaan päin on)

Esimerkkejä pojan syömisestä:

Eilen illalla tarjosin maustamatonta soijajugurttia marjojen kanssa, söi noin 2 lusikallista. Lisäksi haukkasi luontaisesti gluteenitonta perunarieskanpalaa kerran. Kurkun- sekä tomaatinpalat heitteli lattialle maistamatta.

Tänään aamulla tarjosin riisipuuroa, ei syönyt ollenkaan. Lisäksi tarjosin palaa luontaisesti gluteenittomasta sämpylästä, haukkasi kerran. Omenanpalaa ei suostunut maistamaan.

Tänään lounaalla otti lusikallisen jauhelihakeittoa ja puolikkaan quinoanäkkärin palan. Viinirypäleen puolikkaita ei suostunut syömään.

Tällaista se on ollut tämän 3 kk, ei siis suostu kuin vähän maistamaan jotain, ja vihanneksia tai hedelmiä ei yleensä suostu edes maistamaan.

Annan pojalle kalsiumia ja Berex-monivitamiinia lääkärin suosituksesta, mutta ei kai silläkään pitkälle pötkitä, jos ei poika tämän enempää syö...

Soijamaitoa juo sen verran kuin pitääkin, ja lisäksi vettä.

Olen ihan neuvoton, tuo vaihe kuulemma menee ohi, mutta olisi kiva tietää koska. :|

Sitä vähän ihmettelen, kun lääkäri sanoi ettei tarvitse mitata hb:tä, ja vain vähätteli, tunsin itseni ylihuolehtivaiseksi äidiksi. :ashamed:

Kohtalotovereita? Onko lapsenne alkanut jossain vaiheessa tass syömään normaalisti?
 
Meillä on kaikki lapset olleet tullaisia, että on ollu kausia jolloin ei mikään kelpaa. Nyt juuri on neljäs tenava syömälakkoillut, ja se kyllä on hermostuttavaa. Kuitenkin kaikki ovat olleet terveinä ja kasvaneet normaalisti. Vaihe menee kyllä ohi. Ei lapsi itseään ravinnonpuutteeseen tapa. Ole huoleti! :)
 
no sanon sitä samaa, että kyllä se siitä. jos lapsi on oma itsensä, jaksaa leikkiä ja tuohuta normaalin tuon ikäisen tavoin ja kehitys ei ole taantunut jne, niin en olisi liian huolestunut. mielestäni toimit kuitenkin ihan oikein, että tarjoat maisteltavaks, minkäs sille voi jos toinen ei suostu syömään. luulen kyllä tuon menevän ajan kansssa ohi.
jos tykkää jostain ruuasta ihan erityisesti niin voisiko tarjota sit useammin?
 
meillä on vähän sama tilanne 2 v. pojan kanssa.. välillä mennään päivä pelkällä 2 nakilla ja parilla mukillisella maitoa. Sitten saattaa joinain päivinä syödä aamulla puolikkaan leivän ja kurkkua hieman.. päivällä taas hieman kurkkua ei muuta.. illalla syödään 2 lusikallista makaronia ja ehkä nakki tai kaksi.. sitten menee muutama muki maitoa koko päivän aikana.. todella vähäiseltä määrä vaikuttaa verrattuna entiseen ruokahaluun.. :(

Kait tuo on ihan normaalia...
 
Kannattaa varmaan varata aika yksityiselle lääkäriasemalle ja katsoa onko verikokeet ym. perus jutut kunnossa. Ja jos kaikki ok, odotat vähän aikaa ja katsot joko ruoka alkaisi maistumaan.
Itse varmaan ( jos kaikki olisi ok) ottaisin tiukan linjan ja istuisin pöydässä kunnes tarpeeksi on syöty. Itkekööt lapsi ja osoittakoot mieltä, vaarallisempaa tuo on että paino laskee koko ajan.
Kyllä lapsi jossain vaiheessa tajuaa ettet periksi anna ja pöydästä ei lähdetä ennen kuin ollaan syöty. Ja herkkuja älä lapselle anna ellei oikeasti ole jo hätä kädessä ja ovat ainut elinehto.
Meillä myös tossa iässä syöminen oli aika samanlaista ja viikko istuttiin ruokapöydässä ja itkettiin ruoka aikana mutta alkoi ruoka maistumaan ja syö edelleen hyvin. Ja siis ei tietenkään mitään pakkosyöttöä ollut ja odotin aina että itku loppuu ja sitten jatkettiin syömistä. Muista pysyä rauhallisena syömis tilanteissa vaikka kuinka turhauttaisi :)
 
meillä tuollainen syömättömyys oli aina sitä että ruokavaliossa oli vielä joku pahis, eli allergisoiva ruoka. Lapsi tuli siis ruoasta kipeäksi, eikä halunnutenää syödä.
 
[QUOTE="Camilla";22901016]Kannattaa varmaan varata aika yksityiselle lääkäriasemalle ja katsoa onko verikokeet ym. perus jutut kunnossa. Ja jos kaikki ok, odotat vähän aikaa ja katsot joko ruoka alkaisi maistumaan.
Itse varmaan ( jos kaikki olisi ok) ottaisin tiukan linjan ja istuisin pöydässä kunnes tarpeeksi on syöty. Itkekööt lapsi ja osoittakoot mieltä, vaarallisempaa tuo on että paino laskee koko ajan.
Kyllä lapsi jossain vaiheessa tajuaa ettet periksi anna ja pöydästä ei lähdetä ennen kuin ollaan syöty. Ja herkkuja älä lapselle anna ellei oikeasti ole jo hätä kädessä ja ovat ainut elinehto.
Meillä myös tossa iässä syöminen oli aika samanlaista ja viikko istuttiin ruokapöydässä ja itkettiin ruoka aikana mutta alkoi ruoka maistumaan ja syö edelleen hyvin. Ja siis ei tietenkään mitään pakkosyöttöä ollut ja odotin aina että itku loppuu ja sitten jatkettiin syömistä. Muista pysyä rauhallisena syömis tilanteissa vaikka kuinka turhauttaisi :)[/QUOTE]

Ollaan muuttamassa pian, kysyn uuden asuinpaikan neuvolasta jos saisi lähetteen verikokeisiin, haluaisin varmistua että kaikki arvot ovat Ok. Mulla on järkyn huonoja kokemuksia muutenkin täsä tämänhetkisestä neuvolasta, mm. se etten saanut ollenkaan lapselle lähetettä allergiasairaalaan, kolme lääkäriä sanoi ettei voi olla allergiaa kun ihan on priimakunnossa. Menin sitten yksityiselle, tuli lähete ja diagnoosi suoslistoperäisistä ruoka-aine-allergioista. Lisäksi mies on saanut ko. tk:sta väärän diagnoosin, jonka vuoksi olisi voinut henki mennä. :| Ja paljon olen myös kuullut samanlaisia tarinoita. Uskon että uudessa paikassa ainakin labrakokeisiin päästään.

Juu no se linja meillä onkin että pöydässä istutaan kunnes ollaan syöty, mutta kun tuo lapsi ei ole antanut syöttää enää puoleen vuoteen ollenkaan, niin se menee niin että jos ei laita itse ruokaa suuhun, niin ei laita vaikka mikä olisi. Heittelee yleensä lattialle ne mitä ei syö, eli suurimman osan, ei häntä saa syömään vaikka istuttaisi pöydässä tuntikausia, ja sitä en toki tee.

No joo, uskon kyllä että menee jossain vaiheessa ohi, mutta tuo painon lasku ja hb:n mahdollinen laskeminen huolestuttavat vähän jo.
 
[QUOTE="woody";22901150]meillä tuollainen syömättömyys oli aina sitä että ruokavaliossa oli vielä joku pahis, eli allergisoiva ruoka. Lapsi tuli siis ruoasta kipeäksi, eikä halunnutenää syödä.[/QUOTE]

Meillä lapsi ei ole muulle allerginen kuin maidolle ja kotimaisille viljoille, mutta siinäkin toki on riittävästi. Eikä tosiaan syö aina vaikka mitä tarjoaisi. Ei ole nyt tosiaan minkäänlaisia allergiaoireita, nekin mitä oli, eli vihreä ripuli ja levottomat yöt ovat poistuneet.

Lämpimistä ruuista lihaperunasoselaatikko on ainut mitä joskus innostuu syömään enemmän kuin pari lusikallista, sitä annankin suurimmaksi osaksi, tänäänkin päivällisellä meinaan sitä tarjota. Muttei sitäkään kyllä joka krt syö.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Tärkeintä on, ettet tuputa, etkä tee asiasta numeroa! Muuten saatat kohta olla keskellä valtataistelua.
Laita lautaselle ruoka ja anna syödä tai olla syömättä. JOS on perusterve lapsi, ruoka alkaa maittaa ennemmin tai myöhemmin.
Tarkistuttaisin kuitenkin veriarvot.
Tykkäisikö hän syödä sormiruokaa? Mitä lapsi juo?
Onko lapsi tarpeeksi ulkona? Nukkuuko normaalisti?
 
Eli tepsiikö joku noista ?
Sellaisella tavalla mikä vetoaa Sun lapseesi ?

Itse kiristän ja lahjon 3 v välillä syömään jälkiruokaherkun varjolla ,
tai uhkailen tontuilla tai joulupukilla ,
tai uhkailen lempilelun tai vaatteen antamisella pois...
Tai koetan motivoida mukvalla reissulla tai tapahtumalla - jonne voi lähteä vain lapset jotka ainakin maistaa .
Joskus taasen syödään 3- 5 lusikallista tepsii , ja lasketaan niitä lusikallisia innolla sitten.
Nuorempana huomio kiinnittäminen muuhun , vaikka ulkona hyppivään oravaan sai aikaan sen, että muutaman lusikallisen sai lapettua naamariin.

Lisäksi minusta tuntuuu, että lapsen pitäisi syödä suht nopeaan - muutoin muutaman lusikan tai suupalan jälkene tulee lievä kylläisyyden tunne , joka sitten toppaa koko loppusyömisen. Eli mitä enemmän aikaa ruokailuun kuluu, sen epätodennäköisemmin enää saa alas jotain.


Täytyy sanoa, että mielikuvitus on monella tapaa pelissä itsellä -
mutta verensokeri alhaalla lapsi on kuitenkin huonotuulisempi ja se, että syö suht jotain - on minusta parempi.

Yksi linjaus olisi jäättä ruuatta , seuraavaan ateriaan. En ole tällä linjalla itse.


Jaksua , kovasti.
 
Meillä nyt 2,5v neitokainen, ja puoli vuotta ollaan menty aika niukalla ruoalla. Joskus, niin kuin tänäänkin söi 2 lautasellista soppaa, mutta usein aamulla lusikallisen puuroa/muroja/jogurttia, mitä nyt sattuu olemaan. Juo maitoa ihan hyvin. Ruokaa saatta mennä taas lusikallinen, pari ja muutenkin jatkuu ruokailut samalla linjalla.

Esikoinen oli samanlainen tietyssä vaiheessa, ja edelleenkin tulee niitä kausia, kun ei syö kunnolla. Ne tulee ja menee, ainakin meillä. Sen jälkeen kun sanoo, ettei enää syö, niin syödään iän mukaan lusikalliset vielä. Esikoisen kanssa "pakotettiin" tai yritettiin. Ei siinä saanut kun tappelun aikaseksi. Nyt jos keskimmäinen ei syö, niin kyllä se sitten syö kun on nälkä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meillä auttoi rauta;22901495:
Onko hemoglobiini mitattu?

Ei ole mitattu, kun neuvolalääkäri painoi koko asian villaisella sanomalla kyllä se siitä, ja ohitti kysymykseni voisiko hb:n mitata. Mielestäni siitä ei mitään haittaa ainakaan olisi ollut.

En ole tosiaan muutenkaan tyytyväinen meidän tk:n lääkärien toimintaan, niinkuin tuolla aiemmin kerroin, tuntuu ettei heitä oikein kiinnosta. :|
 
[QUOTE="viiden äiti";22901289]Tärkeintä on, ettet tuputa, etkä tee asiasta numeroa! Muuten saatat kohta olla keskellä valtataistelua.
Laita lautaselle ruoka ja anna syödä tai olla syömättä. JOS on perusterve lapsi, ruoka alkaa maittaa ennemmin tai myöhemmin.
Tarkistuttaisin kuitenkin veriarvot.
Tykkäisikö hän syödä sormiruokaa? Mitä lapsi juo?
Onko lapsi tarpeeksi ulkona? Nukkuuko normaalisti?[/QUOTE]

Juu en tuputa koskaan, olen lähistöllä ja annan lapsen syödä (tai olla syömättä) ihan omassa rauhassa. Lapsi onneksi osaa jo syödä suht siististi. Siis silloin kun syö.

Joskus saatan ehdottaa lapselle että maistaisi jotain ruokaa, mutta jos hän puistelee päätään ja työntää ruuan pois, en ala taistella asiasta.

Lapsi juo 2-vuotiaaksi asti Nutrilon Soijaa, johon hänellä on allergian takia erityiskorvattavuus. Allergialääkärit suosittelevat tuota valmistetta allergisille tuohon ikään saakka.

Ulkona lapsi on tarpeeksi, kaksi kertaa päivässä. Nukkuu ihan normaalisti myös. Sormiruokana syö banaaninpaloja, joskus omenaa ja viinirypäleem puolikkaita, vaihtelevalla menestyksellä. Vihanneksia ei syö ollenkaan vaikka aina tarjoan, ja hedelmistä vain noita, muttei aina niitäkään tosiaan. Lisäksi luontaisesti gluteenitonta leipää syö, ja joskus itsetehtyjä lihapullia napostelee sormin. Raejuustoa sekä tavallista juustoa olen myös välillä antanut paloina, kun allergialääkäri suositteli juuri noita tuotteita maitotuotteiden siedätykseen, pienet määrät eivät ainakaan enää tee oireita.
 
Ei ole mitattu, kun neuvolalääkäri painoi koko asian villaisella sanomalla kyllä se siitä, ja ohitti kysymykseni voisiko hb:n mitata. Mielestäni siitä ei mitään haittaa ainakaan olisi ollut.

En ole tosiaan muutenkaan tyytyväinen meidän tk:n lääkärien toimintaan, niinkuin tuolla aiemmin kerroin, tuntuu ettei heitä oikein kiinnosta. :|

Ollaan tosiaan muutamassa, katson ovatko siellä motivoituneempia. Jos eivät, vien lapsen yksityiselle ja mittautan veriarvot siellä.

Paino on tosiaan koko ajan laskenut siitä 1 v. neuvolasta lähtien.
 
Meillä ainakin ihan terkkarilla neuvolassa mitattiin hemoglobiini. Soita tk:n vaihteeseen ja kysy mahdollisuudesta mittauttaa, ei kai siihen oikeasti lääkäriä tarvita?

Itse annoin tota nestemäistä luontaistuotetta, onkohan se Floravital? Ja ruokahalu lähti tosi nopsasti nousuun, hemoglobiiniarvoja en ole mittauttanut sen jälkeen, mutta olen ihan varma että se ruokahalu palautui just ton raudan takia. Ja oikeesti, kyllähän niitä kaikenmaailman puutoksia sitten tuleekin jos ei syö monipuolisesti, eli itseään vahvistava kierre syntyy, kyllä se mielestäni kannattaa tutkia.
 
Onko kaikki hampaat jo tullu? Poskihampaat voivat olla tosi kivuliaat vaikka muut hampaat eivät olisi juurikaan vaivanneet. Tuskinpa syömättömyys kokonaan hampaiden tulosta johtuu, mutta osasyy se voisi olla.
 
Mulle tuli kans raudanpuutosanemia mieleen.
Meillä oli pojalla tuollaista, kun hänellä oli (tuolloin jo hoidossa olevan keliakian takia) anemiaa. Ruokahalu parani samaa tahtia, kun rautalääkkeet tepsi.
 
Meillä oli allerginen lapsi aina todella huono ja nirso syöjä, kasvoi pyhällä hengellä tai oikeammin aptekin korvikkeella. Monet allergiset ovat samanlaisia.

Nyt lapsi on 7v ja terve. Viisi vuotta nuorempi, terve taapero syö kaksi kertaa niin paljon kuin 7v!

7v. on edelleen huippunirso ja syö linnun annoksia, mutta pituuskasvu on normaalia. Painoa saisi olla lisää, mutta ei ole huolestuttavan alipainoinen kuitenkaan. Lopetin syömisestä stressaamisen jossain vaiheessa, se oli aivan turhaa ja pahensi vain tilannetta. Syömisestä ei kannata tehdä minkäänlaista numeroa eikä turhaa huolestua asiasta, jolle ei mitään voi. Lasta ei voi eikä pidä pakottaa syömään. Terveilläkin pikkulapsilla on kausia, jolloin ruoka maistuu heikosti.

Allergisen ruokiin voi myös lisätä esim. öljyä tai muuta energiapitoista, jolla pieniinkin annoksiin saa vähän enemmän sisältöä.
 
Noissa luontaistuoterautamehuissa ei kyllä niin paljoa sitä rautaa ole, että sillä saisit muutenkaan mitään myrkytystä aikaan, vaikka hemoglobiini ei olisikaan alhainen, hyvin voisit kokeilla itse sitä vaikka heti. Meillä huomasi jo viikossa selkeästi eron. Sen sijaan noita apteekin tujumpia rautatableteita ei kannata alkaa syöttämään omin päin ilman mittaamista, kun niissä pitoisuudet on paljon suurempia.
 
Vastaan vain pikaisesti, kohta täytyy mennä.

Tuo rauta oli hyvä idea, sitä täytyy kyllä kokeilla!

Apteekin soijakorvike on meillä pelastus, se kun on ravinteikkaampaa kuin esim. kaupan soijamaidot. Uskon että sen ansiosta paino ei ole pudonnut enempää tänä aikana, kun poika on syönyt huonosti.

Joo meillä tarvitsee labraan lääkärin lähetteen, ja sitä pyydettäessä lääkäri ei tosiaan sitä antanut, vaan ohitti koko asian. Meinaan mittauttaa veriarvot uudella terveysasemallamme, kun muutamme pian.

Meidän tk:ssa lääkärit ovat tosiaan aika nihkeitä, en tiedä johtuuko siitä että tämä on sellainen alue ettei tänne monikaan lääkäri taida vapaaehtoisesti töihin tulla. : /
 
Lapset vaistoaa aikuisia paremmin, kun ruoka ei ole heille sopivaa?
Oliko k eitossa hiivauutetta? Se yksin riittää tuomaan etovan olon eikä silloin todellakaan pysty syömään mitään muutakaan.
pikkuhoo+
ttp://petrisarvamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58031-valtakunnallinen-ravintosuositus-ei-suosi-lapsen-tervetta-kasvua
 

Similar threads

Yhteistyössä