Taapero on kuumeessa ja minua ahdistaa

ja pelottaa ihan hirveästi miksi se on aina, kun tuo laps sairastaa, mielessä se että se on jotain vakavaa?
Ensin lapsi oli pitkään nuhainen ja yskäinen, niistä parani niin nyt on 39 asteen kuumeessa.
Oli aika vötkylä ennenkuin annettiin kuumelääkettä, se kun vaikutti niin on leikkinyt ja juonut ja syönytkin jonkin verran.

Ja mun mielessä pyörii leukemiat ja aivokasvaimet ja muut vaaralliset sairaudet, onko tä nyt enää normaalia?

 

ja pelottaa ihan hirveästi miksi se on aina, kun tuo laps sairastaa, mielessä se että se on jotain vakavaa?
Ensin lapsi oli pitkään nuhainen ja yskäinen, niistä parani niin nyt on 39 asteen kuumeessa.
Oli aika vötkylä ennenkuin annettiin kuumelääkettä, se kun vaikutti niin on leikkinyt ja juonut ja syönytkin jonkin verran.

Ja mun mielessä pyörii leukemiat ja aivokasvaimet ja muut vaaralliset sairaudet, onko tä nyt enää normaalia?

Olen ihan samanlainen, jokainen sairastuminen on kauhistus ja pelottava kokemus itselle.Pelottaa lapsen menetys kauheasti, mutta kait se kuuluu tähän vanhenmuuteen.

 

Vauvalla 39 asteen kuume ei ole yhtä paha kuin aikuisella. Ole huoletta, lääke selvästi puree ja lapsesi jaksaa vähän leikkiäkin välillä. Kyllä se siitä ohi menee. Vakavien sairauksien pelkääminen on täysin hukkaan heitettyä aikaa ja saa aikaiseksi vain pahan mielen. Tsemppiä

 

Siis ihanko todella sä tästä YHDESTÄ nuha-kuume paketista alat ajatella noin??

Olisipa mielenkiintoista tietää millainen olisit jos lapsesi olisi liki vuoden verran kipeä perä perään viikon-kolmen tauoilla.

 

[QUOTE="vieras";25015128]Siis ihanko todella sä tästä YHDESTÄ nuha-kuume paketista alat ajatella noin??

Olisipa mielenkiintoista tietää millainen olisit jos lapsesi olisi liki vuoden verran kipeä perä perään viikon-kolmen tauoilla.[/QUOTE]

Siis jokaikisen nuhakuumeen kohdalla alan pelkäämään pahinta.
Juu, olisi tosiaan mielenkiintoista, varmaan tulisin hulluksi.

 

Ja siis muutenkin välillä tulee sellaisia pakkoajatuksia lapsen menettämisestä. Ja sitten kun lapsi sairastuu, ne ajatukset pääsee ihan valloilleen

 

Täällä sama juttu.
Kerran kaduin ajatelleeni sitä, että kunpa lapsi tulisi kuumeeseen niin ei tarvitsisi lähteä töihin.

Eikö sitten samalla viikolla paukahtanut vesirokko.

 

Oletko sä ap töissä hoitoalalla? Mulla oli juuri siitä syystä jo raskausaikana sellainen olo, että tämä lapsi on varmasti sairas, kun niitä vakavasti sairaita lapsia näki joka päivä. Kunnes aika oli armollinen ja näytti, että vakavasti sairaita lapsia on murto-osa kaikista lapsista, suurin osa on ihan perusterveitä nappuloita. Turha murehtia sellaista, mitä ei vielä ole tarvetta murehtia. Murehditaan sitten jos siihen tulee tarvetta.

 

En ole hoitoalalla. Mutta tänään kävin kaupassa, ja jonossa huomasin uusimman Anna-lehden kannessa otsikon ''poikani ei koskaan herännyt päiväunilta'' tjsp. ja mulle tuli ihan fyysisesti paha olo, -olin juuri sillä reissulla hakemassa pojalle mehua että varmasti tulee juotua tarpeeksi- olin ihan varma että se oli joku enne.

Noh, onneksi tästä asiasta kertominen auttaa vähän. Kiitos tsempeistä