Mulla oli tilanne sellainen kerran,että lapsen isä syytti mua ,et oisin käyttänyt poikaamme seksuaalisesti hyväksi. Vei pojan psykologeille ja sekoitti 5v pojan pään ihan täysin. Asia tutkittiin,vein itse sen poliiisille ,koska en halunnut ,että isä tekee minusta lapsesta sekaantujaa. Asiaa syyttäjä ei vienyt oikeuteen. Sossut kävi ym ja kauheet puhuttelut. Todella nolo ja häpeä tilanne oli. Isä yritti kaikin keinoin saada lastaan itselee asumaan. Sitten kun asia eteni aivan kauheeksi,rupesi keksimään ties mitä juttuja vielä lisää,että yritin tappaa ym ja kaikkea,lapsen hakkaamista. en enään kestänyt ja annoin pojan lopulta vapaaehtoisesti isälle asumaan,nyt helvetti on loppunut yli puolivuotta saanut rauhassa olla. Tapaan poikaamme jokatoinen vknloppu ja lomilla. Tilasin itselleni jopa ajat lääkäreille ja psykologeille että olenko hullu kun isä niin väittää, en onneksi olut,mutta henkisesti muuten en jaksnut enään isän ja isän äidin kiusaamista, niin olin tyhmä ja luovutin.
