SYYSKUUN SYKKIVÄT SYDÄMET *maaliskuu*

Memelisa: Suuret pahoitteluni perhettänne kohdanneesta surusta :hug:

Lähipiirin raskauksista, mun paras ystävä on raskaana :heart: ja 2kk vain mua jäljessä. Että on sitten kivasti mammaseuraa kun on vaavit kainalossa :)

Äitiyspakkaus otetaan kyllä. Ja peräänhuutelen vielä niitä kestovaippoja, jos joku ei niitä itselle halua. Voin ostaa ne pois :)

Tuttiasia on vielä auki. Esikoinen ei tarvinnut tuttia koska oli niin tiiviisti rinnalla. Mut jostain luin et tutti saattaisi ehkäistä kätkytkuolemaa, että jos muksulle tutti laitetaan suuhun niin sit unille vain :)

Liikkeitä
on ihan viime päivinä vasta alkanut tuntumaan ihan päivittäin :) Ei mitään kovin napakoita potkuja mutta ihan selkeätä möyrimistä siellä harrastetaan.

).( Onko teillä supistellut jo näin aikaisilla viikoilla? Mulla on nyt kolmatta päivää supistanut tosi usein. Kivuttomia ovat, mutta kohtu menee ihan kovaksi palloksi aika ajoin ja tuntuu epämukavalta. Perjantaina on neuvola niin siellä kyllä kyselen lisää mutta jos teillä olisi jotain tietoa asiasta.. että pitääkö olla huolissaan?

Ruutinen ja Morri 16+2
 
Huomenta :)


Kuukausi alkaa taas olla lopuillaan. Mä voin hoitaa huhtikuun päivityksen, mutta alkakaas harkitsemaan kuka hoitaa toukokuun ;)

Sokerirasituksessa kävi paremmin kuin pelkäsin. Vain yksi arvo oli yli, sekin ihan hilkulla. Mutta rd-diagnoosi tuli kuitenkin, ihan niinkuin ennenkin. Eilen mittailin aterian jälkeisen sokerin ja 5.1 oli tulos, joten eiköhän tästäkin selvitä =)

Ruutinen, mulla on ollut kaikissa raskauksissa noita "harjoitussuppareita" aika alusta alkaen. Mitään ne eivät aikaan saaneet, mutta lepäähän silti aina kun mahdollista.

Tasan kuukausi rakenneultraan...

M :heart: 15+4
 
Viimeksi muokattu:
Ruutinen, mä en ainakaan niitä kestovaippoja halua, joten multa saat ostaa sitten pois joskus kun pakkaus sitten tulee :)

Pikainen poksuminen, tänään alkaa 16. rv ja 15+ 0 täynnä :) Nyt hierojalle ja töihin, ihanaa päästä niskajumeista edes hiukan eroon :)
 
Kerran vielä: musta tuntuu tolta! Mä jotenkin oon ollut koko ajan siellä "alkuraskausviikoilla" ja noi isommat numerot näyttää ihan uskomattomilta :O Voi olla, että ennen synnytystä iskee paniikki kun tajuan, että sinne se odotusaika vaan humpsahti :D :D

Neuvolassa eilen kaikki ok, tosin täti kyseli, että oonko syönyt kunnolla, kun painoa tullut yli kuukauden aikana "peräti" 100g :O Se siis selittää, miks mun maha on pienentyny :D No, ei tarttiskaan painon nousta, mutta ei oo hyväksi Sintille, että se ottaa mun varastoista ravinnon, koska sit se saa myös kaikki ympäristömyrkyt jne itteensä. Eli koitanpahan syödä vähän paremmin. :)

Ei meilläkään tiedä vielä läheskään kaikki, tai en tiedä sit miten kaverit on eteenpäin juorunnut. Lauantaina on tulossa sukujuhlat, ja mua niin ärsyttää se, että siellä osa suvusta näkee mun mahan ja tulee kyselemään kaikkea :kieh: En halua niille asiasta puhua, ja sit varsinkin joku tulee kysymään "mikset oo kertonu!?" äh. No, ehkä koitan vaan olla lihava :D :D

Tutti: me ollaan miehen kanssa luultu, että kaikki vauvat saa tutin :D Ei oo tullu mieleenkään, että sitä ei annettais, palsoilla vasta oon törmänny tollaseen uuteen ajatukseen.

Mädchen: mun ikään saa lisätä yhden vuoden, kiitos :D

Voikaa hyvin!
tömpsis ja superSintti 16+5 :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Memelisa: Kirjoitit tosi kauniisti, kaikkea hyvää teille jatkossa! :hug:

Ruutinen oli laittanut ketjuun tosi ihanan masukuvan! :)

Äitiyspakkaus otetaan myös täällä, sillä esikoisen vauva-ajoilta olen myynyt kaiken mahdollisen tavaran. Pakkaus tulee siis tarpeeseen. :) Ja Ruutinen, multa saat sit kyllä ihan ilmaiseksi ne pakkauksen kestovaipat, en tee niillä nimittäin yhtään mitään.

Tuttia en taida edes tälle toiselle yrittää antaa, sillä esikoinen ei sitä huolinut yrityksistä huolimatta, joten taidan suosiolla jättää tutin pois (tai edes ne yritykset) tällä kertaa.

).( Mulla ei tietääkseni ole noita harjotussupistuksia tullut, mutta masu on ollut kosketusarka jo pari päivää. Tai ei pelkästään kosketusarka, vaan sitä jomottelee välillä ihan yhtenään. Ja tuntuu, että tuo työreissujen vuoksi autossa istuminen oikein pahentaa entisestään sitä olotilaa, mut onneksi on enää yksi reissu tälle viikkoa tiedossa. Huomenna saa istua ihan oman työpöydän ääressä. Ja nyt on tullut muutenkin joku kasvupyrähdys, sillä tuntuu, ettei masu "pysy nahoissaan", vaan se on niin pinkeänä, et huh.

Raisu 17+3
 
Memelisa: :'( voimia ja kaikkea hyvää teille :hug:

Äitiyspakkaus: tekisi niin mieli ottaa, mutta täytyy ottaa järki käteen mulla on vaatteita ennestäänkin jo PALJON. Toppahaalareitakin tuli penkoessa vastaan 4 kpl koossa 60-68 cm :ashamed: Ja kirppiksiltä olen löytänyt edukkaasti ihanuuksia esim. benettonilta ja me&i:lta. Paras kirppislöytö on kuitenkin retro lämpöpussi jossa on sisus lampaantaljaa ja ulkopuoli vakosamettia, kyllä siinä kelpaa vauvan köllötellä.

( . ) Loppuraskauden vaivat ovat täällä jo. Aineenvaihdunta on hidasta, kohtua ja selkää kolottaa, polvet prakaa työpäivän jälkeen jne. Ihan nolottaa olla näillä viikoilla näin vaivanen, mutta minkäs teet. Vähän jänskittää mitä loppuraskaus tuo tullessaan sitten kun maha on oikeesti iso ja painava:confused: Henkisesti fiilis on kuitenkin mainio ja oon tosi ylpeä mun mahti-mahasta :D

maximilian ja vauva 16+6
 
Supistuksia on ollut viikolta 8+ ihan päivittäin ja useita. Ei kai niistä huolta ole, kun eivät ole kipeitä… mutta kannattaahan niistä mainita, joskus voi olla taustalla joku tulehdus. Lepoa vaan, ja magnesium auttoi jossain vaiheessa.

Kestovaippoja Täälläpäin ainakin mll:n kirppiksellä on käytettyjä hyväkuntoisia kestoja ihan parilla eurolla. Niitä olen ostanut, ja sitten kytännyt tarjouksia. Itsekin tuli ommeltua jokunen, mutta onhan siinä hommaa, vaikka halvemmaksi tulikin.

ON Vääsyyyttäää |O Onneksi ulkona paistaa aurinko, vaikka kylmä onkin. Tuo vähän kevättä jo :)

Branwen ja sissi 13+4/13+6
 
Viimeksi muokattu:
Eilen kävin sokerirasituskokeessa ja tänään soitin tulokset. Kaikki OK! :) Huh, miten helpottunut olo! Neuvolaan seuraavan kerran 28.4 ja sitä ennen 15.4 rakenneultraan :) Täällä kaikki hyvin voinnista lähtien :) Ens neuvolassa saan sitten paperit Kelaan ja haettua Äpaukkausta! :) Toivottavasti pikkuisellakin kaikki ok tuolla rakenteessa. Kovasti jo odotan sinne menoa.

Niin ja en kyllä lähtis sykkeen perusteella arvioimaan mitään sukupuolta ;) Jos ootte yhtään googlettanut niin mikä tahansa syke voi olla kumman tahansa :)

innoM + Pulla 17+6
 
Joku suvanto vaihe menosa tässä odotuksessa, kun ei menaa jaksaa kommentoida mitään. Lukemassa olen käynyt lähes päivittäin. Jotta hengessä mukana. :wave:

Brawnen: mä unohdin koko tuon kirpparin. Olltin kyllä reissussa tampereen suunnalla, joten en olis päässytkään, onneksi toisaalta en siis muistanut. :D Joka vuos sama juttu, joko olen ollut töissä tai sitten olen unohtanut. Mä kyllä muuten haen paljon lasten ulkoilu vaatteita kirpparilta. Usein teen hyviä löytöjä, joita ei tulis ehkä uutena ostettua satasella. Isommalla on Reiman ja Remun haalarit ja ne maksoi 8-12e. Hyvä kuntoisia olivat ostettaessa ja menevät vielä toisenkin poan käytössä. Ostan kyllä välillä uuttakin, mutta nuo kirppari löydöt on kyllä olluhyviä. Ihan mitä tahansa en sieltä mukanani kanna. Pitäis mennäkkin taas pienen tauon jälkeen kiertelemään. =)

Tutti: Jos suostuu syömään, ehdottomasti otetaan käyttöön. On ollut kyllä helpotus varsinkin pienemmällä veljeksistä. Onhan niistä oma haasteensa päästä irti, mutta se vaatiikin vanhemmalta vain kärsivällisyyttä. Samat asiat vaipan ja tuttipullon kanssa. Ite seuraan juuri vierestä yhden tutun taistelua vaipan pois ottamisessa kun lapsi ei suostu potalle... yli 3v...sekä saa vielä maitoa pullosta....ja suurin ongelma on kyllä valitettavasti vanhempi itse. No ei tästä sen enempää... voisin pitää tästäkin asiasta saarnan ja saada itseni kiehahtamis pisteeseen...:stick:. Yksi asia mikä saa myös kiehahtamis pisteeseen on vanhemat jotka pitää lapsia ilman turvavoitä autossa ym... ja tupakka huulella kun lapset istuu takapenkillä :headwall:... Mutta ne siitä sitten. :stick:

Äitiyspakkaus: Luultavasti tällä kertaa otetaan. Ihan varmasti en vielä tiedä.

Harjoitus supistuksia on myös täällä ollut jonkin verran. Kipeitä ei kyllä tosiaan ole ja ei ollut tehnyt mitään kohdun suulle. Toivotaan, että sellaisina pysyvätkin. =)

(.) Kuuntelin tuossa yksi päivä sydänääniä, eikä millään löytynyt. Iski jo hiki pintaan kunnes illalla hoksasin etsiä ylempää. On sitten reilusti pompannut kohtu ylemmäs ja tänä aamuna totesin, että se pallo joka aamuisin tuntuu makuullaan selvästi oli noussu hurjasti. reuna tuntuu makuullaan yli navan jo. Liikkeitä tuntuu joka päivä jonkin verran ja lapset ja mies on jo päässyt kokeilemaan potkuja omalla kädellään. :heart: Väsymys painaa edelleen ja jos vain olen päässyt päivälevolle olen kyllä nukkunut lahjakkaasti. Seuraavat neuvola ja rakenne ultra käynti on vasta 21.4, joten niitä odotellessa. :wave: Jonkin verran on alkanut rakenne ultra jännittämään.

Leo rv18+ :heart:
 
Huomenta!
Heti alkuun omaa napaa, olo on jotenkin kurja. Huonoa oloa pukkaa jnkv ja mahaa polttelee tylsästi. Töissä olen ja toimintakyky on tallella, mutta ei tämä mikään häävi olo ole. Voikohan pahoinvointi palata takaisin monien poissaoloviikkojen jälkeen vai mitä tämä lienee... Ummetustakaan ei pitäisi olla. Blaah. Lisäksi eilinen hieronta, niin hyvältä kuin silloin tuntuikin, kipeytti lihakset selästä ja niskasta niin, että nyt on melkein pahempi olla kuin ennen.... Kauheeta valitusta, sori... :ashamed:

Sykkeen perusteella en myös lähtisi arvioimaan, koska itse olen kuullut että tytöillä olisi muka nopeampi syke kuin pojilla ja toiset väittää päinvastoin...
Kokeneet odottajat, miltä supistukset tuntuvat?

Zophie 15 + 1
 
Monni: hyvä, että sokeri rasituksessa kaikki ok.

Sykkeistä vielä. Meillä esikoisen sykkeet oli usein 150-170 ja toisen 130-150 ja poikia on kumpikin. Joten en lähtis sen mukaan arvailemaan sukupuolta. Nyt on usein sellaista 140-160 omalla dopplerilla.
 
Leo Mekään ei tällä kertaa päästy reissun takia, mutta viime keväänä kävin esikoiselle haalimassa sieltä hyvän kuorman. Harmi, kun se on täälläpäin vissiin vain kerta vuoteen : /

Sykkeistä esikoisella oli 150+ koko ajan ja tyttö tuli. Samoja huitelee tällä toisella... tyttöolo on, mutta oireet niin erilaiset, että siksi tuntuisi pojalta. Noh, kohtahan sen saa tietää :)

Supistukset (siis nuo harkat) tuntuvat ainakin minulla lähinnä sellaisena painon tunteena ja ikään kuin hengenahdistuksena tuolla alavatsalla. Kun käden laittaa kohdun päälle, se tuntuu sellaisena pallona, vähän niin kuin jos lihasta jännittää. Muuten on kohdun seutu sellainen pehmeä, kun kevyesti painaa, niin antaa pikkuisen periksi. Asentoa kun muuttaa niin helpottaa minuutissa.

Mites muuten tuo sokerirasitus, jotuvatko siihen nykyään kaikki? :confused: En kuulu mitään kautta "riskiryhmään" ja esikoisesta vältin sen, mutta nyt neuvolaterkkari tuntui jotenkin ihmettelevän, että en käynyt esikoista odottaessa... En sitten tajunnut kysyä, että joudunko siihen kuitenkin, kun vasta myöhemmin kuulin, että saattaisikin olla nykyään kaikille...?
 
Zophie: Kunnon supistukset vanteena alavatsan ja selän ympärillä, samalla vatsa kovettuu, kiristyy, huonoa oloa, ja se kipu lisänä vielä. Sellaista menkkamaista. Harjoitus supparit vatsan yhtäkkisenä kinnaamisena kovettumisena. Ite ainakin tunnen kokeilemalla kohtua mahan päältä ja se on silloin kova. Eihän sulle vatta tautia iske. Mulla oli samaa ennen omaa vatsa tautia, ei oikein tiennyt mikä on ja mietinkin onko supistuksia vai vain pahoinvintia joka kuuluu asiaan.
 
Huomenia...

Sykkeistä en miekää usko et tarkoittaa tietyt sykkeet tiettyä sukupuolta...

Supistuksista,honasin iteki nyt et on mullaki noita ollu,välillä hieman kipeämpiäki,sillo verenvuodon aikaan oli ainaki,vaikka toinen onki en osannu yhistää ku esikoisesta ei tullu mitää harjoituksia,tositoimiin heti xD

Tänään menen käy lääkärillä tän selän takia,on viikon ollu kipee lähinnä ku kumartuu/kävelee ja auta armias jos yrität kumartuneena nostaa jalkaa,ai stn... ajattelin kysästä et odotellaanko et meneekö ohi vai et olenko sängyn oma kohta..
Ja mahtavia uutisia miehen kädestäki,viel 2vk kipsi kädessä,tulee tiukka ens kuu ku mun palkalla tyyliin eletään,mies ku ei saa palkkaa tuolta ajalta ku on ite aiheutettu..hitto että mulla ahistaa nyt...tupakka olis poikaa....täytyy myöntää et lomalla sorruin 4päiväksi mut muuten olen ollu polttamatta sieltä tammikuun puolivälistä asti...

Sokerirasitus ei ole ainakaa mulle ikinä tehty,bmi sen 26 eli hieman ylipainoakin on,luulin et nyt testattais ku oli 5kg alkupaino noussu yhteensä jo alussa mut eivät ole mitää ainakaa sanoneet...
 
Moi!

Memelisa, kirjoitit todella kauniisti. Mulla pääsi iso itku. Paljon voimia teille ja toivon koko sydämestäni että saatte pian lapsen hyvinonnistuneen odotuksen päätteeksi.

Mulla ei ole ketään ystävää tai sukulaista raskaana tällä hetkellä. Olisi todella mukavaa jos olisi! Meillä on tällä hetkellä aika paljon lapsettomuutta ympärillä ja se surettaa todella paljon. Olemme "menettäneet" jo ihmisiä tämän vuoksi ja pelottaa aina miten ihmiset suhtautuvat että meille tulee nyt toinen lapsi. Raskautta emme "hehkuta" kenellekään, olemme ennemminkin todella varovaisia asian suhteen. Välit ovat jo poikki miehen serkkuun ja hänen mieheensä (ovat lapsettomuushoidoissa) koska he eivät halua pitää meihin mitään yhteyttä koska meillä on lapsi. Tästä toisesta he eivät edes vielä tiedä. Meitä ei enää edes kutsuta suvun yhteisiin juhliin ja se surettaa minua todella paljon. :'( En ole oikein osannut käsitellä tätä aihetta kunnolla ja tuntuu että se stressaa minua aika ajoin paljonkin. Voin kuvitella että lapsettomuus on todella kamalaa mutta en jotenkin voi ymmärtää että emme saa enää osallistua suvun juhliin tms. Tulee todella syyllinen olo vaikka en todellakaan ole pahoillani että meillä on ihana poika! Tiedän että tällä hetkellä ympärillämme on muutamia jotka toivovat kovasti lasta ja toivon niin kovasti että he pian nämä kaikki toiveet toteutuvat!

Tutin annamme vauvalle jos vauva sen vain huolii. Esikoinen söi tuttia muutamia kertoja ihan pienenä mutta pian se ei kelvannutkaan enää. Helppoa oli se ettei tarvinnut siitä vierottaakkaan. Tuttipullosta kyllä joi maitoa 2-vuotiaaksi asti. Yritin jo aiemmin ottaa pulloa pois mutta ei onnistunut ja sitten odotin pari kuukautta ja sitten poika ei ollut moksiskaan koko jutusta.

Vauvan Liikkeitä olen tuntenut aina silloin tällöin. Pari kertaa todella selkeästikin potkuja-sellaista tökkimistä mistä ei ole voinut erehtyä. On myös päiviä jolloin en tunne oikein mitään tai ihan vähän vaan. Eilen oli sellainen päivä ja kuuntelin sitten dopplerilla. Kuulin sykkeen mutta se oli ihan alhalla, häpyluun päällä! Ei ole vielä koskaan kuulunut ihan noin alhaalta. Äiti sanoi että hänellä kaikki lapset hengasivat kohdussa ihan alhaalla ja oli mulla ekassa raskaudessa niin että poika oli yleensä alhaalla ja kääntyi pää alaspäin aika aikaisin ja sitten pelättiin että tulee ennen aikojaan ulos...

Supistukset alkoivat esikoiselta muistaakseni rv17. Pelottaa jo miten nyt käy. On mulla pari kertaa mennyt kohtu kovaksi tässäkin raskaudessa mutta ne on menneet ohi. Olen niin iloinnut että olen päässyt liikkumaan nyt paljon ja on muutenkin niin normaali olo. Pelkään vaan sitä päivää kun tämä muuttuu...:( Taisi jäädä mulle traumat ekasta odotuksesta just noista suppareista ja tietenkin siitä pakkolevosta. Mutta katsellaan nyt, olen iloinen että näinkin pitkälle on päästy ilman niitä. Mulla supistukset tuntuu puristuksina alavatsalla, kohtu menee tällöin ihan kovaksi. Olen kyllä ottanut jo aika paljon magnesiumia aina kun vaan muistan.

Täällä päin maailmaa mulle ei ole ikinä edes puhuttu sokerirasituksesta (vaikka mun isällä on diabetes tyyppi2). Esikoisen odotuksessakaan ei mitään puhetta tästä ollut. Enkä aio ottaa puheeksikaan, eiköhän ne lääkärit tiiä mitä tekee=) Musta tuntuu että mulla on tällä kertaa muutenkin aika rento lääkäri joka ei ihan pienestä stressaa (tuntui että esikoista odottaessa oli vähän toisin). Ja se lääkäri on muutenkin aivan ihana, oon niin tyytyväinen että mulla on se!

Meillä oli muutaman päivän ajan vieraita Suomesta ja oli aivan ihanaa! Nyt on kyllä aika yksinäinen olo kun poikakin on tänään tarhassa...Onneksi päästään Suomeen toukokuun lopulla (jos mulla on kaikki ok raskauden suhteen, voi kun sitä niin kovasti toivon!). Alan varmaan tässä pikkuhiljaa siivoilemaan ja uloskin olisi kiva lähteä. Täällä on ollut mahtavat ilmat, kevät on tullut! Eilen ostin parvekkeelle jo kukkiakin.

Kaikille flunssan kourissa oleville pikaista parenemista!

Casanna 15+3
 
kaz
Casanna Voin kommentoida ihan lapsettoman silmin kertomaasi tilannetta. Minulla on serkku, joka minun ikäiseni ja mennyt naimisiin vuoden minun jälkeen. Heille syntyi esikoinen reilun vuoden kuluttua häistä. Me olemme yrittäneet pienokaista koko ajan häistämme lähtien ja kun kuulin serkkuni raskaudesta oli itsellä menkat juuri alkaneet kolmannen epäonnistuneen inssin jälkeen. Tästä siis jo yli vuosi aikaa. En ole pystynyt heitä onnittelemaan plussauutisista tai lapsen syntymästä viime syksynä. Onneksi ei asuta samalla paikkakunnalla. Olin kuitenkin pakotettu näkemään heidän lapsensa viimeksi sukulaisreissulla ja teki todella tiukkaa pidätellä kyyneleitä heidän vierailunsa ajan. Ymmärrän siis hyvin miehesi serkkua. En kuitenkaan ymmärrä sitä, että miksi teitä ei kutsuta sukujuhliin, koska siellähän on varmasti muitakin, joilla on lapsia. Vai onko jollakin niin kieroutunut käsitys, että miehesi serkun lapsettomuuden takia ei lapsellisia kutsuta juhliin ollenkaan. Jos heille on niin vaikea kohdata teidät, niin miksi he eivät voisi välissä jäädä pois juhlista.

Joku voi pitää minua ahdasmielisenä, mutta jos ei ole lapsettomuutta koskaan kokenut, niin ei voi tietää mitä asioita sitä käy läpi.

kaz 14+6
 
Viimeksi muokattu:
Tuttiin en olekkaan vielä vastannut, vaikka minähän sitä kyselin :D Mies on siis jotenkin tutteja vastaan, ainakin näin olen ymmärtänyt. Luulen, että sillä kuitenkin säästyään monilta itkuilta, mutta katsotaan nyt. Varalle ainakin se tutti ostetaan.

Sykkeet dopplerilla olen saanut kuuluviin jo tuosta navan kohdalta :)

Supistuksia en oo havainnut tai muitakaan mitään kovia kipuja. Pieniä pistoksia välillä suuntaan jos toiseen, mutta ne nyt on varmaan ihan asiaan kuuluvia :)

Sokerista vielä, että kyllä mä oon ainakin todella tyytyväinen, että se testattiin! En edes uskalla miettiä mitä tapahtuisi, jos sitä ei testattaisi ja myöhemmin ra-diabetes ilmenisi. Kyllä on parempi mielestäni näin päin! Kuitenkin niin pieni "vaiva" noin suurta tietoa vastaan.

Liikkeitä olen tuntenut pari jo vähän voimakkaampaa potkua/nyrkkiä :) Ja sitten niitä muita pienempiä.

innoM + Pulla 17+6
 
Branwen, mulle sanottiin neuvolassa että kaikille yli 25-vuotiaille tehdään sokerirasitus. Ainoastaan jos on saanut esikoisen alle 25-vuotiaana eikä silloin ollut ongelmia eikä nytkään ylipainoa, ei yli 25-vuotiaille tehdä testiä.

Mä tunsin eilen illalla ekat selvät liikkeet! :heart: Sellaista kutittelevaa kuplintaa ja naputtelua tuntui tuolla alavatsalla, ja nyt ei voinut mitenkään olla ilmavaivoja tms. Ihana tunne!

Arminen 17+2
 
Heipparallaa!!!

Kävin eilen neuvolassa ekakertaa ja voi että oli ihana kuulla vihdoinkin ne sydänäänet!!:heart:
Kaikki oli ok.hb jopa 136.verenpaine pikkasen koholla,135/82,mutta kotona lähtiessä mittasin 112/62 eli ei mittää hättää... se tk paikkana on niin "pelottava" =)=)
Sydänäänet oli 150+ eli ihan reippaat.Mulla ei edelleenkää mittää hajua,tuntemuksia kumpi olisi tulossa,mutta mies sanoo että poika ihan taaatusti!!=) Niin ja paino oli mulla noussu.Nyt 3kiloa lisää alkupainosta.

Flunssa alkaa olla ohi,olo on jo tosi hyvä.Tein jo jottai lihaskuntoliikkeitä ja crosstrainerilla vähänaikaa.... on niin kova himo päästä liikkumaan...Masentaa kattoa ulos ku niin mahtavat ilmat eikä ulos ole ollu asiaa... Nyt iltasella aikon pikku kävelylenkin tehä.
Huomenna taas töihin.Voi ku on mukavaa.

Voimia Memelisan perheelle ja osanotto. Koskettaa...:'(

tutti annetaan lapselle,jos se vaan sen huolii.Helpottaa paljon.

Raskaana olevia tuttuja,sisko joka saa elokuussa ja veljen vaimo saa kesäkuussa=)

Liikkeitä en oo tuntenu vielä,mutta selväpallo on mahaan ilmestyny,ihan tuonne alas.ihana....=)

Voimia mammat!! =) nyt paikku lähtee imuroimaan:)

Pai ja Luna-Uuno 14+1 :heart:
 
Kiitos Kaz kommentistasi. Yritän todellakin ymmärtää mieheni serkkua, mutta en tietenkään voi koskaan täydellisesti ymmärtää koska en ole samassa tilanteessa ollut. Kunnioitan heidän ilmeistä toivettaan olla näkemättä meitä, vaikka se sattuukin. Käytiin ennen yhdessä laskettelureissuilla ja tavattiin säännöllisesti mutta se sitten jäi...Serkku on myös samanikäinen kuin mieheni. Miehellä ei ole kuin kolme serkkua hänen lisäkseen jotka ovat nuorempia ja heillä ei ole vielä lapsia. Eli vain meillä on lapsi tähän mennessä eli ilman meitä juhlissa ei ole ollenkaan lapsia. Miehen serkun vanhemmat ovat myös meitä vastaan erittäin kylmiä eivätkä pidä enää mitään yhteyttä. Luulen myös, että muu suku suojelee serkkua-heillä on ollut aina todella tiiviit välit ja me miehemme kanssa olemme ennemminkin ne jotka ovat vähemmän suvun kanssa tekemisissä olleet-siitä syystä koska olemme asuneet aina kauimpana ja muu suku asuu vieri vieressä. Viimeksi juuri miehen mummo sanoi että jos serkku näkisi poikamme hän murtuisi täysin. Serkulla on lapsettomuudesta johtuen kai jo aika pahoja psyykkisiä ongelmia joten luulen että suku häntä myös suojelee turhalta stressiltä ja meidät jätetään täten kutsumatta-tosin luulen että eivät kaikki sukulaiset meitä kutsumatta jättäisi-riippuu tietysti myös mikä juhla on. Syksyllä on kuulemme serkun siskon häät tiedossa, katsotaan päästäänkö mukaan vai ei.

Mutta kyllä Kaz sinun kirjoitus valaisi minulle paljon sitä miltä mieheni serkusta voi tuntua. On vaan niin avuton olo kun tuntuu että ei voi auttaa millään tavalla ja kamalaa että pahentaa omalla (tai lapsen) olemassa ololla jonkun oloa. Mutta enköhän minäkin pääse tämän jutun kanssa sinuiksi kunhan sen olen jotenkin saanut kunnolla käsiteltyä.
 
Heippa!

Piti nopeesti kysellä, että miten te muut aijotte pitää kesäloman jos sellaista on?
Mulla ois 5 viikkoa kesälomaa ja mietin tässä että pidänkö sen ennen äippäloman alkua, vai sitten sen loputtua?

Houkuttelis kauheesti olla kesä kotona, eteenkin jos on kauheen kuuma. Ja lomarahoilla vois tehdä hankintoja vauvaa varten.
Mutta toisaalta taloudellisesti olis ehkä viisasta pitää lomat vasta äippäloman jälkeen, ennenkö putoaa hoitovapaalle.
Ja toisaalta, jos tuntuu siltä, ettei pysty kesällä olemaan töissä, niin silloin voi jäädä sairauslomalle..

Mitenkäs te muut ootte pähkäilleet?
 
Sydänäänistä... :heart:
Esikoisen kortista kurkkasin niin rv.29 asti oli yhtä kertaa lukuunottamatta sykkeet 150-165krt/min. Sen jälkeen sitten näyttää olleen 125-140krt/min. Esikoinen on poika.
Neuvolassa tyrmäsivät heti nämä poika ja tyttö sykkeet :D Tässä raskaudessa en ole vielä neuvolassa sydänääniä kuullu niin en osaa sanoa noista sykkeistä mitään. Kotona oon dopplerilla niitä toisinaan kuunnellu mut siinä ei näy niitä määriä...

Casanna
Tosi hankala tilanne teillä. Eikö teitä voida kutsua sukujuhliin edes ilman lapsia vai onko pelkkä jo teijän näkeminen tuskallista?


Karsee väsy... Esikoisella unirytmit ihan sekasin kellojen siirtämisen takia vissiin...

Talvicci ja Torsti rv.14+5 :heart:
 
Pai-30, ihania uutisia! :)

Hb alkuraskaudessa 136 ja eilen 130 :)

Mittasin vy navan kohdalta noin 6 viikkoa sitten ja tänään, niin 5cm oli tullut lisää :O Kyllä se masu siis kasvaa :heart:

Ennen olin suolaisen ystävä, mutta nyt ollaan menty ihan toiseen suuntaan ja himona on MAKEA! Makeat + kirpeät omenat, jäätelö ja (irto!)karkit on herkkua :)

innoM + Pulla 17+6
 
Viimeksi muokattu:
kaz
Casanna Minun suku ei tiedä ollenkaan lapsettomuudesta, minkä kanssa ollaan painittu useita vuosia. Nytkin on koko ajan hirveä pelko, että tämä nyt saavutettu onni viedään pois. Serkkuni tapaamisen aikana sain pidettyä itseni kasassa katsomalla muualle. Jos olisivat lapsensa laittaneet minulle syliin, niin varmasti olisin itkenyt (koska sain pidettyä itseni kasassa, niin ei tarvinnut ruveta selittelemään tätä asiaa, eikä tarvitse kohdata niitä sääliviä katseita tai kuulla lapsettomille sanottuja kliseitä). Tällaisia tunteita minulla ei tosiaan ole muiden ihmisten lasten osalta. Tuntuu vain niin epäreilulta, että he saivat lapsen heti kun halusivat ja meillä odotusta on ollut jo useampi vuosi.

Minun mielestä suvun ei pitäisi loputtomiin antaa yhden ihmisen lapsettomuuden rajoittaa myös muiden elämää. Jos minusta tuntuu pahalta mennä jonnekin sukutapaamiseen, niin miksi menisin. Lapsettomien kanssa tulee edetä heidän ehdoillaan. Lapsettomuus on todella kipeä aihe, joka tuo minullekin kyyneleet silmiin jos vain ajattelen asiaa. Uskon, että he kyllä kertovat, sitten kun ovat valmiita tapaamaan teidät. Anna heille niin paljon aikaa kuin he vain haluavat.
 
Hyviä neuvolakuulumisia Pai-30 lla :)
InnoM, mä en edes uskalla mitata vy, koska se on varmaan 10cm enemmän kuin ennen :D

Oma olo helpottui hiukan, liekö sitten vaan hieronta tehnyt tuon omituisen huonon olon...mene ja tiedä.
Casannalle sen verran kommenttia, että serkkuni vaimoineen yritti useat vuodet lasta ja sitten aloittivat lapsettomuushoidoissa käymisen. Monta vuotta kävivät hoidoissa, menettivät yhdet kaksoset puolivälissä raskautta kunnes sitten viimein odotus palkittiin ihanalla tyttärellä. Mutta koskaan eivät olleet ainakaan päällepäin kateellisia muille, veljien lapsista ja muista lapsista pitivät kovasti eikä lapsellisia perheitä jätetty kutsumatta minnekään. Heilläkin oli tositosi rankkaa, ja silti osasivat toimia ja olla lapsiperheidenkin kanssa, onnitella heitä yms. Paljon keskustelin asiasta varsinkin serkun vaimon kanssa, ja siksi uskallankin olla sitä mieltä, ettei se että omia lapsia ei tuosta vain tule, ole syy hävittää ympäriltään kaikkia lapsia omaavia läheisiä, vaikka se pahalta tuntuisikin. Tällainenkin esimerkki siis, toki ihmiset ovat kovin kovin erilaisia :)
 

Yhteistyössä