Syyskuun Sydänkäpyset *S Y Y S K U U*

Freundin onne tytöstä!

Neuvolakuulumiset:

paino koko raskausaikana 12,6kg
turvotus +
rr 121/87
prot +
gluk -
kohdun pohjan korkeus 36cm
lapsivesi N
sykkeet +140- +145
painoarvio 3600g
Sanoi että pää tuntuis olevan hyvin lantiossa

Kerroin tuntemuksista aamuyöstä ja eilis illasta ja sanoi että saas nähä tuleeko lähtö tänään..
Nyt taas hetkeks rauhoittunut mutta lantiota särkee ja paljon..

 

Hassel jos vauva ei ole vielä kiinnittyny niin voi viel vaihtaa puolta,niinu täällä on nyt loppua kohden tehny,tää oli kiinnittynytki jossai vaihees mut niinnku sillo mulle sanottiin et voi viel nousta sieltä niinku on sit tehny,mut vaikka ei ole kiinnittyny niin ei pääse sieltä enää poiskaa,siis pää..ja jos ei ole ensimmäinen niin monesti kiinnittyminen kuulemma tapahtuuki vasta sit synnytyksen käynnistyessä.

Jandhe onnittelut pojasta ja kiitos synnytyskertomuksesta!!!

FB-ryhmästä voi tosiaan laittaa mulle tai jolleki tietoja et lisätään kaveriksi jonka jälkeen voidaan "hyväksyä" ryhmään ja vinkkinä ett jos on monta samannimistä niin laittakaa tunnisteita,millanen kuva tms. tai pyytäkää mua laittaan nimeni teille niin voitte sitte ite laittaa kaveripyynnön.ja tosiaan jos on jo joku kaveri tuossa ryhmässä niin hän voi myös hyväksyä.

( . ) Meinasin taas lähtee eilen,supisteli illan 7-10min välein mut eiiiiih,sit sain unen 1aikaan ja ne rauhottu...mutta tänään huomasin limatulppaa,ainaki osaa siitä ku oli niin paljon,mut ei ainakaan kananmunan verran(mitä googlasin et sitä tulis sen verran..) ja supistellu taas mutta ei niin tiheään,eilisestä asti maha ollu kipee..MUTTA senpä näkee taas alkaako tää millekää!otan viel kolme ässää tälle päivälle niin katotaan ;D

 

vauvoja, vauvoja, vauvoja!! :heart: onnittelut kaikille nyytin syliinsä saaneille :flower:
...vielä kun tuo oma ymmärtäisi syntyä.... :kieh:

( . ) täällä aamu alkanut taas ihan v*tun hyvin.. jauhokaapista löysin TAAS jotain ötököitä, lens sit osa kuiva-aineista roskiin ja osa jäi "tarkkailuun" et jos siel rupee kuhina käymään, ni tietää heittää menemään. viimeeks joutu heittää KAIKKI riisit, jauhot, makaronit yms. roskiin, ku olivat vallottaneet koko kaapin. nyt pyyhin kaapit kloritella ennenku sinne mitään laitoin.

Mie alan jo pikkuhiljaa kyllästyä tähän tapahtumattomuuteen, miust tuntuu et harkkasupparitki on loppunu :headwall: tällä viikolla pesen kyllä ikkunat tästä kämpästä, jos se vaik sais jotain tuntemuksii aikaseks!! koulujuttuja pitäs kans jaksaa kirjotella ahkerasti, ettei sit sairaalasta kotiutumisen jälkeen tarvis ruveta niitä miettimään, sillon voi olla mielessä ihan muut asiat

täällä kans yks joka stressaa jatkuvasti vauvan liikkeitä.. mietin aamulla et miks vauva ei potki niin "napakasti" ku aiemmin ja et liikkuuko vähemmän ku aiemmin jne... :stick: pitäs lopettaa tää hermoilu, mutta miten?!

kaikesta huolimatta, aurinkoista viikkoa syysmammat!!

tiikkonen ja "JD" 37+3 (18 päivää laskettuun!!)

 

Onnea onnea kaikille jakautuneille!!

Suolen tyhjentymisestä, samaa täälläkin, ollut tosin jo kai pari viikkoa. Iskee ihan puun takaa, armoton ä-ä hätä. Ja auta armias jos mies on istunnolla just sillon, ihan oikeasti muutamaan kertaan on meinannut housuun tulla.

Hurjalta kuulostaa minustakin, että nuo liiketuntemukset ovatkin olleet supistuksia. Toisaalta, siinä olis vastaus mun ihmettelyyn, että miten päin lapsi yhtäkkiä on, kun on toinen puoli vatsasta on ihan kova ja pullistelee ulospäin. Ehkä nekin ovat vaan toispuoleisia kovettumisia, mene ja tiedä. Mutta nyt sitä osaa taas iloita jokaisesta niistä kipeistä yllätyshyökkäyksistä, mitä pikkuinen jalka välillä kylkeen tulittaa.

Mulla on noita nivuskipuja, mutta ihan selkeästi johtuvat rasituksesta. Aina, jos olen ollut pidempään jalkeilla yhteensoittoon, on nivuset jäykät ja kipeät. Kävely sujuu yhtä sutjakkaasti, kuin jos oikeasti en olis yllätyshädältäni sinne vessaan ehtinytkään. Ja tänä aamuna oli taas vatsa kipeä just niinkuin menkkojen alussa, mutta meni sitten ohi.

Niin, ja juu. Nyt on alkanut tulemaan näitä "joko ponnistat?"- viestejä ja kyselyitä. Kunpa ihmiset malttaisivat, ei meinaan huumori kestä kovin montaa peräkkäistä hassunhauskaa kysymystä.:kieh:

Käytiin eilen pitkästä aikaa saunassa, omassa uudessa saunassa! Yksi etappi siis saavutettu, nyt "enää" kodinhoitohuoneen remppa. Ulkona on kaunis auringonpaiste ja tuoksuu syksy. Mieli on hyvä ja lapsi potkii mahassa. Tästä on pakko tulla hyvä päivä.

Aurinkoa, jaksamista ja supistuksia viikkoonne kanssamammat! =)

 

Onnea Arminen ja Freundin :flower:

Kiva kuulla että Jandhella synnytyskertomusta Yks kohta pisti silmään, sanoit et lapsivedet meni... Onko tää tosiaan niin paikkakuntakohtasta mut muistelisin et meillä ei pääse ammeeseen jos vedet menee...? Vai mitä ne on JiiMiille sanonu?


Sairaalakassia tuossa eilen alotin pakkaamaan ja vauvalle katoin vaatteita, samoissa tulee kotiin ku missä isovelikin 2v sitten Mut olipa ne vaatteet vain pieniä! Tänään taas neuvola, kuulumisia sitten myöhemmin lisää...

Talvicci ja Torsti rv.37+3 :heart:

 

Santtu, me "jouduttiinkin" Haikaranpesän puolelle koska normiosasto oli täynnä. Tultiin 10.30 ja tosiaan tyttö syntyi 14.55 ja vuodeosastolle päästiin vasta joskus seiskan aikaan, kun kätilö ei ehtinyt tulla punnitsemaan aiemmin. En muista yhtään mikä oli synnytyshuoneen numero!

 

Hyvää syyskuista huomenta!

Onnea Armiselle ja Freundille vauvautumisista! :flower:

Klematis Mul oli myös pakaroiden ja reisien särkyä muutamia päiviä ennen synnytystä, pakaroiden puolella kipu oli kovempaa, suonenvedon tapaista ja säteili polvitaipeeseen asti. Sama tunne oli myös itse synnytyksessä.

Sitten sitä synnytyskertomusta mitä lupailin..

Mulla tuli ke-aamuna vereslimanen löntti pyttyyn, minkä jälkeen "holahteli" aina sillon tällön kermatoffeen väristä litkumaista, mut kuitenkin "limasta ja tahmeaa" vuotoa. Neuvolasta sanovat et normaalia asiaan kuuluvaa vuotoa. Supisteluja oli ollu epäsäännöllisesti jo viikon.

Perjantaina supistelu jatku aamusta iltaan, oli kuitenkin niin epäsäännöllisiä (tunninki taukoja). Seitsämän aikaan illalla patisti anoppi soittamaan synnärille, koska hieman epäilin sitä holahtelevaa vuotoa lapsiveden ja valkovuodon väliltä.

Lähdettiin siinä 7 maissa illalla Saloon asti tarkistamaan lapsivesiepäilyä. Yhdeksän aikaan kätilö teki sisätutkimuksen, lapsivettä ei ollut, mut kaula hävinny ja 3cm auki, supistuksiaki piirty käyrään muutama, vaikkein tuntenut mitään. Käskivät jäädä yöks tarkkailuhuoneeseen kun matkaa on sen verran.

Heti sisätutkimuksen jälkeen mä aloin tuntea tasasia menkkatuntemuksia alavatsalla aluks 7 minuutin välein, sitten 4 ja 3 minuutin välein. Kivuliaiksi en supistuksia vielä siinä kohtaa sanonut, vasta kun kello lähenteli yhtä, alkoi supistukset tuntua ja oksettaa. 3,5 cm olin vain auki mut saliin pääsin altaaseen.

Altaassa sitten istuskelin koko loppuavautumisajan, välillä oksennellen, mut muuten olo oli "suht ok." Vasta viiden aikaa supistukset alko olemaan sitä luokkaa et pyysin ekan kerran ilokaasua. Eihän se pistäny ku pahan olon, ni jätin ottamatta.

Kelloa soitin jo hetkeä myöhemmin ku tuli olo et ponnistuttaa. Kätilö oli vähän epäileväinen, mut voivottelin siinä ekaa kertaa tippa linssissä et nyt sattuu, sisätutkimuksessa kätilö tokas yhtäkkiä et "Sähän oot 10cm auki, nyt kuuluuki sattua!!" (olin siis suht tyyni) Puhkastiin kalvot ja pääsinki siitä suoraan ponnistamaan. Napanuora oli kiertyny 2 kertaa kaulan ympärille, mut hyvin saatiin tyttö maailmaan 46 minuutin ponnistamisen jälkeen.

Ylpeenä kätilökin puhui työtovereilleen et tää nuori likka synnytti luomuna. Ja positiivisempaa synnytystä en osannu ensikertalaisena kuvitellakka.

Toisen asteen repeemät välilihaan tuli, mut eipäs niitä siinä tohinoissa huomannu. Tosiaan, miehelle sanoin, et jos me ei oltas lähdetty illalla tarkistuttamaan tilannetta, ni olisin varmaan vasta puolen yön jälkeen ite lähteny, millonka autossa istuminen olis ollu jo kurjaa. Ei mitään ennakkoaavistuksia tulevasta, pidin vielä automatkalla koko reissua turhana. Koko synnytyksen kestoks oli merkattu 5:25

Keskiviikkona kotiuduttiin ja kaikki on menny hyvin. Meillä neuvolatäti kävi kotikäynnillä jo päivä kotiutumisen jälkeen, torstaina, kun neidiltä irtos napatynkä samasena aamuna ja oli hiukan erittävä ollu alusta alkaen, ja me tietysti tuoreina vanhempina säikähdettii hiuka. Normaalisti täällä päin on tapana et kotikäynnillä käydään pari viikkoa kotiutumisesta, mut Salosta lastenlääkäri toivoi et loppuviikosta olis th mittaamassa painon, kun lähti paino synnärillä laskuun ekoina päivinä ja kun vauva on alle kolme kiloinen.

Tulipas pitkä viesti multa.

Jännityksellä uusia vauvautumisia odotellen


Räpä ja Jossu

 

Synnytys, totta ja tarua - Artikkelit - Vauva.fi

 

Pikaisesti tässä tulin päivittämään, että meidän peikko-tyttömme Papu syntyi viikko sitten sunnuntaina 28.08.2011 klo 9.00 (39+4). Sairaalaan lähdettiin la n. 23.00, ponnistusvaihe kesti 35min. Vähän joutuivat välilihaa leikkaamaan, muutaman tikin verran.

Tyttö painoi 3885g ja pituus 51cm, py 35cm. Neiti voi hyvin, mutta bilirubiiniarvoja mittailivat pariin kertaan ennen torstain kotiin pääsyä. Nyt täällä ihmetellään toisiamme, valvotaan yöt syöden ja päivällä nukutaan...

Enemmän paremmalla ajalla...

Onnittelut muillekin vauvansa saaneille ja kärsivallisyyttä h-hetkeä odottaville! Ja suuren suuri halaus Santulle valtavan surun keskellä :hug:

 

Moi!

En ole kerinnyt vähään aikaan kirjoittelemaan tänne taikka lukemaan kunnolla juttuja, on ollut aina kovin paljon tekemistä.

Santtu, teille koko perheelle toivotan paljon voimia *halaus*. Itkusta ei meinannut tulla loppua kun luin mitä on tapahtunut. Olen niin pahoillani ja otan osaa suruunne.

Onnea Ansuliini,InnoM, Merkkari, Räpä, Niksu79,Miau!, Voikukka78, Jandhe, Anrika, Arminen ja Freundin vauvojen syntymän johdosta! Toivottavasti en unohtanut ketään. Vauvoja on alkanut syntyä nyt ihan vauhdilla

Jandhe ja Räpä: Kiitos synnytyskertomuksista! Hienoja synnytyksiä kumpikin!

Meillä rullaa lapsiperheenarki ihan hyvin. Viime viikon torstaina olin vauvan kanssa vuorokauden sairaalassa, sillä bilirubiiniarvot kohosivat liian korkeiksi ja poika sai melkein 24h sinivalohoitoa. Arvot saatiin taas laskuun ja päästiin perjantaina kotiin. Poika on kyllä edelleenkin keltainen (huomaa ihosta ja silmistä). Esikoisellakin keltaisuutta oli pitkään, tosin hänellä ei arvot olleet niin korkeat että sinivalohoitoa olisi tarvinnut. Vauva juo rintaa kuitenkin hyvin ja paino nousee mikä on hyvä merkki.

Vauva on ollut tähän mennessä suht rauhallinen tapaus. Tuo keltaisuuskin vaikuttaa varmasti siihen että nukkuu aika paljon, tosin nyt parin päivän aikana on piristynyt huomattavasti ja saattaa parikin tuntia valvoa. Aamupäivällä olen nukuttanut pojan ulos vaunuihin ja raikkaassa ilmassa tuntuu nukkuvat mielellään. Yöt ovat mitä on, yleensä alkuyöstä vauva nukkuu hyvin ja siten minäkin, sitten maitotankkaus välissä ja sitten taas nukutaan. Aamuyö on rauhattomampi ja vauva nukkuu vaan pikku pätkiä ja olen aamulla herätyksen aikaan (esikoinen herää nykyään klo 6) aivan poikki...

Esikoinen on suhtautunut vauvaan hyvin ja on aina silittämässä ja pussailemassa. Meille kyllä kiukuttelee entiseen tapaansa, onhan tuo pahassa uhma-iässä... Tänään olen poikien kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan koko päivän mutta tähän mennessä on ainakin mennyt kaikki hyvin. Keskiviikkona esikoinen menee tarhaan niinkuin aina ja luulen että tekee hänelle tosi hyvää päästä taas ikäistensä kanssa leikkimään. Perjantaina miehellä on taas vapaata ja lähdetään sitten varmaan koko perhe isompaan kaupunkiin shoppailemaan

En jostain syystä voi käyttää hymiöitä viestissä enkä muitakaan "toimintoja", sen takia tällainen viesti siis...

Casanna ja poika 9pvä

 

Nähtävästi nuo hymiöt toimivatkin, mutta tekstiä en saanut lihavoitua...

Onnea vielä Heinäneidollekin!!!

Casanna

 

Ihana kertomus Räpältä! :heart: Ja hattua todellakin nostaisin, jos semmoisen omistaisin, tuosta luomusynnytyksestä! Wau! Ihania hetkiä prinsessan kanssa!

Jandhella myös aivan ihana synnytyskertomus, kunpa itsellä tulisi kaikki menemään yhtä hienosti! :heart:

Freundille myös onnea ihanasta tytöntylleröstä :heart:

Ja tietysti myös kaikille muille vauvan saaneille, jos en huomannut kaikkia onnitella!!

Tällä mun toisella lähipiirin tapauksella, jossa myös äiti joutui synnyttämään kuolleen vauvan, olin samanlaisia ns. liikkeiden tuntemisia, mitä Santulla. Hänelle lääkäri oli sanonut, että johtuu supistusten lisäksi siitä, että se vauva kelluu siellä vedessä ja liikkuu veden mukana

Jiimii Kyllä se nyt on jo ihan varmasti kohta lähtö sulla!!

Synnytys- utelijoita löytyy kyllä täältäkin, varsinkin mun äiti soittelee joka päivä ja kyselee, että mikä tilanne on Samaten tuleva kummitäti odottaa jo ihan innoissaan! Mutta toisaalta, olen koittanut ajatella, että ihanaa se vaan on, että ihmiset ovat kiinnostuneita, vaikka se välillä vähän rasittavaa onkin

Kurpitsainen Höh, onpas harmittavaa käytöstä isovanhemmilta! Mäkin varmaan alkaisin miettimään jo jotain muuta suunnitelmaa, ei todellakaan ole kiva tässä vaiheessa pohtia vielä tuommoisiakin! :hug: Toivottavasti saatte asian järjestettyä!

Omaa napaa: Täällä on sitten yksi, jonka vauva on hyperaktiivinen iltavoimistelija Ainakin neljättä iltaa putkeen taas eilen illalla kun piti mennä nukkumaan, niin tyttö aloitti sen päiväisen joraamisen, että tuli ihan tuskanhiki päälle. Meinaa ihan oikeasti. Sattuu niin penteleesti kun jalat sohivat kylkiluiden alle ja pää pyörii pimpsassa niin, että luulin, että koko toosa halkeaa Mies sai onneksi vauvan rauhoittumaan kun silitteli mun vatsaa ja puhui vauvalle rauhallisesti :heart:
Aamuisin typsykkä kyllä antaa nukkua, mutta nuo illat! Huoh!

Perjantaiset ja lauantaiset supistusket olivat eilen tipotiessään, mutta yöllä heräsin polttavaan särkyyn nivusissa ja häpyluun päällä. Mutta se loppui melko nopeasti, tiedä sitten mitä olivat.
Ja nyt aamulla, mulla on ollut vatsa aivan totaalisen sekaisin, istuin ainakin 20 minuuttia vessassa ja suoli tyhjeni niin kuin olisi armoton ripuli!! Vatsa on toiminut paremmin kuin koskaan viimeisen viikon ainakin, mutta nyt mentiin kyllä jo ihan totaalisen löysälle linjalle

Vaniljainen ja "Peppi" 37+1

 

Hei kaikille pitkästä aikaa!

Täällä yksi, joka Mustikka83:n tavoin on kirjoitellut viimeksi joskus rakenneultran aikaan.. :ashamed: Kesä ja muutto vei pois koneelta ja lopulta tauosta tulikin ihan liian pitkä. Nyt viimeiset 1,5kk lukenut palstaa tiiviisti ja vihdoin pääsin viimeiseen viestiin. Olette kyllä olleet ahkeria kirjoittajia! Paljon tuli vastauksia omiinkin mietintöihin. Loppua kohden lukeminen kävi kyllä jännittäväksi ja tunteikkaaksi....

Erittäin paljon onnea jokaiselle vauvan jo saaneelle!! :flower:

Ja Santulle erittäin paljon voimia ja suuret osanotot menetyksenne vuoksi.. Ei tuollaista voi käsittää, eikä lohdutuksen sanoja löydy... :'( Ajatuksissa olet.. :hug:

Oma raskaus on sujunut ongelmitta. Pieni viihtyi perätilassa aina viime viikolle asti, jolloin mentiin jo käännytysyritykseen sairaalaan. Siellä lääkäri totesikin, että pieni oli kääntynyt itse. Viikko ennen tuota käytiin vielä ultrassa varmistamassa perätila ja tällöin saatiin ensimmäinen arvaus sukupuolesta ja tyttöä veikkasi lääkäri suht varmasti.. Ja minä kun olin jotenkin odottanut poikaa koko ajan.. Sairaalakassi on pakattu (kiitos vinkeistä mitä ottaa mukaan ) ja kaikki muukin pientä varten valmiina. Enää puuttuu se tärkein, mutta toisaalta ei ole mitään kiirettä luopua tästä raskausajastakaan tai masusta.. Nautitaan tästä kauan odotetusta olotilasta vielä hetki..

Synnyttyskertomuksianne on ollut erittäin mukava lukea, kiitos niistä. Itsellä synnytys on vasta nyt alkanut pyörimään päässä, kun tuo rt varmistui. Oikeastaan mitään merkkejä ei vielä ole eli ei supistuksia tai muutakaan mainittavaa. Yliajalle mennään siis aika varmasti tai siltä ainakin tuntuu.

Synnytykseen lähdössä jännittää kyllä se, että osaanko hälyyttää miehen paikalle oikealla hetkellä. Mies on siis töissä viikot yli 200km:n päässä ja vain viikonloput kotona. Saa nähdä montako kertaa hälytän sen "turhaan" paikalle. Nyt muutenkin jo hieman ahdistaa kun on niin kaukana kaikki viikot. :|

Itse synnytyksessä jännittää vielä vähän kaikki. Menen näin ensisynnyttäjänä varmasti enemmän sillä asenteella, että hoitohenkilökunta tietää mitä ne tekee. Kivunlievityksiä olen miettinyt myös. Millaisia kokemuksia jo synnyttäneillä on epiduraalista? Onko parempi yrittää ilman sitä vai olisiko joku muu parempi? Kuulin muutamalta ystävältä, jotka ovat useammin synnyttäneet, että se vie kaiken tunnon ja tämän jälkeen ponnistamisesta ei tule yhtään mitään.. Toisaalta tiedän myös että mikäli kipu yltyy hirveäksi, niin en pysty keskittymään muuhun ja jännitän itseni kiveksi...
Ja sitten vielä mietin, että kuinka runsasta on jälkivuoto? Eli kuinka super hyber siteitä saa varata kotiin?

Jatkossa kirjoittelen kyllä paljon useammin. Tuntuu kyllä vieläkin uskomattomalta, että vihdoin on meidän kuu. Mutta supistuksia niille jotka niitä tahtoo ja kaikille mukavaa loppuraskautta.

Miranna- ja möykky 38+1

 

Onnea vauvansa saaneille! :flower:

Kiva lukea synnytystarinoita, sitä omaa odotellessa..

Kävin aamulla äitipolilla. Käyrillä vauvan sykkeet 170-190 luokkaa koko ajan! Mutta muuten siellä kaikki olikin vallan mainiosti, sykkeistä sanoi lääkäri ettei niistä nyt kannata huolestua kuitenkaan. Painoarvio tänään n. 2400-2500g välillä, laskettuna aikana n.2900-3000g eli ihan normaalin kokoinen vauva, pienehkö =) Lapsivettä tämä lääkäri sai mitattua normaalin verran. Ja mikä parasta mä saan jättää verensokereiden mittaukset unholaan, jee! =) Arvot olleet niin hyviä. Kävin sitten sen kunniaksi ostaa suklaata Hyvä käynti siis, lääkärin mielestä vähän turha, mutta itseltä postui huolet kyllä mielestä! Nyt vaan siis odotellaan, veikkaan että laskettuun aikaan asti mennään ainakin...

Nessu ja pieni 36+4

 

Heinäneidolle onnea vauvasta

Räpällä hyvän kuuloinen synnytys

Miten teillä synnyttäneillä ja aiempia kokemuksia omaavilla, onko vauvat ennen synnytystä olleet hiljaisempia vai vilkkaampia? Tämä on nyt toista päivää ihan mahdoton kulkija mahassa ja mietin voiko tällainen ennakoida mitään...? Toiveajattelua kenties tämäkin, maha on kyllä niin ylhäällä vielä ettei varmaan ole vielä tulossa... Laskeutuuko, ts. roikahtaako maha aina ennen synnytystä/sen lähestymistä vai olisko pystymahaisellakin toivoa?

Huomenna poksuu 38 täyteen , ei kyllä enää malttais odottaa...

 

Oih, onnea Heinäneidolle myös!!

:heart:

Ja ihanaa kun Casanna jaksoi käydä kertomassa kuulumisia :hug: Yritä nukkua vaan jokaisessa välissä kuin suinkin pystyt!

 

Onnea vauvan saaneille! :flower:

Ihania synnytyskertomuksia olitte kirjoitelleet, kiitos niistä!

Santulle edelleen toivottelen hurjasti voimia! Toivottavasti läheisiltä saa paljon tukea ja apua :hug: :heart:

Kieltämättä vauvan liikkeistä on nyt erityisen huolissaan, jos ovat hiljentyneet. Sitä niin olettaa tässä vaiheessa kaiken menevän hyvin ja stressaa jostain synnytystavasta, ettei edes ajattele kaiken olevan epävarmaa. Toisaalta, ei elämää voi elää vain miettien kaikkein pahimpia vaihtoehtoja. Kenelle tahansa voi käydä mitä vain koska vain, pelossa ei jaksa kuitenkaan kukaan elää.

( . ) Muutamia supistuksia tullut, mutta heti on tiennyt, ettei ne mihinkään johda. Kuitenkin mukavaa, että jotain edistystä tapahtuu, kun esikoisen aikaan ei ollut mitään muuta kuin kivuttomia harjoitussuppareita ihan lopussakaan ja paikat aivan kiinni. Pesänrakennusvietti on lähes sammunut ja loput vauvan tavarat pitäisi laittaa paikoilleen. Jotenkin niin innoissaan laittoi kaikkia juttuja hyvissä ajoin, että intokin ehti jo lopahtaa. Tai tuntuu, ettei tässä vielä mikään kiire ole, jos synnytykseen menee kuitenkin useampi viikko. Parempi olisi toki laittaa loputkin systeemit valmiiksi. Saatiin me kuitenkin sitteri ja kantokoppa tuplarattaisiin ostettua. Esikoinen oli jotenkin ressukka lastentarvikeliikkeessä, kun kaikki ostokset oli tällä kertaa vain vauvalle. Ei kyllä osoittanut mitään ärtymystä itse, vaan taisi äidin sydän olla se, johon koski Ihanasti odottaa jo vauvaa kotiin ja niin lämpimästi puhuu pikkusiskosta tai -veljestä :heart:

Eilen käytiin kävelyllä ja mua supisti lähes koko ajan! Siis semmonen kiristävä tunne vain, ei mitään kunnon suppareita. Liitoskivut sitä aina saa pitkien kävelyjen jälkeen riesaksi, mutta mitäpä tuosta Sitten otetaan vähän aikaa iisisti

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! Toivotaan paljon hyviä vauvauutisia lisää! :heart:

Mayah ja Pupu 37+4 :heart:

 

Onnea nyytistä Heinäneito :heart:

Miranna kyseli epiduraalista! Täällä on kahdessa synnytyksessä ollut epiduraali ja lämpöisesti suosittelen oman kokemuksen nojalta! Minulla on epiduraalin vaikutus lakannut aina ponnistusvaiheeseen eikä ole kyllä vienyt tuntoa lähimainkaan kokonaan, jos edes vähääkään sitä lievittänyt! Hyvä verrata kun kokemuksena vielä synnytys ilman mitään kivunlievitystä =)

Zophie pystymahaisellakin on toivoa! Minulla nyt neljäsraskaus ja oikeestaan ensimmäinen kerta kun maha ROIKKUU ihan kunnolla!! Ja voi kuinka kipeää teki kävellä tänään taas monta monta kilsaa :| Mä en kyllä allekirjottais väitettä, että vauvan liikkeet hirveesti juuri ennen synnytystä vähenee! Luulen että enemmän kiinni siitä onko vauvalla tilaa liikkua! Omasta kokemuksesta enemmän kiinnittäisin huomiota väsymykseen ja yleiseen oloon =) Eli täällä ei toivoakaan

 

Kiitos kamalasti sanoistasi! Sanasi oikeasti lohduttavat! Tällä hetkellä kun tuntuu ettei tästä selviä, mutta se siis oikeasti on mahdollsita.

Kiitos siis vielä sanoistasi :hug:

Kiva jos sanoistani on ollut apua! Olette ollut mielessäni paljon, voimia vielä teille,sitä tulette tarvitsemaan.
Oman lapsen menettäminen on sellanen asia jota ei taho pystyä ymmärtämään! Suru muuttaa muotoaan ja aluksi tuntuu ettei siitä selviä mitenkään, mutta hiljalleen sitä on oppinut hyväksymään oman lapsen kuoleman, vaikka aikaa se vaati! Minulle paras tuki oli oma puoliso ja vanhemmat lapset antoivat voimaa jaksaa eteenpäin! Yrittäkää jaksella surun keskellä ja tukekaa toisianne:hug: Voimia vielä koko teidän perheelle!


Zophie: En muista onko täällä ollut puhetta, siitä että menetimme pienokaisen nelisen vuotta sitten! Oon saattanu kerran mainita asiasta joskus alkuraskauden aikana...


Onnittelut vielä kaikille vauvan saaneille!!!

 

Miranna Itse suosittelen epiduraalia sillä minulla supistukset kävivät todella kipeiksi ja epiduraalista todellakin oli apua käytin myös ilokaasua epiduraalin ohella.. synnytyksessä kerkesin saamaan 2 kertaa epiduraalin..
Tässäkin synnytyksessä aijon käyttää noita molempia sillä olen ne todennut hyväksi..

 

Niin moni jo saanut nyytin kainaloonsa! Ihanaa! Onnea kaikille vauvautuneille! :heart:

Nivus- ym. kipua täälläkin aina kävelylenkin jälkeen. Olen nyt taas innostunut oikein lenkkeilemään päivittäin kun pikkuinen ei paina enää keuhkoja, kun joitakin viikkoja sitten kävelystä ei meinannut tulla mittään. Oon nauttinu syysilmoista ja muutenkin kun tykkään liikkua, ni ei pienet nivuskivut haittaa

Kävelyn lisäksi olen touhuillut kaikkea mahdollista, harjoitussuppareita tulee kyllä useastikin muttei mittään oikeita. No, niitä odotellessa...

Ainiin, ja ihanaa lukea toisten synnytyskertomuksia! Pääsispä pian ittekkin tositoimiin!

sanzilla ja möhkis 36+3

 

Mulla näköjään ikä tuolla merkitty 31 vuotiaaksi mutta 32 olen.=) eihän tuo niin vakavaa oe,mutta pistipä nyt vasta silmään
JOO nuita synnytyskertomuksia on kiva lukea,pistäkääpä sitte synnyttäneet niitä jos vaan jaksatte... =)

 

Neuvolakuulumiset tältä päivältä:

- RR-> ok
- pissa-> prot. +, gluk. -
- turvotus -
- paino +100g/vko, painoa yht. 13.8 kg
- vauvan syke 140
- tarjonta rt
- sf-mitta -0,5 cm viime viikkoon


Eipä siellä sen kummempia, nyt kun menty jo yli LA:n niin neuvola 2 krt/viikossa, eli seuraava torstaina jos yhtena kappaleena vielä mennään. Toivoisin vaan jo että tähän tilaan tulisi muutosta. Eilen illalla pikkuisen selkää särki ja alapäässä jotain tunnetta, mut jospa ne muuttuisi vielä pikkuisesta isommaksi Eilen meni vatsa ihan löysäksi yhtäkkiä, mutta johtui ehkä mausteisesta ruoasta jota söin...

Jokainen vastaantulija joka vähänkin tuntee kyselee että joko joko, eikö vieläkään ja joko se aika oli???!! Vielä olen jaksanut vastailla tyynenä et joo toissapäivänä oli LA. Ihmiset on todella KIINNOSTUNEITA/UTELIAITA!! Noh odotellaan. Täällä pääsee käynnistykseen suoraan rv 41+5 mikäli ei ole siihen mennessä syntynyt. Eli ens viikon TO viimeistään
Täytyy yrittää olla kärsivällinen!

Nivuskipua on mullakin jos paljon on jaloillaan, yöllä sängystä nouseminen tuntuu just nivusten tietämillä. Myös alavatsalla tuntuu kun on paljon ollut jaloillaan.

Epiduraali minulle laitettiin esikoisen synnytyksessä ja todellakin vei kivut pois, ponnistuksen tarvekin katosi, mutta kyllä kätilö sitä suositteli viimeksi äippäpolilla kuitenkin, mutta on varmasti muitakin hyviä vaihtoehtoja.

Elellään päivä kerrallaan ja jännityksellä odotellaan milloin viimeisetkin nyytit on maailmassa:heart:


Onnea kaikille vauvautuneille :flower:


Ä 40+2

 

Epiduraalista: Mulla oli ekassa synnytyksessä epiduraali ja tässä toisessa ei. Sain ekassa synnytyksessä epiduraalin mielestäni liian nopeasti eikä mulla jäänyt oikein valinnan varaakaan koska sanottiin että anestesisti lähtee yöksi kotiin ja kätilö oli sitä mieltä että laitetaan se nyt heti niin sitten se on eikä tarvii sitä myöhemmin ruveta miettimään. Joten tuo laittaminen tuli tosi äkkiä enkä siitä osannut kieltäytyäkään, ja supistukset tekivät tosiaan jo tuossa vaiheessa hirmu kipeetä. Kun epiduraali laitettiin supistukset ei enää tuntuneet niin vahvasti, tunsin niiden tullessa vain paineentunteen aivan alhaalla kohdussa. Pari kertaa epiduraalia lisättiin ja hyvissä ajoin ennen ponnistusvaihetta en saanut enää lääkettä joten tunsin kyllä supistukset hyvin. Supistusten väli oli vain todella pitkä ja täten ponnistusvaihe kesti 1,5 tuntia. Kun olin saanut epiduraalin mulla loppui kohdunsuun aukeaminen ja sitten piti sitä vauhdittaa supparitipalle sekä akupunktiolla. Epiduraalin inhottava sivuvaikutus oli mulla se että jalat puutuivat, eivät menneet kuitenkaan ihan tunnottomaksi mutta oli tosi heikko olo enkä tosiaan enää voinut lähteä sängystä muualle kuin vessaan kahden ihmisen saattelemana. Jossain vaiheessa avautumisvaihetta mua oksetti ja luulen että se johtui myös lääkkeistä.

Synnytys ilman epiduraalia oli aivan erilainen. Siinä joutui tekemään tietysti paljon enemmän töitä, täytyi kestää jokainen supistus kerrallaan ja supistusten välissä täytyi yrittää rentoutua parhaansa mukaan ja kerätä voimia seuraavaa supistusta varten. Loppuvaiheessa kivut olivat järkyttäviä, mutta synnytys myös eteni paljon reippaammin mitä epiduraalin kanssa. Pystyin myös liikkumaan normaalisti ja synnytyksen jälkeen olo oli kuin ei olisi ikinä synnyttänytkään, epiduraalin jälkeen tuntui että olin kuitenkin hieman "pöhnässä". Jos meille tulisi vielä yksi lapsi niin haluaisin mielummin synnyttää taas luomuna. Mutta voi olla, että silloin kivut olisivat erilaisia ja haluaisin epiduraalin. Kummassakin on puolensa enkä omista synnytyksistäni vaihtaisi kumpaakaan kokemusta pois!

Jälkivuotoon käytin sairaalassa sairaalan aika paksuja siteitä (alussa kaksi päällekkäin, toinen kaiken varalta alla), mutta päivä synnytyksestä aloin käyttää ihan tavallisia Alwaysin yösiteitä ja niitä käytän edelleenkin. On varmaan ihan yksilöllistä miten runsasta tuo vuoto on.

Miten teillä synnyttäneillä ja aiempia kokemuksia omaavilla, onko vauvat ennen synnytystä olleet hiljaisempia vai vilkkaampia?
Mulla oli tällä kertaa niin, että vauva oli todella vilkas kaksi tuntia ennenkuin vedet menivät. Ihan mahdottomasti jumppasi mahassa ja muistan miten sitä miehellekin ihmettelin.

Laskeutuuko, ts. roikahtaako maha aina ennen synnytystä/sen lähestymistä?
Mulla oli ihan roikkomaha (tosin jo pidempäänkin ennen synnytystä).

Nyt lähden lasten kanssa vähän ulkoilemaan kun taitaa olla sadekin lakannut..

Casanna

 

tiikkonen niin lueskelinki FB et oli yllärit löytyny,hyihyi...

talvicci,mie en tiiä miten täällä on tuo et jos vedet menee niin pääseekö ammeeseen,eikös siinä ole sit tulehusriski,mut se vesihän on puhasta...emt

heinäneito onnittelut!!

vaniljainen toivotaan et tuo on ollu kropan itse tekemä suolihuuhtelu

nessu kiva et ei tarvi sokeriarvoja seurailla enää sit ja pienihän tuo vauva on =)

saas nähä joko tänään päästään tositoimiin,miehen päästi töihin ku lähellä on kuite,limatulppaa siis tullu(?) ja supistelee 4-8min välein...ja on kipeitä,saa oikeen keskittyä et pysyis rentona!!mut ku ei tiedä et lähteäkö vai ei,ei kehtais miestä turhaan hälyttää..tai sit jos pyytäs kaveria viemään et kävis siellä..ku jos tulee välil 5min välein,välil 7 niin ei ne oo sit säännöllisii,vai??