Syyskuun söpöläiset 2016

Meici hienoja ultra uutisia

Mää ajattelin varailla rv7-8 varhaisultraa, aiemmista raskauksista myös noilla viikoilla kävin. Mekun ei olla kerrottu kenellekkään, niin tod.näk. menen yksin varhaisultraan, että mies on sen aikaa lasten kans, mutta nt-ultrasta eteenpäin mies on ollut ultrissa mukana. Varmaan tässä lähipäivinä kerron omalle äidilleni, hän on ainut jolle ollaan kerrottu raskauksista ennen nt-ultraa. Neuvola käynneillä oon kyllä ihan yksin käynyt.

 

Esikoisesta käytiin varhaisultrassa 6+6, näkyi hyvin ja kuultiin kaiuttimista sykkeet. Oli hieno kokemus. Varmasti tästäkin mennään mutta siihen on vielä useampi viikko, että järkevää...

 

Haavelapsi, meillä on ultra 2.2. Voidaan silti jännittää yhdessä ultraa, mä oon ainakin jännittänyt kaikkien ketjulaisten ultria! Meidän ultra on siis rv 7+3 ja varasin ilta-ajan niin mies pääsee mukaan. Yksityiseltä saa aikoja koska vaan :-D

Väsymystä taas kovasti ilmassa... Tänään vapaapäivä ja oon jo ehtinyt ottaa parin tunnin päikkärit

 

Aattelin varata ultran 7+0 päivälle. Ei olisi niin kauhean pitkä aika (2vkoa 2pv) ja näkyisi varmaan sykekin jo

todennäköistä kai on että syke näkyy 6+ viikosta lähtien, mutta haluan mennä varman päälle ettei käy niin että sykettä ei näy ja huolestun turhaan. Esikoisesta kävin 8+2 ja näkyi hienosti syke

Tein eilen digin, näytti oletetusti 2-3. Vielä yksi jäljellä, viikon päästä pitäisi näyttää jo 3+. Nää pikkuviikot ei tunnu loppuvan ikinä...

4+5

 

Tuosta digitestistä, mulla se näytti sen 2-3 viikko ja kaksi sitten, vaikka molemmilla kerroilla viikkoja on ollu yli 3 hedelmöityksestä tuon ultran jälkeen jätän nyt testailut ja odottelen vain neuvolakäyntiä, sekin on onneksi jo ensi viikolla.

 

Riittävän lähelle marily meillä taitaa olla laskettu aika lähekkäin?

Oon perusluonteeltani hyvinkin malttamaton ihminen mutta tuon ultran kanssa jostain syystä haluan pelata ns, varman päälle.

Meillä olisi tarkoitus ultran tai viimeistään ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen kertoa minun vanhemmilleni ja mieheni siskolle joka tietää että yritämme lasta. Muut saavat tietää sitten nt-ultran jälkeen jos sinne asti päästään.

Onko porukassa muita neurootikkoja jotka uskovat ystävien tai perheenjäsenten katsovat mahtaasi aivan kuin tietäisivät asiasta jotain

 

Ja niin! nyt aivan uutena oireena oon huomannu jatkuvan päänsäryn ja ihan hirveen väsymyksen. Ei jaksais silmiä pitää auki millään oireista en kyllä lähde valittamaan koska olen vielä tähän asti niin vähällä päässyt

 

Mä oon tällä hetkellä jäätävässä flunssassa, joten en tiedä ihan minkä laittaa sen piikkiin ja minkä tän raskauden piikkiin. Hetkellisiä pahoinvoinnin aaltoja, etenkin keskipäivällä (??) ja imetyksen yhteydessä..

Kovaa väsymystä myös, niin oli ekassakin ja olin melkein jo unohtanut et miten jäätävää se väsymys voikaan olla. Harmi et nyt ei ihan voi sammua kuin saunalyhty joka kerta, kun istuu alas kun on tuo lapsonen

Mä voisin mielellään hypätä pari kuukautta eteenpäin, niille turvallisemmille viikoille. Suuremmille joukoille kerrotaan raskaudesta vasta sitten np-ultran jälkeen. Just äsken kattelin peilistä ja ihan jäätävä turvotuskin mahassa.. "Onneksi" sitä massaa tuossa mahassa oli jo vanhastaan niin ei heti pomppaa muiden silmille. Ehkä. Noin muutenhan nämä liikakilot ahdistaa, edellisestä raskaudesta ja vauva-ajasta jääneet/tulleet ihanat ylimääräiset ehkä 8 kiloa.

Ekassa raskaudessa stressasin ihan hulluna painonnousua, vaikka lähtötilanne sentään oli silloin juur ja juur normaalipainon puolella. Enäähän se ei sitä ole. Jo ekassa mulla oli sellanen olo, että synnytyksen jälkeen jokainen kilo on taatusti kiinni ja tiukasti. Ja niinhän ne oli. Ensin paino toki putosi jonkin verran, mutta sitten "mystisesti" se nousi. Entäs nyt sitten? Jos kerään taas saman verran kiloja ja niistä katoaa vaan puolet synnytyksen jälkeen niin, apua.

Saako edes tällasia stressata? Oon kova stressaamaan kaikkea.

 

Haavelapsi, minä oon varma että oma äiti tietää vaikkei oo kerrottu. Niin se on arvannu aiemmatki raskaudet. Äidin vaistoa..

Mulla kans ollu ajoittain kovaakin pääkipua.

Pahoinvointi pysyy kurissa rannekkeilla, kun heti aamulla ne laittaa. Niitten asento on tärkeä, että pampulat osuu oikeille kohdille. Öisin jos herään, häivähtää paha olo myös silloin.

Neuvola varattu 8+ ja 12+2 varattu myös ultra. Alkuraskauden ultran varaan 7+. Vielä pari viikkoa siis olisi siihen. Välillä malttamaton olo!

 

Ihania uutisia meici! Fiilistelen sun laittamaa kuvaa kun muistelin että ollaan suht samoilla viikoilla mä en oo vieläkään päättäny meenkö varhaisultraan... Haluaisin mut taas toisaalta nääh kallista ja kaikkea.

Täällä kans yks stressaaja... Pelkään influenssaa nyt yli kaiken otin rokotteen perjantaina mut vielä menee aikaa et suoja tulee voimaan, ja eihän sekään varma oo. Oon varma et tulee vähintään keskenmeno jos influenssan saan ja sen lisäks kuolen varmaan itekin... No kai se aika epätodennäköistä olis onneks ainakin se oma kuolema. Peukut pystyyn ettei kukaan sairastu!

Tänään ekaa kertaa ei oo meinannu mikään ruoka maistua riisipiirakat meni joten kuten alas. Toivottavasti pystyn pahoinvoinnilta silti opiskeluja saada etenemään, kun tietenkin mahdollisimman hyvään vaiheeseen haluaisin ne raskauden aikana saada.

Violett & Pähkinä 6+4

 

Täällä on pahoinvointi kyllä nyt ollut muutaman päivän ajan aikamoinen. Etoo pitkin päivää mutta ei nyt sentään ole vielä tarvinnut oksentaa - tänään se ei kyllä kaukana ollut! Liikunta auttaa mulla. Vaikka treenaamaan lähtemisestä on tullut tympeämpää, koska huono olo, niin se on kyllä palkinnut parempana olona jo treenin aikana ja sen jälkeen.

Ja väsymys, voi herranen aika! Kymmenen tunnin yöunet menee heilahtamalla viikonloppuna ja viikollakin menisi jos ehtisi nukkua niin paljon, ja päikkärit päälle. Paikallaan oleminen alkaa heti nukuttaa, autossa istuminenkin väsyttää välittömästi. Mies on naureskellut mun uneliaisuudelle. Toisaalta nautin nyt siitä, että uni maistuu, se ei oo aina ollut itsestäänselvää vaan olen ollut vähän huono nukkuja.

Viikko varhaisultraan. Malttamaton! Kunpa kaikki olisi hyvin, menettämisenpelko on kova.

Meksiko & Pulla 6+2

 

Täällä herättiin kamaliin odotuksiin. Nyt menossa rv 5+4. Pientä kuvotusta ollut havaittavissa mutta ainut selkeä oire on ollut todella arat rinnat. Eilen illalla nukkumaan mennessä oli vaikea valita asentoa.

Mutta nyt ne eivät tunnu enää miltään. Ei pientäkään kipua. Selvä merkki keskenmenostahan tämä on eikö vain?

Itkettää niin, etten tiedä millä saan itseni ihmisen näköisenä töihin.

 

Viljaa, ihan voit pyyhkiä kyyneleet Oireet aaltoilee etenkin aivan alussa miten sattuu. Ei se km:a tarkoita. Jos ei vaan mitään vuotoja ja kipuja ole.
Miullakin oli tissikipua ja sit se hävisi välillä.

Väsyttää niin pirusti, eikä oksentelijaa lohduta yhtään se, että ois jaksettava iltaan asti tänään

 

Viljaa, mulla oli viikko sitten maanantaina täysin sama juttu (silloin rv 5+2). Heräsin täysin oireettomana, ei edes rintojen arastelua ja pelkohan se hiipi heti eikä lähtenyt ennen kuin töiden jälkeen hain apteekista raskaustestin, tein sen siltä istumalta ja mieli rauhottui kun edelleen yhtä raskaana kuin aiemminkin. Ota rennosti. Joku viisas sanoi, että niin kauan kun ei tuu vuotoa, ei oo mitään hätää. Yritän itseänikin muistutella asiasta.

 

Kiitos Lennis ja Meksiko. Voi kunpa kaikki olisi hyvin. Tulin töihin ja nyt olen niin paniikissa että olen tuntevinani vatsakipuja ja kaikkea mahdollista. Toivottavasti sekin mielen tepposia. Vuotoa ei ole lainkaan.

Vaikka useinhan sitä kuulee keskenmenoista, joista odottaja ei ole huomannut mitään.

Millä ihmeellä te muut pystytte olemaan huoletta? Minä en ole pystynyt nauttimaan tästä alkuraskaudesta oikein ollenkaan.

 

Viljaa, koko ajan pelottaa :-D En antanut miehen laittaa raskausviikkoja kalenteriin ettei se manaa mitään

Pahoinvointi mulla tuntuu pysyvän kurissa työnteolla. Töissä ei siis ehdi miettimään sitä niin paljon, kotona sitten senkin edestä.

 

haavelapsi, mulla on koko ajan sellainen olo että kaikki katsoo vatsaa ja tietää kun se vähän pömpöttää

Mulla oli eilen ihan kauhea hormoniitkukohtaus. Ai että kun hävettää jälkeenpäin. Enpä ole tuolleen itkenyt sitten aikoihin ja ihan turhasta

4+6

 

Voi viljaa!
Yritä vain rauhoittaa itsesi minullakin hävisi kaikki oireet joku päivä ja olin jo varma keskenmenosta. Oireet kuitenkin palasivat ja viiva vain jatkaa vahvistumista. Eikai vatsakivut tarkoita mitään pahaa? Minulla ainakin ollut kokoajan vaihtelevasti kipuja ja juilimista. Pidän sitä vain hyvänä merkkinä tsemppiä työpäivään! Yritä vain olla onnellinen

Heh minäkin sain eilen ihan naurettavasta asiasta kamalan itkukohtauksen

Mun maha on aivan kamala! Näytän kuin olisin jollain viikolla 20
varsinkin illasta voin huvin uskotella itselleni ettäolenkin. Mikä tähän auttaa? Olen juonut vettä runsaasti, liikun jonkin verran ja syön vain täysjyväleipää enkä sitäkään muuta kuin aamulla. Muuten syön melko liha/kasvispainotteisesti maitotuotteet tuntuu turvattava mutta eikö nyt juuri olisi tärkeää syödä kalsiumia. Täytyisi varmaan hakea kalsiumia ja D vitamiinia purkissa.

Mitä vitamiineja te muut muuten syötte? Itse olen raskauden yrityksestä lähtien syönyt minisunin mama vitamiinia. Tuoteselosteessa ainakin luki että sopii raskaudenyrirykseen, raskausaikaan ja imetykseen

 

haavelapsi, täällä sydään minisun mamaa ja multivitan omegalivejä, myös satunnaisesti kalkkitabletteja.

Viljaa, mä olen koittanut ajatella, etten voi keskenmenolle mitään jos sellainen sattuu kohdalle ja asennoitunut niin, että jos se tulee niin silloin alkiosta ei olisi ollut eläjäksi. Kaikki sitä sanoo, että tästä ajasta tulisi nauttia mutta onhan se välillä tosi hankalaa

vau.fi sanoo, että kohtu on nyt appelsiinin kokoinen. hui kamala. Pitänee kohta lähteä housuostoksille kun kollaritkin puristaa...

Täällä myös on koko odotuksen ajan ollut juilimista niin selässä, reisissä kuin alavatsassakin ja varhaisultrassa kaikki oli tosiaan hyvin.

 

haavelapsi, mä syön multivita raskaus ja imetys ja sen lisäks kalkki+d.

Mullakin housut puristaa ja varsinkin iltaisin näytän sille kun olisin hyvinkin pitkällä raskaana... Mies oli jo nähny unta et saatiin neloset, toivottavasti ei nyt enneuni ollu, vähempiki riittäisi! Oon kyllä paljon miettiny et mitä jos tulisikin kaksoset no tulis ees yks terve lapsi.

Mä oon voinu taas tänään niin pahoin, oksentanutkin... Pelottaa mitä on edessä Ootteko kaikki pystyny kuitenkin käymään esim töissä ihan normaalisti pahoinvoinnista huolimatta? Onko tarvinnut mennä oksulle töissä?

 

täällä syödään myös minisunin mama vitamiineja. Kuin moni syö foolihappoa? Mulla ekassa raskaudessa oli ihan jäätävät pahoinvoinnit rv 16 asti(en syöny foolihappoa). Nyt ei oo ollu kun pientä kuvotusta iltaisin ja syön foolihappoa. Foolihapostahan puhutaan että auttaa pahoinvointiin sekä raudan imeytymiseen.

 

Viljaa kyllä tääläkin jännittää tää alkuraskaus, 2 aiemmassakin jännittänyt. Ihan normaalia siis

Haavelapsi mää syön multitabsin raskaus&imetys vitskuja ja multitabsin rauskaus omegaa.

Täälä on oikeestaan ihan normi oloo, välillä tulee hetkeks huonoo oloo ja huippaa, mut menee sit pois, niitä kunnon huonoja oloja ootelles.. En oo ennen täälä kaksplussalla kirjoitellut, jotenki menee jutut ohi ja saa rullailla kokoajan ylöspäin, että mitäs kukin olikaan kirjotellut

 

Haavelapsi, mä syön D-vitamiinia, B&C-vitamiinia, foolihappoa ja omegaa. Foolihappoahan suositellaan jo 3kk ennen raskautta ja varsinkin ekan raskaus kolmanneksen. Enpä tajunnut aloittaa kun vasta oviksen aikaan..

 

Voi ihanaa, että meitä on näinki monta täällä <3. On niin jännittäviä aikoja!

Viljaa siis olen niin kanssas samoilla linjoila, Oon ihan varma koko ajan että on keskenmeno tullut.. Ei oo muka oireita ja sit välillä taas on liikaa. Tosi stressaavaa.. miksei oma mieli voi vaan rauhoittua ja uskoa siihen että kaikki mikä tapahtuu niin on tarkotettu. Tosi ahistavaa .

Mä en syö vielä mitään vitskuja, haen heti pe ultran jälkeen myös jos sieltä elävä pirpana löytyy.! Tiättekö kuin hitaasti aika matelee... Mähän kuolen jännitykseen sinne odotusaulaan. Mieski on Espanjassa , nii yksin saa siellä jännittää. Huhhuh.. Mitenhän siellä käy..

Mulla kans Meici noi juilimiset mahalla ja selällä tosi pahat, ja heijastelee reisiin. Sit mulla on lisäksi tissit ihan niinkuin kivet, niin kipeät ja kovat . Onneksi sulla oli kaikki ultrassa hyvin <3. Ekassa raskaudessa itselläni ei ollut mitään tämmöistä,joten siksi epäilyttää ja pelottaa..

Töissä oon voinut käydä ihan normaalisti, itellä ei oo pahoinvointia ollenkaan. Jos raskaus jatkuu, niin sitä ei tarvi tullakkaan. Paitsi esikostakaan ei ollut yhtään pahoinvointia, mutta koko synnytyksen sitten oksensín..... Sekään ei ollu kovin ihanaa

 

Kiitos ihanista ja tsemppaavista viesteistänne!

Tiedättekö, minulla ei ole YHTÄÄN enää sellainen olo, että olisin raskaana. Olen usein lukenut, että naiset vaistoavat sen ja usein olo on todettu oikeaksi ultrassa.

Olen nyt rauhoittunut aamusta ja todennut, että mitä ikinä käykin, sen oli tarkoitus käydä. Nyt on jotenkin rauhallinen olo mutta mikäli keskenmeno osoittautuu oikeaksi, en tiedä kuinka oikeasti aluksi selviän.

Koko alkuraskauden kestänyt vatsan juilinta on poissa, turvotus katosi ja rinnat lässähtivät ja kipu katosi. Kaikki yhdessä yössä.

Ja tästäkin kaikesta huolimatta minussa elää vielä pieni toivonkipinä. Olisi uskomatonta jos kaikki olisikin kunnossa.