Syyskuun söpöläiset 2014 <3 *maaliskuussa*

En ole aikoihin taas kirjoitellut. Ei vain aika riitä. Viikko sitten aloitin uudessa työharjoittelussa. Se syö paljon aikaa, sitten olisi kovasti koulutehtäviä tehtävänä myös. Kuitenkin tuntuu, että tämä kevät alkaa olla voiton puolella. Harjoittelut enää ja yksi verkkokurssi, jonka olen jo aloittanut. Uusi harjoittelupaikka on kaikinpuolin aivan ihana! Kuitenkin kun matkaakin kertyy melkein 100km suuntaansa, niin vähän on nääntynyt olo. Tänään yksi vapaapäivä ja olen ihan kuolemankielissä. Pitäisi tuon kuopuksen kanssa mennä kauppaan, mutta en tiedä onko minusta lähtijäksi... ja huomenna taas aamuvuoro.

Täällä pahoinvointi taas mennyt pahemmaksi. Usein aamupäivisin oksettaa ja mikään ruoka ei maistu. Aiemmista ei juuri pahoinvointia ollut, niin tämä on kyllä päässyt yllättämään. Ja vielä näillä viikoilla!

Sukupuolijuttuja oli mietitty. Me esikoisesta tiedettiin, että poika tulee, kuopuksesta ei tiedetty. Musta oli hauskempaa, kun selvisi vasta synnytyksessä, joten en halua tästä tietää kumpi on tulossa.

Ja tosiaan mitään hankintoja ei olla tehty. Yhden vaatekerran ostin ultran jälkeen, mutta siinäpä se. Tänään tosin löysin huutonetistä ihanat vaunut ja olen kahden vaiheilla voinko huutaa ne. Mulla kun sellainen olo, että heti tapahtuu jotain ikävää, jos kuvittelen kaiken olevan hyvin. Ehkä hieman hassua, mutta kyllä ne keskenmenot jätti kovat arvet. Toivoisinkin, että voisin luottaa raskauden jatkumiseen ja nauttia siitä.

Sydäntähti 14+5
 
Vklpuna paukkui 16+0!!! :) kuin äkkiä se ruo aika mennee..4 viikkoo niin ollaan jo puoles välis ja kohta oiski jo se rakenne ultra...:)
Täällä meni vklpu jokkis kisoissa töissä ollessa ja ois kannattanu vissiin toppahousut ja pitempi takki käyä ostaan ennen niit kisoja ku toppahousut ei menny kiinni ja maha paisto takin alta.. :O mutta onneksi vyö ja pitkäpaita pelasti tilanteen...
Täällä on nuista tyttö-, poikaoloista kyselly niin kyllä mie piän että tyttö kun ei pojalta ollu tämmöstä pahhaa oloa yms...tässä raskauessa onki sitten kaikki mahollinen..
Onko teillä kellään ollu nuita alamaha kipuja?itellä on kyllä vähän väliä tuosta kohti missä vauvvan syän äänet kuuluu niin siitä vähän väliä silleen tympeesti jomottaa..:/ kävin viime viikolla lääkärilläkin ja sanoi että kaikki ok.mutta syytä kipuihin en saanut...

-iitu_ 16+2
 
Heippahei kanssaodottajat!

Täällä kirjoittelee kieltenopettaja, tällä hetkellä Jyväskylästä. Kesällä olisi muutto Tampereelle miehen töitten perässä. Kaipaan kovasti vertaistukea ja jutteluseuraa! Julkisesti (esim. Facebookissa) ei olla miehen kanssa huudeltu asiasta, ystävät ja kaverit tietää.

Vauva on tosiaan ensimmäinen, ja heti ekasta yrityksestä tärppäs. Viikkoja kasassa 14+4, ja laskettu aika on 18.9. (melkein mun omana syntymäpäivänä:)) Työnimenä "pikkupulla" :D Vasta yhdessä neuvolassa ja ultrassa käyty. Pahoinvointi oli hirvittävää viikoilla 6-12, oksentaminen kuului olennaisesti päiväohjelmaan, tipassakin tuli käytyä. Nyt jo paljon parempi. :)

Mulla on poikaolo! Ehdottomasti. Oon tehny myös pari leikkimielistä testiä, ja niissäkin "lupailtiin" poikaa :) Saa nähä! Eipä sillä ole mitään väliä loppujen lopuksi.

Ja vielä tiedot loppuun:
Eli veramarika / 25v. / 1 / todnäk. TAYS

Haluaisin ehdottomasti liittyä myös fb-ryhmään!
 
Tervehdys ja aurinkoista maaliskuun viimeistä viikkoa!

Kiitos lämpimästä vastaanotosta tänne listalle. Mukava nähdä, että minun jälkeen näkyi toinenkin vähän vanhempana äidiksi tuleva täällä. :)

Bhumi: Hyvä, että tämä yli 40-vuotiaana esikoisen odottaminen rohkaisee... Itsellä välillä vähän epäilys, että miten tähän asiaan mahdetaan suhtautua esim. työpaikalla, jossa samanikäisillä alkaa olla jo ainakin teini-ikäisiä lapsia ellei jopa täysi-ikäisiä. Tosin omassa ystävä- ja tuttavapiirissä on muitakin, joilla on pikkulapsia päälle 40-vuotiaana. Itse olen pitänyt aina aiemminkin mahdollisena, että jos vaan joskus "sen oikean" löydän, niin voisin vielä jonkin verran yli 40-vuotiaana yrittää raskaaksituloa. Täytyy vaan toivoa, että säilyisi mahdollisimman vanhaksi hyväkuntoisena ja terveenä (sekä mieluusti nuorekkaana mieleltään ainakin), jotta jaksaisi sitten vielä sitä teiniaikaakin ja vielä mieluusti lasta aikuisenakin tukea.

Bhumi se taisi kirjoittaa myös Fuzzi Bunzeista (?) ja piti googlata, että mistä ihmeestä on kyse. Innostuin sitten itsekin, että kestovaipat olisikin varmaan järkevä idea. Onkohan vaan kovin paljon työläämpi kuin kertakäyttövaipat? Olisi ainakin ympäristöystävällisempi vaihtoehto ja ehkä myös terveellisempi ja kai tulisi vähän halvemmaksikin loppujen lopuksi.

Tänään laitoin KapuH:lle yv:tä fb-ryhmään liittymisestä ja vähän jo jännittää, että miten siellä sitten... En ole raskaudesta töissä tai muutenkaan kaikille ystävillekään kertonut, niin että toivottavasti sen ryhmän kautta ei mitään "yllätyksiä" tule. Vaikka jos siellä nyt joku tuttu sattuisi olemaan, niin onhan se luottamuksellinen ryhmä varmasti.

Osalla teistä ilmeisesti jo aika hyvin näkyy raskausvatsa (mitä esim. joidenkin teidän kuvista on voinut nähdä)? Tosin osahan täälläkin on kirjoitellut, ettei oikein mitään näy ja itsekin koen, ettei vielä kovin paljon näy. Turvotusta kylläkin, joka välillä oli ehkä pahempaakin kuin nyt. Miehen mielestä on kyllä selkeästi jo viitteitä raskausmahasta ja hän arvelikin, että kyllä kohta joku töissä jotain kysäisee... tai luulee, että olen muuten vaan lihonut. Mulla on muutenkin lievää ylipainoa, niin se lihominen on varmaan monelle tutulle ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto.

Näissä mietteissä tänään:
pikkuhiljaa 15+4
 
Tervetuloa uusille ja onnea kaikille iloisista ultrakuulumisista. :)

Tänne on viime päivinä ilmestynyt tekstiä hirmuiset määrät, kiva juttu. Mutta kun en ole heti ollut kommentoimassa, niin en enää edes muista mistä kaikesta on ollut puhe... Paitsi sukupuolioloista. Omalta osaltanihan jo kerroinkin, että poikaolo on. Mä oon joka raskaudessa ollut oloineni oikeassa. Tosin ekasta ja kolmosesta on ollut myös pientä toivettakin ilmassa, joka on sitten toteutunut. Kakkosesta ajatus oli ihan aluksi tyttönä, mutta muuttui ennen puolta väliä poikafiilikseksi ja sellaisena pysyi. Kolmosesta saatiin vasta rv 31+ vahvistus sukupuoleen ultrassa ja kahdesta ekasta ei ole ollut muuta kuin fiilis loppuun asti. Nyt aiotaan kysyä sukupuoli ihan sen takia, että joudutaan/saadaan hommata kaikki tavarat alusta alkaen, niin on sitten mukavampi hankkia "oikean" väristä kampetta. Jäi nimittäin viimeksi kaikki "väärän" ja neutraalin väriset vaatteet käyttämättä ja laatikosta kaiveltiin aina tyttövärejä :D

Omaa napaa tänään oli lääkärineuvola, paino noussut kaikkiaan melkein 7kg, mutta kuten Napsi arvelitkin, terkkari on erittäin tyytyväinen savuttomuuteen, joten kilot kuittaantuu sillä :) Ja siis lopettaminen oli to-del-la helppoa ja mä tiesinkin sen jo vanhastaan. Nyt sitten katseet äitienpvän vkoloppuun, pe ultra, ma neuvola.

merivellamo & Kumpulainen 13+4
 
Tervetuloa uusille! Tännehän tuntuu olevan varsinaista tunkua. Minä odottelen innoissani josko tänne eksyisi turkulaisia. Fb-ryhmässä ei ainakaan ole ketään. :(

pikkuhiljaa, ei kannata pelätä. Ryhmä on tosi lämminhenkinen ja yhtä salassa siellä kaikki haluavat olla. :)

Ehdin viimeksi valittaa vatsan kasvamattomuudesta. No mitä tapahtuikaan viikonloppuna? Ilmeisesti vauva kuuli toiveeni ja kohtu nousi vihdoin tuolta jostain uumenista. Yölliset vessassa ramppaamiset loppuivat kuin seinään ja vatsaan jäi nyt kestopallo. Ero on aika huomattava (kuva). Tykkään <3

Eilen äitini kävi dumppaamassa meille "vähän" hankintojaan. Hänen joku kaverinsa luopui kaikesta vauvaroinastaan ja äitini oli sitten ostanut ne. En osannut päättää mitä tarvitsen ja mitä en, joten nyt meidän olohuoneessa on sitteri, turvaistuin, kaksi muovipussillista sisävaatetta, neljä kevyttoppapukua, yksi varsinainen toppapuku, hoitoalusta, pinnasängyn suojat, pari lelua, rintareppu, hoitolaukku, rintapumppu ja kaukosäätimellä toimiva, Bachia ja Mozartia soittava mobile :LOL: Ehkä näillä taas vähän aikaa pärjää, ei juurikaan tee mieli enää mitään ostella.

Minuakin kiinnostaisi kestovaippakokemukset jos jollain on niitä jakaa. :)

Fritang 14+4
 
merivellamo, ihana kuulla, että terkkasi osaa nähdä olennaisen ja "selvisit" ilman saarnoja :) Mitä luulet, aiotko jatkaa savuttomana vauvan syntymän jälkeen? Itse päätin, että miksipä tuota aloittaa uudestaan kun eroon on päässyt ja nyt menen jo, ööö...kolmatta vuotta savuttomana. Oho! Mieskin tykkää, ei ole koskaan polttanut itse.

Meillä on muuten ultra samana päivänä, jännittää jo nyt ihan hirmusti!

Täälläkin ajoittain alavatsakipuilua mutta ainakin vielä on mennyt levolla ohi. Odotan mielenkiinnolla pääsenkö taas osalliseksi ennenaikaisista suppareista. Nyt kun ei oikein lepuuttaminen saikulla tule kysymykseen niin en sitten tiedä miten noiden kanssa toimitaan.

-Napsi 13+3-
 
Napsi kyllä mä nyt vihdoin ja viimein aion elää savuttomana. Mun tupakointihistoria on tyhmyyttä täynnä. Poltin 14-20-vuotiaana. Lopetin, kun aloin odottaa esikoista. Olin polttamatta 6v, aloitin ja poltin reilun vuoden ja lopetin muuten vaan. Sitten olinkin 7,5v polttamatta ja pari vuotta sitten aloitin taas :O Nyt en enää IKINÄ aloita :)

No kiva, me tuijotellaan sitten samaa päivämäärää :D Mä lakkasin jotenkin ton nt-Ultran jälkeen jännittämisen ja stressaamisen. Joku omituinen luottamus laskeutui, kaikki on hyvin, kaikki menee hyvin, ei huolia, ei murheita. Siis en mä nyt mitenkään sinisilmäinen ole, kaikenlaista voi olla, voi tulla,voi sattua jne. Mut nautin ainakin nyt siitä tunteesta, että ainoat hermoilun aiheet on ne, että koskahan tuon tyypin liikkeet alkais tuntua (nopeeeeeesti nyt kiitos :D ) ja saadaanko sukupuoli selville. Johan mä ehdin viikkotolkulla hermoilla ja epäuskoilla, että onko kohdussa ketään kotona, joten tosi tervetullut olotila on tämä :)
 
Kestovaipoista, itsellä on ajatus kokeilla niitä. Mitä nyt toistaseks oon asiasta lukenu ja käsittäny, niin vaivalloisimmaks kestovaippailun kokevat ne, jotka eivät ole edes kokeilleet sitä. Eli kannattaa varmaankin kokeilla jos kiinnostusta on ja sitten todeta, onnistuuko. :) Myös yks kestovaippa päivässä pelastaa jo monta monta vaippaa kaatopaikalta, eli osakestoilussakin on järkeä. Pyykkäämisessähän se suurin työ varmaankin on?

Pakko vielä päivittää, ettei pahoinvointi ole vieläkään hävinnyt! Tietääpähän tyypin olevan olemassa. :D Tänään taas kuuntelin dopplerilla, ja on se jumpsutus vaan niiiin ihanaa musiikkia korville. <3 :)

13+4

muoks. lisään vielä tähän linkin, mistä ite oon yrittäny kahlata tietoa kestoista.
Kestovaippainfo &bull; Etusivu
 
Viimeksi muokattu:
POKS 17+0!

Kestovaipoista täytyy sanoa, et nostan hattua kaikille jotka vähääkään niitä käyttää! Itse olen liian laiska edes kokeilemaan. :ashamed:

Tine ja Eemeli
Sama täällä ja veikkaan että vesilaskut olis päätä huimaavia kun pesukonetta sais pyörittää jatkuvasti. Kun ne nytkin on jo aika huimia...

Mut oikeesti nostan hattua kaikille kestoilijoille. :)
 
Moikka vaan !
Täällä 17-vuotias tyttönen ja esikoista odottelen saapuvaksi 12.9 eli menossa rv 15+3 :) Synnytyssairaalana KYS ja sen verran että Iisalmessa ei ole enää mahdollista synnyttää, vaan kaikki synnytykset ohjataan Kuopioon :)
 
Tervetuloa uusille mukaan! Mukava lössi meitä jo on! Eikö kukaan oo mun kans tulossa OASiin...harmitus...
Oon miettiny että ku siellä ois mahollisuus synnyttää ammeeseen että kokeiliskohan kuitenki tän viimesen kans semmosta...? Tosin voi olla että siinä vaiheessa ei oo mitkään ammeet enää mielessä ku rytinällä aina mennään..

Kestovaipoista: mää oon käyttäny kolmen lapsen kans kestoja! Tän vitosen kans käytin melk vuoden ja sitte me muutettiin niin se siinä hötäkässä jäi ja laiskuuttaan, nyt oon käyttäny noita Natyn vaippoja tällä, mutta pikku hiljaa aletaan harjotteleen kuivaksi..
Mutta tarkoitus ois että tän kans ehottomasti kestoillaan! Ja kaikille jotka sitä vähänkään on kiinnostunu niin ei ku rohkeasti vaan kokeilemaan! Ja ei sitä vaippapyykkiä niin paljon tuu että vesilasku siitä niin kamalasti nousee..vähän työtä tietty on enempi mutta en kokenu sitä mitenkään vaativana. Vaikein juttu on löytää se oikea sopiva yhdistelmä juuri sille lapselle joka kestoilee mutta sitte kun se löytyy niin se on tosi helppoa ja kyllä siinä säästää pitkän pennin ku ei tartte sitä vaippavuorta kaupasta raahata. Ja mulla ainaki omatunto huutaa (oon koulutukseltani ympäristöihminen) jokaisesta kerttiksestä..
Mutta joo ehdoton plussa on kestoissa se että ne on äärettömän ihania, on monenlaisia värejä ja kuvioita! Meiltä löytyy niin villahousuja ku AIO:taki, sisä-ja kuorivaippoja, kuten myös taskuja. Meillä parhaita on ollu Imsen AIOt ja sitte yhet vuotosuojalliset taskuvaipat oli kyllä tosi hyviä, mutta en nyt muista minkä merkkisiä ne oli mutta Suomalaista käsityötä kuiteski.. Paljon meillä käytettiin myös bambufroteisia sisävaippoja kera Imsen kuori / villapökät noita on tullu tehtyä itekki..

Mun siskohan oottaa yhtä aikaa vauvaa ja he asuvat Norjassa...vähän tympii ku jotenki sitä on aina hehkuttanu tuota Suomalaista äityisavustusta eli pakkausta tai sitä rahaa...noh sisko kerto että Norjassa jokainen äiti saa Norjassa syntynyttä lasta kohden 30000 kruunua lapsen synnyttyä eli yli 3500euroa.. eli juu tuntuu tosi isolta tuo meidän 140e verrattuna tuohon summaan... tietty monet ei saa mitään mutta jotenki hehkutus menetti jotaki...hööh..

Huomenna ois lekurinla...noh pääsee ainaki kurkkaan pientä.. Puntarille ei oo hirveää hinkua ku sitä näyttää taas tulevan noh, kiitettävästi...ja mää en oo ees lopettanu tupakanpolttoa että vois siihen vedota (tosin en kyllä poltakkaan)

C ja kullannnuppu 13+4
 
Viimeksi muokattu:
Helou! Kestovaipoista Kannattaa ainakin kokeilla ja hommata niitä pikkuhiljaa sitten lisää, mikäki tuntuu omalta jutulta. Meillä oli esikoisen kanssa one size -taskuvaippoja ja ne tuntui meille helpoimmilta. Tosin pari ekaa kk:tta vauveli oli niin rimpulakinttuinen, ettei niitä voinu käyttää, mutta siitä etiäpäin lukuunottamatta öitä on kestoiltu ja tarkotus on jatkaa nytkin tulevan kanssa samalla lailla!
Vesimaksu on meillä kiinteä, enkä usko että huimasti sähkölaskuakaan lisäsi. Alkuun tuntui, että jostakin lahkeesta tuli aina pissit läpi, mutta myös mies oppi ne laittamaan oikein päälle sopivilla imuilla. Heti ei kannata siis luovuttaa :) Merkki on Sunbaby -kiinalaisia tosin ovat, mutta meidän kukkarolle sopivia!

Töissä on muutama kollega uskaltautunut kysymään, että saako onnitella. Kuulemna olen jotenkin äidillisemmän oloinen :eek: ja massuhan se paistaa jo vaatteista selvästi.

Oliko muuten muita seulassa hälyttäneitä?meillä oli juuri ja juuri riski sitä rajaa 250 suurempi..ei osallistuta jatkotutkimuksiin, kun on se km koettu viimeksi, ni ei tahota tietosta riskiä ottaa.. :/
 
Helou!
Täällä myös yksi uusi ilmoittautuu ja alkaa harjoitella foorumille kirjoittelua :) Ikää on 30 vuotta ja esikoinen tulollaan, kaikki siis uutta ja ihmeellistä.. Kirjoittelua olen seurannut jo alusta asti ja ihanaa porukkaa täällä tuntuu olevan, joten uskaltauduin mukaan. Epäusko vaivasi nt-ultraan saakka. Nyt jo vähän tuntuu todemmalta, kun pientä masun kasvuakin on havaittavissa. On ollut sekä tyttö- että poikaoloja, saapa sitten nähdä kumpi maailmaan tupsahtaa. :) Sen verran ujostuttaa, että asuinpaikkaa en vielä uskalla paljastaa :ashamed:

hauska / 30 v. / 1. ja LA 3.9.

terkuin
Hauska 16+5
 
Mites te, joilla muita lapsia ettekä ollu ennen nt-ultraa vauvasta kertonu, niin oletteko nyt jo kertoneet? Minä kerroin perjantaina esikoiselle (poika, ensi viikolla 5v) ja voi miten hän ilahtui! "Tätä minä olen odottanut!" Sen jälkeen päivittäin silittänyt ja pussannut mahaa sekä puhunut vauvalle. Ihanuus! <3

Vauvasta mulla on tyttöolo, koska olo ollut paljon pahempi kuin poikaa odottaessa. Ihanaa kun nyt pystyy taas normaalisti hampaita pesemään!! Pari kuukautta oli vaikeaa eikä kauan pystynyt kerralla, niin enpä tiedä oliko sen vika vai jonkun muun, että perjantaina lohkesi hampaasta iso pala (tai sitten irtosi paikka + pala hammasta) karkin mukana. Nyt on kamala aukko yhdessä hampaassa.

Vaikuttaako muuten pitkäaikainen stressi/suru sikiöön? Minulla jäänyt raskaus ihan toissijaiseksi eikä siitä ole voinut kunnolla nauttia ihan lähipiirissä tapahtuneen vakavan sairastumisen takia. Todella paljon menee nyt aikaa epätietoisuudessa murehtimiseen ja tulevan suremiseen. Yöt on pahimpia, itku tulee niin helposti jos asiaa ajattelee. On epäreiluakin ettei pysty nauttimaan olostaan, mutta sitä kai se elämä on, surua ja iloa käsi kädessä. Toivottavasti ei tule kovin kärttyinen ja stressaantunut vauva tämän takia.

Vuuti, 13+6
 
Tervetuloa uusille!


Miumaukulle voimia tuon seulan hälytyksen kanssa. Varmaan se jää sinne takaraivoon mietityttämään, mutta toivotaan, että kaikki on hyvin. Rakenneultrassakin varmaan tulee näkymään paljon sellaista, mistä voi päätellä, että asiat on kunnossa.

Kestovaippoja ollaan käytetty esikoisen kanssa sillon tällön. Aluksi meillä oli vain äitiyspakkauksen vaippoja, jotka oli aivan liian isoja 2,5 kiloiselle pojalle. Jahka poika kasvoi, niin ne oli kuitenkin ihan loistavia (sekä All In Onet että taskuvaipat). Miehen kanssa ollaan pidetty tukkimiehen kirjanpitoa ja merkattu aina ylös, kun on kesto laitettu ja nyt se lukema on noin 130, kun poika on reilun vuoden ikäinen. Toisin sanoen vain noin joka kolmas päivä on käytetty on yksi kesto, mutta onhan se tyhjää parempi! Yhtään uutta vaippaa en ole ostanut, koska sekin mun mielestä kuuluu siihen ekologisuuteen, että vanhoja käytetään, jos niitä on.

Keltakukka ja noin 16 + 1
 
Hauska: tervetuloa, kiva kun muitakin 30 tai yli. Meillä on sama laskettu aika. :)

Vuuti: Kandee varmaan neuvolassa ottaa puheeksi tuo suruasia, hyvässä lykyssä voit saada tukea itsellesi asian käsittelyyn.

Mulla on jälleen jees fiilis. Ei oo tänään särkenyt vatsaa, jei! Nyt tuntuu, että turvotus on laskenut, mutta silti oikea vauvamaha alkaa näkyä.

Ilokarpalo ja Pipana 16+5
 
Kiitos paljon Ilokarpalo! Niinpä näyttää olevan sama la :) Jännä nähdä, milloin oikeasti syntyy. Onneksi kesäloma alkaa jo kesäkuun lopussa ja siitä sitten sujuvasti äippälomalle. Ei siis haittaa, vaikka tulisi jo elokuun puolella.

Liikkeitä olen kovasti yrittänyt tunnustella. Ihan kun jotain tuntuisi jo, mutta vaikeaa näin ensimmäisestä sanoa. Myöhemmin sen varmaan tietää, onko nämä olleet liikkeitä vai ei.

Aurinkoista päivää kaikille! :)

Hauska 16+6
 
Kestovaipat säästävät kyllä rutkasti rahaa vaikka pesukonevesilaskun ottaakin huomioon! Pyykkiä tulee vauvasta joka tapauksessa enemmän ja kestovaipat voi pestä normaalisti muun pyykin seassa.

Luonto varsinkin kiittää. Kestovaippayhdistysken mukaan kertakäyttövaippojen maatuminen kaatopaikoilla vie useita satoja vuosia. Pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippajätettä tulee vuodessa arviolta 5 200 tonnia!

Minä siis kestoilin kaksosten kanssa enkä kokenut sitä suurena vaivana että pyykkiä piti pestä, kun sitä muutenkin piti pestä, eipähän vastineeksi tarvinnut haistella kertakäyttövaippojen kemikaalipölläyksiä :) Kestovaipoissa koin että hajuhaitatkin olivat minimaaliset, luonnolliset. Fuzzi-kuoret kuivuivat tosi nopsaan, täytteet vähän hitaammin, mutta täytteitä meillä oli paljon enemmän kuin kuoria koska sukulaiset valmistivat niitä vanhoista pyyhkeistä ja oikea imuteho saatiin kun laitettiin päivällä liikkuvalle vauvalle vähemmän ja yöksi enemmän niitä pyyhkeenriekaleita kuoren sisään. Lasten iho pysyi Fuzzeilla niin hyvässä kunnossa että neuvolantäti kehui ettei ollut noin hyvinvoivia vauvanpeppuja nähnytkään.
 
Oih tännehän on tullut tekstiä =) Tervetuloa uusille! :wave:

Vuuti: Meidän 4v tyttömme on innoissaan kun ultran jälkeen kerrottiin että äidin mahassa on vauva. " Se on kyllä pikkusisko ja syksyllä minä hoidan vain sitä". Tykkää kovasti silitellä mun mahaa ja kyselee mitä vauva juuri nyt tekee ja kuuleeko iltasadun tai peseekö vauvakin mahassa hampaat? Oon kyllä paljon puhunut myös siitä, että vaikka sellainen söpö pikku vauva (ehkä) kotiutuu meille syksyllä, niin se voi välillä tuntua kaikelta muulta kuin ihanalta. Ollaan puhuttu mustasukkaisuudesta ja jopa vihasta. Musta on niin kiva kun voi isomman lapsen kanssa keskustella, mut tuo kuopus joka on pian 1v4kk on tietysti vähän eriasia.

Kestovaipoista: Me käytetään ja tykätään. Parhainmillaan samat vaipat menee kolmella lapsella ja rahaa saa kun ne myy eteen päin. Oon myös hurahtanut niitä ompelemaan. Tällä hetkellä taaperolla on käytössä 17 vaippaa mut pienemmälläkin määrällä pärjää. Vaipat on vaan niin ihania ja piristää sitä vaipan vaihtoa. Mutta ymmärrän että nää kestot jakaa ajatuksia puolin ja toisin.

Onko kukaan aikeissa kantaa kantoliinassa/repussa? Se on kans meidän perheen :heart: vauvanvarusteista top 1.
 
Moikka pitkästä aikaa!
Mun paha olo helpottui n.viikko sitten, mutta eilen pääsi taas yllättämään, ja aamu alkoi oksentamisella. Toivon sen johtuneen vaan liian kovasta nälästä.

Mulla on poikaolo, raskaus on ollut todella samanlainen kuin esikoisestakin. Rakenneultrassa meinataan kysyä ja toivotaan että vauva suostuu näyttämään jalkovälinsä:)

Mä nostan myös hattua kestovaippoja käyttäville! Mä mietin sitä esikoisen kanssa, mutta en ikinä aloittanut, enkä jaksa uskoa että nyt toisenkaan kanssa kestoja otetaan käyttöön.
Mulla oli esikoisella liina ja manduca. Manducaa käytin viimeksi pari päivää sitten tolla 2-v:llä, ja varmasti aiotaan käyttää molempia myös vuvalla.

2-v esikoinen paijaa päivittäin mahaa ja muistaa aina mainita myös vauvan kun mietitään ketä on paikalla. On muutenkin kova hoivaamaan pieniä:)

-Sorel 16+6
 
Tervetuloa uudet odottajat! Ja tosiaan mukavaa, että tulee mukaan meitä kolmenkympin ylittäneitäkin :)

Sukupuolioloista olette jutelleet... Mulla ei ollut alkuun mitään oloja mihinkään suuntaan ja ei oikeastaan vieläkään. Paitsi ehkä ihan vähän poikasuuntaan, mutta se johtunee siitä, että muut ovat niin paljon tässä poikaa veikkailleet erilaisista uskomuksista johtuen (himo roskaruokaan, sikiön matalahko syke, kiinalainen syntymäkalenteri). Mutta toivetta ei ole kyllä kumpaankaan suuntaan! RU:ssa aiotaan asiaa tiedustella ja toivottavasti vauveli ei ole kauhean häveliäällä tuulella :)

Kestovaippoja ajattelin kokeilla. Tämä on meidän ensimmäinen lapsi, joten vielä ei ole oikein käsitystä mistään... luulen kuitenkin, että kotioloissa voisin kestoilla, mutta että kertiksiä käytettäisiin reissunpäällä.

Kantoliina/-reppu-asiaan. Varmaankin vähän vanhemmalle pitää kantoreppuhankkia, kun tapana on käydä muutaman kerran viikossa tekemässä pieniä patikkaretkiä metsässä, niin voisi sitten vauvankin kanssa niistä nauttia.

Ihanaa, kun aurinko paistaa! Ja huonot olot on suurimmaksi osaksi mennyt ohi. Pieniä liikkeitä on alkanut tuntumaan ja nyt alkaa olemaan jo todella sellainen fiilis, että meille tulee vauva! Ehkäpä tässä voisi pikkuhiljaa alkaa tekemään ensimmäisiä hankintojakin :)

Joiku 16+6
 
Kantoliina tai -reppu ollaan ajateltu hankkia. Sen näkee sitten käytännössä kuinka paljon sitä tulee käytettyä. Uskoisin, että varsinkin myöhemmässä vaiheessa rinkka tulee tarpeeseen, kun kuljetaan pitkiä metsälenkkejä koirien kanssa.

Kestovaippoja aiotaan ainakin kokeilla. Niiden ekologinen periaate sopii meille. Uskon, että pyykkiä tulee muutenkin sen verran paljon ja vaipat peseytyy siinä samalla.

Miten teillä muilla raskaus on vaikuttanut mielialaan? Mä oon huomannut (mies on samaa mieltä :p ) mun pinnan lyhentyneen ihan hirveesti. Hermostun ihan turhista asioista ja tulee lauottua varsin suoraan mitä mielessä liikkuu. Hetken päästä alkaa harmittaa, kun tuli äkkipikaistuksissa sanottua asioita turhankin napakasti. Musta ei ainakaan ole tullut mitenkään erityisen itkuherkkä, kuten monissa oppaissa sanotaan. Ennemminkin känkkäränkkä : / .

Syyskuu 14+5
 
Sukupuolioloista: Mulla on tyttöolo, aiemmista en ole osannut sanoa. Synnytyssalissa on tuonut tiettyä lisämotivaatiota kun on tiennyt, että kohta senkin näkee. Ja sen tosiaan ekana olenkin bongannut vauvan putkahdettua ulos. Aiemmin mulla on ollut aika vahva ajatus, että haluan saada vauvan, en tyttöä tai poikaa, joten pidettiin salassa. Nyt tuo olo kuitenkin tekee, että ajattelen vauvaa enemmän tyttönä, joten mietin, että pitäisikö kysyä sukupuolta ihan siksi, ettei mielessään työstä vauvaa liikaa joksikin ja joudu uudelleentyöstämään, jos tuleekin toista??

Kestovaipoista: Koen jatkuvasti pikkuisen huonoa omaatuntoa, että meillä ei käytetä. Esikoisen kanssa niitä oli ihan muutama ja vähän käytin, mutta kun välillä tuli läpi ja välillä pylly ärtyi ihan pienestäkin pissakosteudesta ja kun kuivuivat niin kauan (AIO) niin luovuin aika pian. Pidemmällä harjoittelulla olisi varmaan alkanut sujua. Kuopuksella ei ole käytetty lainkaan, mm. siksi että on aina kakannut n. 5-8 kertaa/pv. Mikäs sellaista kovahkoa klönttiä kerran päivässä vaipasta poistaessa tai mietoa maitokakkaa, mutta 1,5-v:n tiheän tuotoksen kanssa ei jaksaisi. Kakka tulee hyvin todennäköisesti myös yhtään pidemmällä ulkoilulla tms reissulla, joten likapyykin mukana kantaminenkin olisi hankalaa.

Repuista: Liina on jostain syystä jäänyt kokeilematta, mutta Manduca on meillä ehdoton. Välillä käytössä paljon, välillä pitkä tauko. Pääsee tosiaan koirien kanssa metsään, erilaisissa tapahtumissakin olen ollut hommissa vauva repussa jne. Se on erityisen kätevä sopivalla ilmalla (liian kuuma ja kylmä aiheuttaa enemmän pohtimista ja vahtimista) ja kun vauvalla ei ole vielä liikaa omaa tahtoa :D. Meillä on myös jonkinlainen rinkka, ei mikään pro mutta 3,5-v:kin siinä vielä joskus menee metsässä. Syksyllä 2-v siirtynee siihen ja vauva reppuun ja 4-vuotiaaksi ehtinyt joutunee kokonaan kävelijäksi. Sisarkateus huomioiden (tämä tapaus oli/on tosi paha siinä suhteessa) voi jäädä metsälenkit vähän lyhyemmiksi!

Raskaudesta kertomisesta: Meillähän on kertomatta vieläkin. Hassua on, että ainoastaan päväkodissa tietävät, kun sinne piti ilmoittaa kesän ja syksyn kuviot. Esikoisen pitäisi tietää ennen kuin kuulee sitä muualta, mutta sitten taas häneltä se leviää heti. Ehkä sitten kun kevät/kesävaatteet paljastaa asian... Tai äidille äitienpäivänä, kuten esikoisestakin (nyt tosin olisin lähes pari kk pidemmällä)...

Syyslauma 15+4
 

Yhteistyössä