Meille syntyi kesällä toinen tyttö. Rakastan häntä, mutta tunnen hirveää syyllisyyttä siitä, että toivoin toisen lapsemme olevan poika. Olisin tosi kovasti halunnut myös pienen pojan.
Tätä toista lasta kohtaan en tuntenut hänen synnyttyään oikein mitään, ehkä pienen pettymyksen ja voi että se raastaa mua. Ja sitten kun vauvan hoito ja isomman leikki-ikäisen hoito on joskus tosi rankkaa, mietin olisiko se ollut erilaista kun olisi ollut poika. Kyllä hän tuottaa myös iloa, mutta tähän toiseen vauvaan on ollut tosi paljon vaikeampaa tutustua kun ekaan. Minulla on tätä kohtaan paljon enemmän negatiivisiä tunteita, eikä hän tunnu aina oikein omalta. En kuitenkaan tahtoisi, että hän joutuu kärsimään tunteistani.
Tätä toista lasta kohtaan en tuntenut hänen synnyttyään oikein mitään, ehkä pienen pettymyksen ja voi että se raastaa mua. Ja sitten kun vauvan hoito ja isomman leikki-ikäisen hoito on joskus tosi rankkaa, mietin olisiko se ollut erilaista kun olisi ollut poika. Kyllä hän tuottaa myös iloa, mutta tähän toiseen vauvaan on ollut tosi paljon vaikeampaa tutustua kun ekaan. Minulla on tätä kohtaan paljon enemmän negatiivisiä tunteita, eikä hän tunnu aina oikein omalta. En kuitenkaan tahtoisi, että hän joutuu kärsimään tunteistani.