yksi äiti
Millainen mieli sulle jäi synnytyksestä?
niin ja onnea pienestä, onneksi palkinto on näissä hommissa yleensä hyvä kuitenkin
niin ja onnea pienestä, onneksi palkinto on näissä hommissa yleensä hyvä kuitenkin
jadal
kiitoksia
vähän sekava mielikuva synnytyksestä, sulattelemista kyllä on, niin monta käännettä mahtui matkaan.
Kun ensin sanotaan, että nyt tää menikin luomu hommaks, vauva syntyy ihan kohta. Just ehdit sopeutua ajatukseen, kunnes kalvot puhkaistaan ja tuleekin takapakkia monta senttiä. noo, totuttelua siihen, ja kun sen saa jotenkuten sulateltua, iskee järkyttävä kipu, joka ei ole enää tavallista supistuskipua, ja siitä vielä sektioon jota olen aina pelännyt ylikaiken.
onneksi sain vasta synnytyksen jälkeen tietää, että vauvan sydänäänet laskivat supistusten ajaksi.
no, onneksi lopputulos on mitä parhain :heart:
vähän sekava mielikuva synnytyksestä, sulattelemista kyllä on, niin monta käännettä mahtui matkaan.
Kun ensin sanotaan, että nyt tää menikin luomu hommaks, vauva syntyy ihan kohta. Just ehdit sopeutua ajatukseen, kunnes kalvot puhkaistaan ja tuleekin takapakkia monta senttiä. noo, totuttelua siihen, ja kun sen saa jotenkuten sulateltua, iskee järkyttävä kipu, joka ei ole enää tavallista supistuskipua, ja siitä vielä sektioon jota olen aina pelännyt ylikaiken.
onneksi sain vasta synnytyksen jälkeen tietää, että vauvan sydänäänet laskivat supistusten ajaksi.
no, onneksi lopputulos on mitä parhain :heart:
JONSERED Karhunkantaja
Mutta lopputulos oli hyvä: molemmat kunnossa! Onnea koko elämälle!
*nimim. liki saman kokenut, lapsivesi kellutti Hekaa, eikä laskeutunut kunnolla ja pyöritteli napanuoran puneelle kiusallaan*
*nimim. liki saman kokenut, lapsivesi kellutti Hekaa, eikä laskeutunut kunnolla ja pyöritteli napanuoran puneelle kiusallaan*
Voi, taas mä herkistyin. Paljon onnea ja pikaista paranemista :hug: :flower:Alkuperäinen kirjoittaja jadal:kiitoksia
vähän sekava mielikuva synnytyksestä, sulattelemista kyllä on, niin monta käännettä mahtui matkaan.
Kun ensin sanotaan, että nyt tää menikin luomu hommaks, vauva syntyy ihan kohta. Just ehdit sopeutua ajatukseen, kunnes kalvot puhkaistaan ja tuleekin takapakkia monta senttiä. noo, totuttelua siihen, ja kun sen saa jotenkuten sulateltua, iskee järkyttävä kipu, joka ei ole enää tavallista supistuskipua, ja siitä vielä sektioon jota olen aina pelännyt ylikaiken.
onneksi sain vasta synnytyksen jälkeen tietää, että vauvan sydänäänet laskivat supistusten ajaksi.
no, onneksi lopputulos on mitä parhain :heart:
Pääsitkö jo nyt kotiin sieltä?
Ohoh =) Pääsikö poikakin kotiin? Siks kyselen kun meidät pitivät section jälkeen 6päivää sairaalassa.. tai tytön lähinnä siks kun oli keltaisuutta.. Mutta sanoivat et aina section jälkeen 5päivää.. Silloin meillä sentäs oli perhehuone ja meinasin silti pimahtaa.. Nyt tuskailen jo valmiiks et kuinka mä kestän sielä melki viikon yksin.. No juu onhan se ihana nyytti siinä ja mies ja tyttökin käy, mut silti..Alkuperäinen kirjoittaja jadal:juu lähdin kotiin heti kun uskalsin, eli tänään.
Mikä ongelmasi?
Taiat ite olla vähän tyhymä?Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jotkut synnytykset ny vaan päätyy sektioon ja se siitä, senki nuija.