Synnytyspelko jo liian aikaisin...

  • Viestiketjun aloittaja Nainen 25
  • Ensimmäinen viesti
Nainen 25
Hei!

Kirjottelen tänne jos vaikka löytäisin kohtalotoverin tai asiasta jotain tietävän.

Eli olen 25 vuotias naimisissa oleva nainen ja olemme jutelleet lapsen hankkimisesta muutaman vuoden päästä, mutta pelkkä ajatuskin synnytyksestä ahdistaa todella paljon, nimenomaan synnytys ei lapsen saaminen...lapsi on jotain mitä olen halunnut jo muutaman vuoden ajan, mutta pelon takia en vaan yksinkertasesti pysty.

Asun Tampereella ja täällä taida päästä jutteleen Tays:n pelkopoliklinikalle ennen raskautta? Itselleni se vaan on aika mahdoton yhdistelmä, kun en voi edes yrittää raskautta ellen kuule sairaalan henkilökunnalta sitä, että minua ei pakoteta synnyttämään alakautta ellen pääse tämän pelkoni kanssa sellaseen tilanteeseen, että se olisi mahdollista ja muutenkin pelotta koko raskausaika, kun jo nyt itken asian takia ja valvon öitä, joskus olo on niin huono etten meinaa pystyä hengittämään...

Mieheni kyllä yrittää ymmärtää ja sen takia lapsen hankintaa onkin siirretty noin kahden vuoden päähän. Jos täällä olisi joku jolla on /on ollut samanlaisia tuntemuksia tai tietoa tampereen käytännöstä, niin kuulisin niistä mielelläni... Tuntuu menevän koko elämä tämän asian pohtimiseen...

Ja en kaipaa yhtäkään ihmettely viestiä siitä, että kuinka voin olla niin typerä, että toivon sectiota tai että pelkään jo tässä vaiheessa. Sillä tämä tuntuu jo muutenkin tarpeeksi pahalta... :(
 
ehkä kaikkia ei vaan ole tarkoitettu lapsentekoon/saantiin, kun kerran tälläisiä mietitään vaikka ei olla edes raskaana. eikö kannattaisi käydä juttelemassa psykologilla asiasta? tai olla tulematta raskaaksi. naisen kroppa on luotu synnyttämään enkä voi käsittää, että ihminen pelkää jotain mistä ei mitään tiedä. siksi suosittelen juttutuokiota kallonkutistajalle, oikeasti.
 
Anniliina
Ei viitsitä taas alkaa toisen ihmisen suuria pelkoja väheksymään, eihän? Valitettavasti kaikkia naisia ei fysiikaltaan ole kuitenkaan luotu synnyttämään, joillekin jo raskaus aiheuttaa elimistölle suuria vaikeuksia, ja toiset taas eivät syystä tai toisesta ( fyyisestä sellaisesta) pysty alateitse synnyttämään. Syitä voi olla niin monia. Ja sitten on myös niin että joillekin tuo hallitsematon synnytyspelko voi aiheuttaa FYYSISIÄ esteitä esim. synnytykselle. Psyyke on meinaan sen verran vahva juttu että saattaa tosiaan pistää esim. pahasti traumatisoituneiden kohdalla sellaiset stipit päälle että siinä ovat sekä synnyttäjän että vauvan terveys vaarassa. Eli mikä onnistuu toiselta ja sopii toiselle ei ehkä olekaan oike vaihtoehto jollekin muulle.

Mutta alkuperäiselle pelkääjälle siis...kannattaa varmaankin tosiaan jo nyt hakeutua juttelemaan esim. psykologin kanssa asiasta. Häneltä saat myös asiaa koskien lausunnon tarvittaessa kun/jos raskaana ollessasi hakeudut pelkopolille. Ja ketään ei pakoteta synnyttämään jollakin tietyllä tavalla, ellei siihen ole todella vahvaa lääketieelllistä syytä ( eli siis kuten sanottu, joskus on PAKKO synnyttää keisarinleikkauksella). Pelkopoleilla henkilökunta on tottunut kuulemaan ja käsittelemään "kummallisiakin" pelkoja eikä niitä siellä vähätellä ja jos todella on niin että koet ettet kerta kaikkiaan voi synnyttää alateitse mutta haluat lapsen saada, sitten synnytät sen keisarinleikkauksella. Ystävälleni lääkäri totesi vastaavanlaisessa tilanteessa että ei missään nimessä kannata tämän takia itseään ajaa totaaliseen henkiseen ahdinkoon, tulee se lapsi sieltä yhtä hyvin ulos keisarinleikkauksellakin. Ja niin tuli, terve vaavi.

Onnea matkaan, ja älä anna tämän asian estää sinua, kyseessä on kuitenkin vain ns. järjestelykysymys.
 
meelu
Hei!

Olen kohtalotoverisi. Lykkäsin yritystä vuosilla, ja jossain vaiheessa olin ihan varma etten tee lapsia koskaan. Syynä oli synnytyspelko. Muutama vuosi sitten aloin ajatella asiaa uudestaan, ja lykkäsin aina puoli vuotta kerrallaan yrityksen aloittamista. Lopulta mieheni kanssa päätettiin antaa lapselle mahdollisuus tulla ja jätettiin ehkäisy. Kuvittelin, että tärppi tulee samantien ja tietenkään niin ei käynyt. Vuoden yrityksen jälkeen olen vihdoin raskaana. Tuo vuosi oli yhtä tuskaa, mutta synnytystä en ajatellut ollenkaan. Nyt kun vatsa on jo kasvanut ja viikkoja on kasassa jo 22, niin pelko alkaa taas tosissaan muistuttaa itsestään. En kestä kuunnella synnytysjuttuja, en saa hankittua vauvalle tavaroita ja rakenneultraan mennessä hyperventiloin kun näin viimeisillään raskaana olevia naisia. Olen pyytänyt neuvolasta lähetteen pelkopolille, josta sen maanantaina toivottavasti myös saan.

Olet mielestäni todella fiksu, jos lähdet hoitamaan pelkoasi jo nyt. Ota yhteyttä pelkopolille ja kysy onko sinne mahdollista päästä ilman neuvolan lähetettä. Ja kai tavallinen lääkärikin voisi sinne lähettää? Tsemppiä sinulle!
 
älävälitä ikävistä kommenteista! kuulostaa paniikkihäiriöltä nuo sun oireet. hakeudu lääkäriin, saat apua. ne paniikkihäiriölääkkeet käyvät myös raskaanaoleville. pelkopolille voit mennä ilman muuta jo suunnitellessa raskautta. ota heti huomenna puhelin käteen!
 
Kerran jo tällä palstalla suosittelin pelkojen käsittelyyn hypnoosia. Itselleni se auttoi todella paljon - ja ennenkaikkea alitajuntaan tuli hyvä ja luottavainen olo itseeni ja elämääni. Jos kerran olet Tamperelainen, voit käydä samalla hypnotisoijalla kuin minä, yhteystietoja löytyy Napapiirin kotisivuilta. Enempää ei täällä kai saa mainostaa.. =)

Kemiallista apua enemmän suosittelisin ensin vaikka hypnoosia. Jos se ei auta, voithan vielä senkin jälkeen turvautua lääkkeisiin.
 
kieh
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.03.2007 klo 20:50 vieras kirjoitti:
Älä sitten hanki lasta. Et sinä varmaan sen kanssa edes pärjäisi. Kasva ensin aikuiseksi itse.
:headwall: :headwall: :headwall: Ja tänne on pitäny tulla kommentoimaan semmosen, jolla itsellään on korvantaukset vielä suhteellisen märät :kieh:
 
Nainen 25
Kiitos paljon asiallisista vastauksista ja oli todella mukava kuulla toiselta vastanneelta, että sen keisarinleikkauksen sitten saa jos oloni ei tästä parane...

Taidan kyllä kysyä sieltä pelkopolilta jo ennen raskautta edes jonkinlaista apua asiaan, ei kai siinä mitään järkeä ole ensiksi tulla raskaaksi ja vasta sitten alkaa juttelemaan tästä pelosta, kun se jo on olemassa nyt.

Tollaiset kommentit siitä, että kannattaa jättää lapsi hankimatta pelon takia ja että siitä ei pystyisi huolehtimaan, on minusta aika kohtuutonta, koska synnytystapa ei todellakaan vaikuta mitenkään kykyyni hoitaa ja rakastaa lasta.

Ja kun kuulee usein puhuttavan siitä, että keisarinleikkaus on helpompi vaihtoehto, mutta tuskinpa se nyt sitä kuitenkaan on. Olisin todella tyytyväinen, jos voisin ajatella raskaana olemista mukavana aikana ja synnytys ei pelottaisi, niin se olisi todella paljon helpompi vaihtoehto.

Mutta sitä en vaan oikein pysty ymmärtämään, että miksi jollekin naiselle toisen naisen synnytystavan valinta aiheuttaa niin paljon arvostelun tarvetta. Uskon kuitenkin, että jokaisella on omat pelkonsa, mutta niitä pelkoa aiheuttavia tilanteita ehkä pystyy välttämään ilman suuria menetyksiä. Se, että olisin yrittämättä raskautta pelkoni takia taas olisi valtava menetys minulle ja miehelleni.
 
sivusta
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2007 klo 14:06 Aina harmaa kirjoitti:
Se kyllä jäi hieman epäselväksi, että MITÄ pelkääs synnytyksessä? Mikä siinä on se ahdistusta aiheuttava tekijä?
Silläkö kysyt että voisit sitten irvailla? :eek: Eikös ap jo sanonut että pelkkä ajatuskin ahdistaa, ja kaikki jotka ovat pelon syyt tai kohteet kertoneet, teilataan aina todella ilkeästi. Heti jos kertoo, miksi pelkää, alkaa pelkojen vähättely ja syyttely.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2007 klo 16:54 sivusta kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2007 klo 14:06 Aina harmaa kirjoitti:
Se kyllä jäi hieman epäselväksi, että MITÄ pelkääs synnytyksessä? Mikä siinä on se ahdistusta aiheuttava tekijä?
Silläkö kysyt että voisit sitten irvailla? :eek: Eikös ap jo sanonut että pelkkä ajatuskin ahdistaa, ja kaikki jotka ovat pelon syyt tai kohteet kertoneet, teilataan aina todella ilkeästi. Heti jos kertoo, miksi pelkää, alkaa pelkojen vähättely ja syyttely.
itse haluaisin kysyä ihan samaa ja todellakin ihan ilman syyttelyä tai ivailuja.ehkäpä silloin jos aloittaja kertoisi pelkojaan selvemmin hänellel saattaisi täältä löytyä apua ym..
 
Nainen 25
En ala kertomaan syitäni täällä, koska sen verran mitä olen tätä palstaa lukenut, niin he jotka on pelkonsa syitä täällä kertoneet ovat saaneet aika ilkeitä kommentteja asiasta ja en usko, että kukaan toinen joka ei koe samallalailla kuin minä, niin ei varmaankaan pysty ymmärtämään koko asiaa. Syitä pelkooni on monia ja ne ei todellakaan perustu vääriin tietoihin synnytyksestä, vaan täysin muihin seikkoihin....
 
Aina harmaa
Niin kysyin van, kun kivun saa lääkkeillä pois, eli stä ei tarvitse pelätä

Kontrollin menetystä voi pelätä, mutta joka tapauksessa oman elämän hallinta kaatuu aika totaalisesti vauvan synnyttyä, omaa aikaa, mitä se on?

Kätilön voi vaihtaa isoissa sairaaloissa, jos henkilö kemiat eivät toimi. Hakeudu siis lähimpään isoon sairaalaan.

Raskaus aiheuttaa monia fyysisiä muutoksia naisessa ja niitä tapahtuu myös synnytyksessä ja ne nyt vain kuuluvat siihen hommaan.

Yritän olla kannustavainen. Peloista pääsee eroon keskustelemalla. Ei se pelko poli paljoo auta jos asenne on jo että ei alatie synnytystä, koska ahdistaa, jollet pysyt ahdistuksen syitä erittelemään. Tiedän täällä teilataan ja sanotaan ikävästi, mutta usein löytyy myös niitä jotka ovat samassa tilanteessa olleet. Ilkeät kommentit voi jättää omaan arvoonsa.
 
nainen 25
Kaikista ahdistuksista vaan ei pääse eroon vaikka puhuisi kuinka paljon ja sitten sen kivunlievityksen kanssa nyt kuitenkin on niin, että joillekin se ei tehoa ja en ole missään vaiheessa sanonut, että en juttelisi peloistani, mutta mun on vaan pakko tietää se asia, että jos tilanteeni ei vaan muutu paremmaksi niin se leikkaus on sitten myös mahdollinen...

Juttelen niistä ahdistuksistani ja peloistani sitten hoitohenkilökunnan kanssa ja psykiatrin, en täällä koska pahoitan vain mieleni ilkeistä kommenteista....

 
Itsekin pelkopolille
Olen siinä käsityksessä, että kaikki, joille pelko on todellinen ja iso ongelma, saavat leikkauksen. Ja te, ketkä vähättelette tai pilkkaatte apua pyytävää, hävetkää! Noin epäempaatisilta ihmisiltä pitäisi kieltää lasten saaminen!!!!
 
triplamama
mitään synnytyspelosta tietämättä voisin kuitenkin sanoa:
1. mitä ihmettä tänne kirjoittelet peloistasi? -mene ammattiauttajalle
2. mitä ihmettä välität, mitä täällä vastaillaan? -eihän nämä ihmiset tunne sinua tai välitä sinusta

jos ihmisellä on oikea ongelma, se ei todellakaan ratkea kirjoittelemalla nettiin. tämä netti EI ole oikeaa elämää, tämä on hupia. voimia.
 
täh
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.03.2007 klo 08:20 triplamama kirjoitti:
mitään synnytyspelosta tietämättä voisin kuitenkin sanoa:
1. mitä ihmettä tänne kirjoittelet peloistasi? -mene ammattiauttajalle
2. mitä ihmettä välität, mitä täällä vastaillaan? -eihän nämä ihmiset tunne sinua tai välitä sinusta

jos ihmisellä on oikea ongelma, se ei todellakaan ratkea kirjoittelemalla nettiin. tämä netti EI ole oikeaa elämää, tämä on hupia. voimia.
Voi voi, päättelit sitten, että aloittaja ajatteli, että ongelma on tämän keskustelun jälkeen ratkaistu? :LOL:
Onko sulla itsellä niin, että netti sulkee oikean elämän pois?
 
Minäkin suosittelen, että ottaisit yhteyttä pelkopoliin jo ennen raskautta. Olen synnyttänyt kaksi lasta, joista ensimmäisen ollessani 30 v. Molemmat synnytykseni menivät hyvin. Ollessani 23 v tunsin, että en kykenisi synnyttämään, että jotain siinä menisi kuitenkin pieleen... Kypsyttelin ajatusta ja ollessani 27 v minusta alkoikin tuntumaan, että voisin selviytyäkin synnyttämisestä.

Kun sitten tulin raskaaksi, mielialani jotenkin rauhoittui. Hormonaaliset muutokset kaiketi ajoivat minut tilaan, joka auttoi rentoutumaan. Tuudittauduin turvalliseen olotilaani, joka palveli raskauden edistymistä. Oloni oli rauhallinen, tasapainoinen ja kannoin kasvavaa vatsaani ilolla. Synnytys alkoi lapsivesien menolla ja olin aivan innoissani, kun tiesin pääseväni pian synnyttämään.

Kuitenkin ennen toista raskautta, kävin juttelemassa pelkopoliklinikalla edellisestä synnytyksestäni, jossa kaikki oli mennyt hyvin, mutta joka eteni vain minulta lupaa kyselemättä... Toinen synnytys meni vielä helpommin kuin eka. Nyt saataan tulla millä hetkellä tahansa kolmatta kertaa raskaaksi. Taas olisin totisen tilanteen edessä. Hakeudun siis ihan tarkoituksella tilanteeseen, jossa en voi itse päättää, vaan kehoni päättää puolestani ja minun on otettava kaikki tuleva vastaan -synnyttämään siis. Elämä nyt on tälläistä ja ilmeisesti on ihan normaalia pelätä. Kuka pelkää mitäkin synnyttämisessä ja voimavaransa vaan saa koottua aina jotenkin.

Ehkä pelkosi lieventyvät, kun tulet raskaaksi, mutta joillakin pelot lisääntyvät. Minua lohdutti synnyttämään mennessäni minua tutkineiden lääkäreiden sanat "kaltaisesi siroluiset naiset ovat kuin tehtyjä synnyttämään ja lantiosi mittasuhteetkin ovat ihanteelliset alatiesynnytykselle". Hoikkana ja pienenä naisena olin aina kuvitellut, että vankemmat naiset synnyttäisivät yleensä helpommin. Oli ihanaa uskoa, että minä voin olla synnyttäjänä vahva ja täytyy vain heittäytyä työntämään vauvaa maailmaan.

Jos edellytykset alatiesynnytykselle ovat hyvät, voit kokea synnytyksen itseäsi voimaannuttavana äärikokemuksena ja vauvan syliin saaminen saa kyllä hetkessä unohtamaan kaikki kärsityt kivut. Minulla epiduraalipuudutukset auttoivat todella hyvin kipuihin ja sain ne heti kun pyysin.
 
Sektioon menijä
Hei ap!

Sympatiat täältäkin! Mene ihmeessä keskustelemaan asiasta etukäteen jonnekin. Keisarinleikkaus on kai normaalia hankalampi saada TAYS:ssa, siellä tilastojen mukaan keisarinleikkauksia tehdään vähemmän kuin missään muussa keskussairaalassa, joten sinuna vaatisin lupauksen sektiosta ennen raskaaksi tuloa.

Itse olen menossa suunniteltuun sektioon 3 viikon päästä. Syynä on pelko tai oikeastaan tieto siitä, että en pysty hallitsemaan kehoani tai lihaksiani normaalisti lievän cp-vamman vuoksi. En siis edes harkinnut alatiesynnytystä vaan olen menossa suoraan eml-sektioon (olen siis valinnut leikkaavan lääkärin itse ja maksan hänelle sekä nukutuslääkärille erikseen). En tiedä saako Tampereen seudulla eml-sektioita, voisit varmaan ottaa selvää! Siinä tapauksessa että saa ja jos teillä ei ole rahasta kiinni (kustannukset tuossa ovat kai maksimissaan tuhat euroa) niin eikö sinun kannattaisi mennä puhumaan suoraan jonkun eml-oikeudet omaavan lääkärin kanssa ja sopia sektiosta? Tuo eml-systeemi tosin on poistumassa helmikuussa 2008.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että se, että ei pysty synnyttämään alateitse, ei tee kenestäkään huonompaa äitiä. Toivon, että löydät jonkun ratkaisun tilanteeseesi ja voitte saada lähivuosina toivomanne lapsen!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.03.2007 klo 08:20 triplamama kirjoitti:
mitään synnytyspelosta tietämättä voisin kuitenkin sanoa:
1. mitä ihmettä tänne kirjoittelet peloistasi? -mene ammattiauttajalle
2. mitä ihmettä välität, mitä täällä vastaillaan? -eihän nämä ihmiset tunne sinua tai välitä sinusta

jos ihmisellä on oikea ongelma, se ei todellakaan ratkea kirjoittelemalla nettiin. tämä netti EI ole oikeaa elämää, tämä on hupia. voimia.
Täällä taas joku rupee jeesustelemaan. No onneksi näitä itsensä paremmaksi kokevia ja ns. vahvoja ihmisiä on olemassa!

 
Nainen 25
En tietänkään kuvittele, että ongelmat selviävät täällä juttelemalla, mutta pelko keisarinleikkauksista vaan löytää vaan niin hirveän vähän tietoa ja muutenkin tuntuu, että se on kielletty asia, josta ei saa puhua, varsinkaan kun ei ole raskaana.

Juttelin pelostani ystäväni kanssa ja hän totesi, että sillä se helpottaa, kun et mieti asiaa nyt, vaan vasta sitten kun olet menossa synnyttämäään. Noin se varmaan helpompaa onkin, mutta ei se nyt vaan kohdallani onnistu...

Hirvittää vaan sitten se tilanne, jos olen raskaana ja puhun siitä esim. pelkopoliklinikan henkilökunnan kanssa. Pelkään, että tuntemuksiani vähätellään ja siivuutetaan kertomalla vain keisarinleikkauksen riskit ja alatiesynnytyksen edut.... Mutta on ollut kiva lukea, että jos pelko ei helpota, niin sitten leikkaus...Taitaa vaan olla vähän paikkakuntakohtaista ja en haluaisi tapella kauheasti asiasta, juttelemaan olen tottakai valmis ja jutella on kyllä itseni takia pakkokin.... Kukaan täällä minulle vastaajista ei ole tainnut kuulla, että keisarinleikkaus olisi mahdollinen TAYS:ssa?

Mutta jos niin hyvin kävisi, että pelko ja ahdistus vaikka jotenkin ihmeellisesti häviäisikin, niin tottakai silloin lähtisin synnyttämään normaalisti. Leikkaus myös pelottaa aika paljon, koska minut on kerran leikattu ja se leikkaus meni vähän pilalle ja tarvittiin vielä uusi leikkaus, jonka jälkeen haava tulehtu ja olin todella huonossa kunnossa. Mutta se nyt vaan sitten kuitenkin on se vaihtoehto, jonka tarvitsen jos oloni ei parane...
 
Minulla on hiukan samanlainen "pelko", kuin Nainen 25:llä. Pelkään/jännitän omien vanhempieni mielipidettä sekä asian hyväksymistä. Ei pitäisi ajatella, mitä muut ovat mieltä...mutta mietin sitä silti. Mieheni on toivonut raskauttani jo viimeiset viisi vuotta, mutta pelkoni "kangistaa" minut kieltäytymään asiasta. Toinen jännityksen aiheeni on synnytys. Kivut ovat varmasti kamalat, mutta samalla tiedän että siihen on helpotuksia saatavana. Tunnen olevani "kipsissä" asioiden kanssa :$
 
Jos pelottaa..

Itse olen iha viimeisilläni raskaana (40+1)
Ja mulla ollut tuon pelon kanssa ongelmia.
Ei siinä muutaku ottaa asian esille ammattilaisen kanssa, niin asiat järjestyy. Ketään ei pakoteta synnyttämään alakautta jos oikeasti pelottaa, näin on minun annettu ymmärtää!! Eli rohkeasti vaan apua hakemaan, pelko ei ole syy jonka takia tarvisi jättää lapsen hankinnan väliin.. Eli, sektion saat jos oikeasti pelottaa! :hug:

Ja vaikka sektioon päätyy niin se ei tarkoita et olis yhtää huonompi äiti kuin normaalisti synnyttävät. Eikä kenenkää pelko ole "turhaa".. Noita mielipiteitä ei kannata kuunnella et ei ole valmis äidiks jos pelottaa!! Eivät itse taida aikoa edes koskaan hankkia lapsia, kun eivät asioista tiedä..
 

Yhteistyössä