Synnytys kivunlievityksellä ja ilman

Onko kenelläkään kokemusta? Minä olen synnyttänyt kahdesti ilman kivunlievitystä, ja pian edessä taas synnytys, ja mielelläni synnyttäisin hieman pienemmällä vaivalla.
Onko kenelläkään kokemusta synnytyksestä ilman ja kivunlievityksen kanssa? Kuinka paljon kipua se kivunlievitys poistaa?

 

Ensimmäinen epiduraalin kanssa, eipä siinä mitään tuntenut mutta hidasta ja piti vaan pötkötellä eikä päässyt kävelemään tms.. toisen synnytin luomuna ja synnytys huomattavasti nopeampi+pääsi jaloittelemaan joka helpoitti niitä supistuksia ja auttoi vauvaa laskeutumaan. Luomuna jatkossakin siis.

 

esikoisen synnytin luomuna ( käynnistetty),kun ei ehditty epiduraalia laittaa ja ilokaasua en olisi edes huolinut,jos sitä olisi tarjottu..kuopuksen kohdalla olin päättänyt selvitä myös ilman,mutta kivut oli niin kovat,että oli pakko luovuttaa ja pyytää epiduraali.Siitä tosin ei ollut mitään hyötyä,taisi olla jo paikat niin auki.Kohdunsuun tilanne oli tarkastettu pari kolme tuntia aiemmin,eikä jostain syystä ennen epiduraalin laittoa tarkastettu.

 

eka spinaalin avulla toka ja kolmas luomuna. Ekalla kerralla kärvistelin aika pitkään ilman kivunlievitystä ja sitten kun pyysin saada jotain niin kätilö mietti et kerkieekö enää antaa mitään ja spinaalin sain sitten. Se vei kivut täysin pois mutta just sitten kun tuli lupa ponnistaa niin kivut palas mutta oli aivan taivaallisen hyvä olo kun ei ollut kipuja. Toka synnytys oli niin nopea että ei mitään ehtinyt antaa kun vauva oli syntyä jo hissiin ja saliin pääsiin niin vauvalla oli hetkessä ulkona. Kolmannessa synnytyksessä kivut eivät olleet mitenkään kovia johtuen siitä että minulla oli lapsivettä todella runsaasti joka sitten kuulema omalta osaltaan vaikutti siihen että en tuntenut niin suurta kipua.

 

Esikoinen syntyi epiduraalin kanssa hi-taas-ti mutta varmasti, ei kovin suuria tuskia.
Mitään pötköttelyä ei edellytetty, ihan jaloillani kuljin ja lopulta ponnistin loppuvaiheen jakkaralta.

Kuopuksen kanssa en ehtinyt kivunlievitystä saada, ja ponnistusvaihe tuntui todella rajulta ja oli hirveän kivulias. Olin jokseenkin shokissa koko hoidon jälkeen.

 

Esikoisen synnytin epiduraalin avulla, tosin sen vaikutus kesti ponnistuvaiheeseen asti ja hiipui siinä samalla, muistaakseni. Veihän se kaiken kivun pois, mutta myös tunteen ponnistamisen tarpeesta. Olin todella kipeä ennen epiduraalia, sillä supistuksia tuli lähes tauotta. Onneksi olin sairaalassa valmiiksi, sillä synnytyksen kestoksi on merkattu vain 3h.

Ensimmäisellä kerralla olin silti synnytyksen jälkeen todella hyvässä kunnossa, jaksavainen ja pirteä. Repeämiä ei tullut ja pystyin istumaan lähes heti synnytyksen jälkeen. Paranin nopeasti ja kaikki meni siis kaikin puolin hyvin.

Toinen synnytys kesti myös tuon 3h ja meni täysin luomuna.

Jos verrataan kuitenkin, kumpi oli helpompaa niin sanon että että esikoisen ponnistuvaihe oli helpompi (kakkosen kivulaampi totta kai), mutta kakkosesta avautmisvaihe oli taas helpompi vaikka en muuta kivunlievitystä saanut kuin kaurapussin kotona Mutta en ollut piuhoissa kiinni ja liikuin ja hengittelin supistukset läpi. Viimeinen puolituntinen oli jotain ihan järkyttävää mutta siitäkin selvisin.

Nyt jos olisi pakko synnyttää, synnyttäisin samalla tavoin kuin toisella kerralla, vaikka siitä pieni repeämä tulikin ja olin aika järkyttynyt pitkään synnytyksen jälkeen.

 

Ekassa sain epiduraalin, auttoi ehkä hitusen mutta ei toivottavalla tavalla. Synnytyksen jälkeen meni pitkä aika ihan "tokkurassa", luulen, että johtui tuosta epiduraalista.
Kakkonen luomuna, synnytys kesti reilut kaksi tuntia ja koska koko toimitus oli ohi noin pian, en tuntenut kipuja kovin tuskaisina. Toki sattui, mutta hyvin jaksoi, kun oli nopsasti ohi.
Kolmannessa sain spinaalin ja voi taivas että se oli mahtava! Synnytyksen loppuaika ja ponnistusvaihe oli täysin kivuttomia, tunto kaulasta alaspäin ihan tipotiessään. Ja tää ei siis haitannut mua itseä lainkaan, aika pian ponnistusvaiheen jälkeen tunto alkoi tulla takasi.
Nelonen luomuna ja kauhein synnytyksistäni! Kesti n. 10 tuntia ja välillä tuntui että oikeasti pökertyy! Vannoin synnytyksessä, ettei ikinä enää. Ja olisin siis kyllä halunnut spinaalin tuossakin synnytyksessä, mutta eipäs ollut laittajaa. Sairaalassa oltiin niin kiireisiä.
Nyt tilanne kuitenkin se, että edessä vielä tämä viides synnytys. Ja mitään muuta en toivo, kuin että ehtisin sen spinaalin saamaan. Jos se tekee likimainkaan synnytyksestä yhtä mahtavaa kuin kolmannessa niin muuta en tarvi

Spinaalin puolesta siis liputan, ihan mahtava keksintö!

 

Epiduraali poisti multa KAIKEN KIVUN, eli seuraavassa synnytyksessä ehdottomasti otan sen. Ilman kivunlievitystä olevasta synnytyksestä mulla ei ole kokemusta, en olis kestänyt synnytystäni ilman epiduraalia eikä onneksi tarvinnutkaan. (tai olisin toki kestänyt, mutta mikä järki siinä olis ollut?)

 

[QUOTE="...";26151919]Ensimmäinen epiduraalin kanssa, eipä siinä mitään tuntenut mutta hidasta ja piti vaan pötkötellä eikä päässyt kävelemään tms.. toisen synnytin luomuna ja synnytys huomattavasti nopeampi+pääsi jaloittelemaan joka helpoitti niitä supistuksia ja auttoi vauvaa laskeutumaan. Luomuna jatkossakin siis.[/QUOTE]

Mulla taas avautumisvaihe vaan jatkui ja jatkui ilman epiduraalia, 6 tuntia oltiin ja kokoajan olin 2,5cm auki eikä mitään tapahtunut. Sitten laitettiin epiduraali ja tunnissa aukes kokonaan ja samantien piti alkaa puskea lasta pihalle, puolessa tunnissa oli poika ulkona. Eli mulla taas luomuna olis kestänyt vielä pidempään, epiduraali rentoutti kun vei kivut ja avautuminen tapahtui sen jälkeen ihan sikanopeaa. Eli joillakin kivunlievitys taas nopeuttaa koko prosessia

 

Tipalla käynnistettiin, ja kolme tuntia aukesin ehkä 1cm! Jatkuvaa supistusta koko ajan. Sitten sain epiduraalin 2,5cm tilanteessa, ja tunnissa paikat täysin auki.
Toisessa synnytyksessä pärjäsin hyvin ilokaasulla 7cm auki tilanteeseen, tuntui, että olisin vieläkin pärjännyt, mutta kalvot piti puhkaista ja sain spinaalin. Taas tunnin kuluttua 10cm auki, kun esim. 4cm-.>7cm aukeneminen vei mulla viitisen tuntia... eli kolmannessakin toivon puudutusta, mulla se nopeuttaa synnytystä.

 

Mulla taas on päinvastainen tilanne kuin aloittajalla; kaksi synnytystä, epiduraali molemmissa, ei oikeastaan missään vaiheessa kivun tunnetta (ihan ekat supistukset oli vähän kipeitä, samoin jälkisupistukset, mutta ei itse synnytykset), ja nyt haluaisin tietää paljonko synnytyksen "kuuluu" oikeasti sattua. Haluaisin siis synnyttää kolmannen lapsen ilman puudutuksia, jos mahdollista.

Mutta joo, mulla epiduraali toimi täydellisesti. Vei pois ne vähäisetkin nipistelyt. Ponnistustarpeen tunnetta ei vienyt, sitä "perä räjähtää"- fiilistä. Ponnistusvaihekin oli täysin kivuton x 2.

 

Ekassa spinaali ja oli aika tuskainen synnytys ja imukuppiakin tarvittiin. Tokassa en ehtinyt saada mitään, kun oli paikat 10 cm auki kun päästiin synnärille ja tyttö syntyi 45 min. kuluttua. Jälkimmäinen synnytys oli mielekkäämpi!

 

Ekassa sain epiduraalin ja synnytys ihan ok , ponnistusvaihe pitkittyi ilmeisesti epiduraalilla osuutta asiaan.
Toisessa en saanut mitään kivunlievitystä . Todella kivulias synnytys mutta palautuminen synnytyksestä oli tosi nopeata 2päivää synnytyksestä olin jo kävelylenkillä .

 

ekassa kohdunkaulan puudute,
tokassa ei mitään,
kolmannessa ei mitään,
neljännessä spinaali (kaksoset)

spinaalilla todella helppo homma ja miellyttävä, joten suosittelen. viimeinen synnytys ollut parhaiten hallinnassa, aiemmat menneet niin ryminällä, että en ole muuta kuin huutanut ja karjunut.

 

Mullakaan ei ole kokemusta kuin yhdestä synnytyksestä, jossa otin epiduraalin.
Myös mulla epiduraali nopeutti avautumista. Aukesin 4 cm ja siihen se jäikin. Otin epiduraalin sen enempää miettimättä, mikä kuitenkin oli hyvä juttu, koska aukeisin 10 cm 1,5 tunnissa.. Kivut ei lähtenyt mutta muuttui vaan erilaiseksi.
Mutta siis oon tyytyväinen että otin epiduraalin, oisin muuten varmaan vieläkin siinä 4cm

 

Kaksi ensimmäistä epiduraalilla, kolmas spinaalilla, neljäs ilman mitään kivunlievitystä. Kyllähän nuo puudutukset poistivat kivut ja kaikki muutkin tuntemukset, mutta kyllä ilman kivunlievitystä oli minusta parhain kokemus. Kipu oli toki kovaa, varsinkin kun synnytys käynnistettiin ja supistukset eivät olleet luonnollisia...esim.kolmosesta tulleet supistukset olivat lieviä ja aaltomaisia, mutta nelosen supistuket tulivat järkyttävän kireinä ja kipeinä, mutta hengittelemällä niistä selvisin. Kaikenkaikkiaan mahtava kokemus, tekisin uudelleen samoin!