Onkohan jollakulla tietoa siitä kuinka kauan alatiesynnytystä käynnistellään keinotekoisesti ennen kuin päädytään sektioon? Varmaan riippuu myös vauvan ja äidin kunnosta mutta onko tuossa jotain muuta kriteeriä... Itsellä toinen raskaus, mutta ekaa kertaa mahdolllisesti käynnistys edessä ja rupesin hieman miettimään kun jostain luin että joku oli kärvistellyt 4vrk ennen kuin oli synnytys käynnistynyt...
Synnytyksen käynnistys päättyy sektioon
- Viestiketjun aloittaja olkkis74
- Ensimmäinen viesti
Mä olin rv 35+3 synnyttämässä viidettä lastamme.Liki 20h olin kärvistellyt ja sit mut valmisteltiin sektiota varten.Vuoroani odotellessa, neiti sitten päättikin kaikkien yllätykseksi syntyä.
tuosta käynnistelystä en tiedä.. Mut mulla alkoi synnytys ihan siis omia aikojaan, mut ei meinannut edetä millään.. Kun oli kestäny jonkun 17h tms, niin puhuivat sektiosta. Mutta sitten asennon muutos tais auttaa ja poika päätti syntyä alakautta, synnytys kesti täten 19h
Lähinnä mä nyt hain tässä tosiaan tuota että kauanko käynnistystä yritetään ennen kuin suosiolla tehdään sektio. Itsellä tosiaan nyt toinen odotus josta tulossa näillä näkymin ensimmäinen käynnistys, jonka mahdollinen venyminen mietityttää. Jos ei käynnistykään kunnolla nopeasti mutta hyvä kuulla edes noista kokemuksista. 
Minulla käynnistettiin esikoisen synnytys, ja käynnistäminen kesti neljä päivää. Lähipiiristä on tiedossa tapaus, että käynnistäminen kesti 10 päivää.
Riippuu tietenkin varmasti käynnistämisen syystä ja sikiön tilasta, että kauanko käynnistymistä odotellaan vai päätetäänkö leikata. Mutta siis käynnistyminen ei välttämättä tapahdu sormia napsauttamalla vaikka "käynnistetään".
Riippuu tietenkin varmasti käynnistämisen syystä ja sikiön tilasta, että kauanko käynnistymistä odotellaan vai päätetäänkö leikata. Mutta siis käynnistyminen ei välttämättä tapahdu sormia napsauttamalla vaikka "käynnistetään".
Ei varmastikaan ole mitään valmista kaavaa, vaan asiat katsotaan aina tapauskohtaisesti riippuen siitä, miten synnyttäjä/paikat ovat synnytyskunnossa sekä tietysti vauvan voinnista.
Mulla kaksi sektioon päätynyttä synnytystä, molemmat päätyneet leikkuriin kun synnytys ei ole edennyt ja lopulta vauvan voinnin takia jouduttu leikkaamaan. Eka kerralla vauvan sydänäänet jostain syystä laskivat rajusti supistusten myötä, josta syystä synnytys päätettiin käynnistää. Kalvojen puhkaisu eikä oksitosiinikaan wörkkineet, mitä nyt järkyttävän kipeät supparit tuli, mut supistukset eivät tehneet mitään. Mikroverinäyte otettiin vauvan päästä kaksi kertaa ja toisen näytteenoton jälkeen meni n. 3 minuuttia kun lääkäri oli huoneessa ja tehnyt jo sektiopäätöksen. Leikkuriin välittömästi ja syntyi terve poika. Toisella kerralla, nyt huhtikuussa, lapsivedet menivät varhain lauantaiaamuna. Ongelmana se, että kohdunkaulan tilanne oli vielä täysin epäkypsä, käynnisteltiin sunnuntai, illalla synnytyssaliin, mut tilanne jumahti. Ma aamulla oksitosiinitippa, joka taas sai aikaan kipeät supistukset, jotka eivät tehneet yhtikäs mitään. Leikkauspäätös tuli sit maanantaina iltapäivällä, kun vauvan sydänäänet nousivat ja olivat muuttuneet monotonisiksi (merkki infektiosta ilmeisesti). Lapsivesien menosta oli siinä vaiheessa kulunut n. 60 tuntia.
Molemmilla kerroilla siis sektioon lopulta jouduttiin vauvan hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kun synnytys oli täysin jumissa.
Mulla kaksi sektioon päätynyttä synnytystä, molemmat päätyneet leikkuriin kun synnytys ei ole edennyt ja lopulta vauvan voinnin takia jouduttu leikkaamaan. Eka kerralla vauvan sydänäänet jostain syystä laskivat rajusti supistusten myötä, josta syystä synnytys päätettiin käynnistää. Kalvojen puhkaisu eikä oksitosiinikaan wörkkineet, mitä nyt järkyttävän kipeät supparit tuli, mut supistukset eivät tehneet mitään. Mikroverinäyte otettiin vauvan päästä kaksi kertaa ja toisen näytteenoton jälkeen meni n. 3 minuuttia kun lääkäri oli huoneessa ja tehnyt jo sektiopäätöksen. Leikkuriin välittömästi ja syntyi terve poika. Toisella kerralla, nyt huhtikuussa, lapsivedet menivät varhain lauantaiaamuna. Ongelmana se, että kohdunkaulan tilanne oli vielä täysin epäkypsä, käynnisteltiin sunnuntai, illalla synnytyssaliin, mut tilanne jumahti. Ma aamulla oksitosiinitippa, joka taas sai aikaan kipeät supistukset, jotka eivät tehneet yhtikäs mitään. Leikkauspäätös tuli sit maanantaina iltapäivällä, kun vauvan sydänäänet nousivat ja olivat muuttuneet monotonisiksi (merkki infektiosta ilmeisesti). Lapsivesien menosta oli siinä vaiheessa kulunut n. 60 tuntia.
Molemmilla kerroilla siis sektioon lopulta jouduttiin vauvan hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kun synnytys oli täysin jumissa.
Minulla käynnistys kesti vuorokauden ennen kuin alkoi tapahtua. Kätilö ehti jo varoittaa, että käynnistyksessä saattaa kestää useita päiviä. Olin aika kypsänä ajatuksesta sillä käynnistykseni oli yliaikakäynnistys :headwall: Onneksi aikaa kului vain se vuorokausi. Uskoisin, että jos kaikki on vauvalla ja äidillä hyvin niin käynnistellään rauhassa useita päiviä.
Alkuperäinen kirjoittaja Iina73:
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Itselle mahdollinen käynnistys tehdään vauvan ison koon takia joten sen takia hieman hermostuttaa tuo jos menee monta päivää tuohon käynnistymiseen. No toivotaan parasta ettei itse tuohon piinaan joudu. Esikoisesta ainakin, kun synnytys käynnisty vesien menolla, oksitosiinitippa oli tehokas ja todella kivuliaskin. Toivottavasti nyt olis sitten yhtä tehokas jos sen laittavat.
Olkkis ja Ötzki 40+1
Minulla yksi syy käynnistämiseen oli myös epäily sikiön suuresta koosta, mutta silti antoivat odottaa tosiaan sen neljä päivää.
Mielestäni käynnistäminen, ja erityisesti käynnistymisen viivästyminen, olivat henkisesti aika rankka kokemus. Itse synnytys ei tuntunut enää rankalta ollenkaan sen neljän päivän kärvistelyn jälkeen. Nyt toivon hartaasti, että kakkosen synnytys käynnistyisi itsekseen ja ettei käynnistämiseen tarvitsisi mennä.
Mielestäni käynnistäminen, ja erityisesti käynnistymisen viivästyminen, olivat henkisesti aika rankka kokemus. Itse synnytys ei tuntunut enää rankalta ollenkaan sen neljän päivän kärvistelyn jälkeen. Nyt toivon hartaasti, että kakkosen synnytys käynnistyisi itsekseen ja ettei käynnistämiseen tarvitsisi mennä.
Tosiaan valmista kaavaa ei ole. Kaikki riippuu siitä miten vauva voi. Jos kaikki hyvin voi viedä jopa viikon. Itse jouduin käynnistykseen raskausmyrkytyksen takia rv 39+6. Paikat oli jo ennen käynnistyksen aloittamista kypsät eli olin 3 cm auki ja kanavaa jäljellä 1cm. Kuitenkin käynnistys ei kypsyttänyt paikkoja juuri ollenkaan 2 päivää tableteilla ei tehnyt juurikaan minkäänlaisia supistuksia. Oma vointini huononi raskausmyrkytyksen pahetessa ja synnytyssaliin siirettiin 3 päivänä käynnistyksen aloittamisesta.Oksitosiinitippa sai aikaan voimakkaat supistukset mutta 14h tunnin aikana avauduin ainoastaan 6cm ja vedet meni, sitten vauva alkoi osoittaa stressin merkkejä eli sydänäänet laskivat aina supistusten aikaan jolloin sektiopäätös tehtiin. Terve poika syntyi kiireellisellä sektiolla ja syykin miksi synnytys ei edistynyt ja vauva alkoi voida huonosti löytyi. Napanuora oli kolme kertaa pojan vartalon ympärillä solmussa jolloin ei päässyt laskeutumaan ja avaamaan kohdunsuuta. lääkäri totesi ettei olisi ikinä syntynyt alakautta elävänä...
Mutta ehdottomasti kannattaa asennoitua että voi viedä kauan, sillä aika on hyvin stressaavaa jos ei tätä faktaa tiedosta!!!
Mutta ehdottomasti kannattaa asennoitua että voi viedä kauan, sillä aika on hyvin stressaavaa jos ei tätä faktaa tiedosta!!!
Maanantaina sain ensimmäisen käynnistystabun osastolla, vauva syntyi perjantaiaamuna sektiolla!
Mulla käynnisteltiin viikko, eikä tabut tai oksitosiinitipat auttaneet pätkääkään ( en avautunut ollenkaan), joten lapsivesien mentyä syntyi lopulta suunnitellulla sektiolla.
En ala koskaan enää käynnistyshommaan, sen verran raskasta ja hermoja kuluttavaa touhua se oli.
En ala koskaan enää käynnistyshommaan, sen verran raskasta ja hermoja kuluttavaa touhua se oli.
Meillä kävi niin että synnytettiin yhteensä 52 tuntia, jos siis lasketaan siitä kun synnytys käynnistyi aivan spontaanisti itse.
Supistukset eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi voimakkaita ja loppupeleissä en avautunut 8cm enempää ja synnytys "pysähtyi". Vauvalla sydän löi 200 ja 12 tunnin kärvistelyn jälkeen synnytyssalissa passitettiin kiireelliseen sektioon.
Toisen päivän kohdilla anelin lääkäreiltä käynnistystä oksitosiinitipalla yms...
Sanoivat että EI, koska ensimmäinen lapsi kyseessä, ei ennkkotapausta osaltani siis tiedossa ja VOI syntyä myös normisti.
Eipä sitten syntynytkään että silleen.
No toisen kohdalla kyllä otammekin sitten varmaan jo suunnitellun sektion =)
Supistukset eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi voimakkaita ja loppupeleissä en avautunut 8cm enempää ja synnytys "pysähtyi". Vauvalla sydän löi 200 ja 12 tunnin kärvistelyn jälkeen synnytyssalissa passitettiin kiireelliseen sektioon.
Toisen päivän kohdilla anelin lääkäreiltä käynnistystä oksitosiinitipalla yms...
Sanoivat että EI, koska ensimmäinen lapsi kyseessä, ei ennkkotapausta osaltani siis tiedossa ja VOI syntyä myös normisti.
Eipä sitten syntynytkään että silleen.
No toisen kohdalla kyllä otammekin sitten varmaan jo suunnitellun sektion =)
Perjantaina annettin kaksi kertaa tabletti kohdunsuulle, ei mitään. Lauantai pidettii välipäivä. Sunnuntaina uusintayritys ja siitä supistukset käynnistyi. Käynnistyksen syynä vauvan suuri koko, rv 37+2.
Synnytys päätyi kyllä lopulta hätäsektioon napanuoran luiskahtamisen vuoksi, mutta kolme päivää siis kesti käynnistely. Eikä ollut fyysisesti mitään kärvistelyä, kun kunnon supistuksia tuli vasta viimeisenä päivänä. Lähinnä oli tylsää maata ja odottaa (välipäivän tosin olin kotona).
Synnytys päätyi kyllä lopulta hätäsektioon napanuoran luiskahtamisen vuoksi, mutta kolme päivää siis kesti käynnistely. Eikä ollut fyysisesti mitään kärvistelyä, kun kunnon supistuksia tuli vasta viimeisenä päivänä. Lähinnä oli tylsää maata ja odottaa (välipäivän tosin olin kotona).