Mulla käynnistettiin kolmas raskaus viikolla 42 omasta toivomuksesta. (Aiemmat alkaneet 41+3 lapsiveden menolla ja toinen supistuksilla. Molemmissa tosin käytetty oksitosiinia avittamaan omia heikkoja supistuksia) Menin klo 9 sairaalaan ilman minkäänlaisia supistuksia. Tippa laitettiin, puolen päivän jälkeen lääkäri puhkaisi kalvot ja sitten alkoi tapahtua. En halunnut epiduraalia, koska se oli aiemmissa synnytyksissä vienyt ponnistustunteen (itse arvelen niin). Valitsin kohdunkaulan puudutuksen. Kauhukseni sitä ei kuitenkaan voinut laittaa, kun vasta sitten kun oli tarpeeksi auki. Ja avautuminen kesti..Jouduin kärvistelemään tunteja kaurapussin avulla. Sain kuitenkin voimaa siitä, kun kätilö lupasi, että lapsi syntyy saman vuorokauden puolella. (Aiemmat synnytykset n.20h) Supistukset kestin myös, koska kätilö sääteli oksitosiinin määrää pienemmäksi, kun omaakin supistusta alkoi tulla. Koeilin myös akupunktiota vähän ennen puudutusta kätilön suosituksesta (olin kai niin tuskaisen oloinen). Akupunktio meni hukkaan, ei auttanut yhtään. Puudutuksen piti vaikuttaa 1,5h, mutta kesti 45min. Sitten tuli ponnistustarve ekaa kertaa, vaikka oli jo kolmas synnytys. Ponnistelin puolisen tuntia, vauva vähän jumissa ja syntyi pikkuisen pelästyneenä (pisteet 2,8,9), mutta lopuu hyvin, kaikki hyvin. Toivuin synnytyksestä parhaiten, eikä jäänyt käynnistyksestä kauhua. Voisin mennä uudestaankin, ellei tämä olisi viimeinen muksumme.
ap, tulepa kertomaan, kuinka kävi!