Synkkä menneisyys.. kuuluuko kertoa uudelle miehelle?

["Citrus"]

Todella paha juttu, mutta olen siitä maksanut ja tapani parantanut.

Nyt uusi mies ja rakastuneita olemme molemmat ja tosissaan suhteessa.
Viimeksi mies halusi puhua ikävistä asioista, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin ja siirtyä eteenpäin..jäi ISO asia kertomatta..

 

[TiiBii]

Melkein kannattaisi. Ja voithan sä sanoa, ettet millään viimeksi kehdannut mutta nyt mietittyäsi näet sen tarpeellisena.

 

["akka"]

Haluatko että suhde perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen?

 

["teeri"]

Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon: kerro

Asioilla on kummallinen tapa tupsahtaa elämän eri vaiheessa eteemme. Silloin on myöhäistä alkaa kertoa asioita joita olisi pitänyt kertoa suhteen alussa.
Yhtäkaikki myös suuren salaisuden kanssa eläminen on raskasta. Vaikka asia ei koskaan tulisi julki silti Sinä joudut asian kanssa elämään

Itse olen onnellinenbettä kerroin synkän taustani rehellisesti. Toki siitä keskusteltiin ja joskus suhteen ensimmäisinä vuosina palattiin aiheeseen, keskustellen. Mutta tämä olo kun voi elää ihmisen kanssa joka rakastaa minua tälläisenä, niine menneisyyden virheineni, tuntuu uskomattomalta. Ihanalta ja vapaalta

VInkkinä myös se että mieti asia toisin päin. Haluaisitko itse tietää miehesi menneisyyden? Itse ainakin halua, tosin aina pitää olla kristallin kirkaana mielessä että mennyt on mennyttä. Ja tapahtunut "ennen sinua". Ihmiset muuttuu, kasvaa, oppii.

 

["Nella"]

50-kymppisenä olen sitä mieltä, että riippuu mistä asiasta on kyse. Onko merkitystä suhteen kannalta? Miten luulet, että mies suhtautuisi jos asia tupsahtaa seinän taakaa jokin päivä? Haluaisitko valoittaa vähän mistä kyse?

 

[Mies.]

Ehdottomasti kerrot, vanha sanonta minkä taakseen jättää sen eestään löytää pitää paikkansa..

 

[Näin just]

[QUOTE="teeri";30300641]Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon: kerro

Asioilla on kummallinen tapa tupsahtaa elämän eri vaiheessa eteemme. Silloin on myöhäistä alkaa kertoa asioita joita olisi pitänyt kertoa suhteen alussa.
Yhtäkaikki myös suuren salaisuden kanssa eläminen on raskasta. Vaikka asia ei koskaan tulisi julki silti Sinä joudut asian kanssa elämään

Itse olen onnellinenbettä kerroin synkän taustani rehellisesti. Toki siitä keskusteltiin ja joskus suhteen ensimmäisinä vuosina palattiin aiheeseen, keskustellen. Mutta tämä olo kun voi elää ihmisen kanssa joka rakastaa minua tälläisenä, niine menneisyyden virheineni, tuntuu uskomattomalta. Ihanalta ja vapaalta

VInkkinä myös se että mieti asia toisin päin. Haluaisitko itse tietää miehesi menneisyyden? Itse ainakin halua, tosin aina pitää olla kristallin kirkaana mielessä että mennyt on mennyttä. Ja tapahtunut "ennen sinua". Ihmiset muuttuu, kasvaa, oppii.[/QUOTE]

Peesaan!

 

[chef]

Pitää kertoa.

Jos mies rakastaa sinua sellaisena, kuin mitä olet juuri nyt, sillä tuskin on mitään ylitsepääsemättömän suurta vaikutusta, mitä olet ehkä joskus ennen ollut. Voi olla, että asia vaatii keskustelua tms. mutta eiköhän siitä ns. yli päästä.

Mutta jos et kerro ja asia tulee joskus myöhemmin julki, on tilanne paljon pahempi. Tuolloin miehelle selviää sekä menneisyytesi, sekä sen lisäksi se, että sulla ei koko tänä aikana ole ollut tietyllä tapaa puhtaat jauhot pussissa, vaan olet asiaa salaillut. Tuolloin et välttämättä nykyiselläänkään ole sellainen ihminen, jonka mies rinnalleen haluaisi.

 

["Citrus"]

[QUOTE="Nella";30300651]50-kymppisenä olen sitä mieltä, että riippuu mistä asiasta on kyse. Onko merkitystä suhteen kannalta? Miten luulet, että mies suhtautuisi jos asia tupsahtaa seinän taakaa jokin päivä? Haluaisitko valoittaa vähän mistä kyse?[/QUOTE]

Päällekarkaus syyte, mutta se on selvitetty enkä enää tee samaa virhettä.
Rakastan ja minua rakastetaan tässä suhteessa.

 

[Mies...]

[QUOTE="Citrus";30300670]Päällekarkaus syyte, mutta se on selvitetty enkä enää tee samaa virhettä.
Rakastan ja minua rakastetaan tässä suhteessa.[/QUOTE]

Mä jo luulin että olisi jotain vakavaakin

 

["harmaa"]

[QUOTE="Citrus";30300670]Päällekarkaus syyte, mutta se on selvitetty enkä enää tee samaa virhettä.
Rakastan ja minua rakastetaan tässä suhteessa.[/QUOTE]

Kerro vaan kun mieskin haluaa tietää sun menneisyyden. Ikävää se on jos asia pulpahtaa myöhemmin esiin. En mä usko että tuo on niin paha asia kun et enää sellaisia tee.

Mä kerroin miehelle kaiken mun menneisyydestä. Siellä on tosi rajuja asioita, halusin miehen tietävän kaiken jotta hän ymmärtää mua paremmin. Kannatti. Kasvattaa luottamusta teidänkin välillä kun olette rehellisiä molemmat.

 

[chef]

Mä jo luulin että olisi jotain vakavaakin

Samoin. Tottahan toki päällekarkauskin on vakava juttu...mutta mä mietin, että sieltä taustalta löytyy ihan oikeasti jotain TODELLA isoa ja TODELLA pahaa. Ei näemmä löytynyt.

 

["teeri"]

Jatkan sen verran että en kannata "maton alle lakaisua". Se kuluttaa ennen kaikkea sitä lakaisijaa.

Toki tiedostan että maailma on pullollaan ihmisiä jotka tykkäävät vain tuomita, ymmärryksen sijaan. Elämä olisi kuitenkin suhteellis3n onnetonta jos nuoruuden mokat suoraan määrittäisivät sen mitä sinusta aikuisena kasvaa. Itsellä tietenkin on aina vastuu omasta kasvamisesta, virheistä oppimisesta ja muuttumisesta. Mutta myös kumppanilla on "vastuu" (huono sana) ymmärtämisestä ja tavallaan anteeksiannosta. Me ihmiset olemme epeleitä -tuomitseminen on niin paljon helpompaa kuin ymmärtäminen. Ymmärtämisen avain on kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen.

Ole rehellinen. Kerro. Peli ei missään nimessä ole menetetty. Voit kertoa kuinka kipeä asia sinulle on ja sen vuoksi et heti tiennyt miten kertoa. Kerro ne syyt mitkä ajoi sinut siihen ja kerro mitä olet oppinut ja ymmärtänyt sen jälkeen. Ole avoin ja vastaa hänen kysymyksiin. Eikä kannata nousta takajaloile vaikka kysymykset ahdistaisi. Se kirpaisee sen hetken, mutta helpottaa. Olet vierittänyt kiven pois harteiltasi.

Ymmärtääkö mies? Sitä on vaikea sanoa ennakkoon. Mutta siinä mitataan juuri suhteenne perustan lujuus. Taloa ei kannata rakentaa heikolle perustukselle. Se kannattaa todellakin lujittaa jo ensimetreillä.

 

["teeri"]

[QUOTE="Citrus";30300670]Päällekarkaus syyte, mutta se on selvitetty enkä enää tee samaa virhettä.
Rakastan ja minua rakastetaan tässä suhteessa.[/QUOTE]

No ilman muuta kerrot. Ei mitään hätää.

 

["Nella"]

[QUOTE="Citrus";30300670]Päällekarkaus syyte, mutta se on selvitetty enkä enää tee samaa virhettä.
Rakastan ja minua rakastetaan tässä suhteessa.[/QUOTE]

En varmaan kertoisi. tunnut oppineen läksysi eikä asia kuitenkaan niin vakava...ikävä kuitenkin. Elämässä mennään eteenpäin...vanhoja turha kaivella. Näin sanoi nykyinen, 2 mieheni minulle. Ihan onnellisia ollaan jo 10 vuotta takana, eikä mitään peikkoja tupsahdellut=D

 

[rva55v]

[QUOTE="Nella";30300717]En varmaan kertoisi. tunnut oppineen läksysi eikä asia kuitenkaan niin vakava...ikävä kuitenkin. Elämässä mennään eteenpäin...vanhoja turha kaivella. Näin sanoi nykyinen, 2 mieheni minulle. Ihan onnellisia ollaan jo 10 vuotta takana, eikä mitään peikkoja tupsahdellut=D[/QUOTE]

Jos tuosta on rikosrekisteriin jälki jäännyt niin hyvin helpolla tupsahtaa eteen. Joka ei ole oppinut salailee. Joka on ei tartte. So simple.

 

["Citrus"]

Mä jo luulin että olisi jotain vakavaakin

On muutakin vakavampaa..tuo on vain yksi osa menneisyyttä.

 

["Mies.."]

[QUOTE="Citrus";30300894]On muutakin vakavampaa..tuo on vain yksi osa menneisyyttä.[/QUOTE]

No niin kaikki tiskiin niin päästään spekuloimaan.. Mä olen kertonut jokaiselle seurustelukumppanille nuoruudestani ihan vaan sen takia että jotkut jutut mitä tuli itse tehtyä oli niin pahoja että olisivat voineet vaikuttaa jatkossakin paljastuessaan suhteeseen.

Eli annoin näille henkilöille mahdollisuuden tehdä itse päätös uskoakko mun muuttuneen vai en, jokainen uskoi.

 

["jaahas"]

No jos oot tehnyt tapon tai vastaavan ja uhrina on ollut aiempi perheesi, lienee paha kertoa, mutta suhde loppunee just jos mies sen muualta kuulee. Jos kyseessä on nuoruusvuosien näpistelyt ja nahinoinnit nakkikioskilla ja jakorasian avaaminen liian monille, kertoisin myös kun olisi kerran todisteita siitä, että ne jutut on jääneet taakse jo vuosia sitten. Eli mä luulen, että loukkaus on suurempi, kun mies kuulee myöhemmin asiat kyliltä...

 

[Pinki]

Suhde perustuu luottamukseen. Kerro jo tänään.

 

["Nella"]

[QUOTE="Mies..";30300903]No niin kaikki tiskiin niin päästään spekuloimaan.. Mä olen kertonut jokaiselle seurustelukumppanille nuoruudestani ihan vaan sen takia että jotkut jutut mitä tuli itse tehtyä oli niin pahoja että olisivat voineet vaikuttaa jatkossakin paljastuessaan suhteeseen.

Eli annoin näille henkilöille mahdollisuuden tehdä itse päätös uskoakko mun muuttuneen vai en, jokainen uskoi.[/QUOTE]

Juuri näin. Vaikea neuvoa jos kaikkea emme tiedä. Kaikkea en varmaan kertoisi, mutta suhteeseen tulevaisuudessa mahdollisesti vaikuttavista asioista kyllä.

 

["Citrus"]

[QUOTE="Mies..";30300903]No niin kaikki tiskiin niin päästään spekuloimaan.. Mä olen kertonut jokaiselle seurustelukumppanille nuoruudestani ihan vaan sen takia että jotkut jutut mitä tuli itse tehtyä oli niin pahoja että olisivat voineet vaikuttaa jatkossakin paljastuessaan suhteeseen.

Eli annoin näille henkilöille mahdollisuuden tehdä itse päätös uskoakko mun muuttuneen vai en, jokainen uskoi.[/QUOTE]

Jätän paljastamatta erittäin synkkää menneisyyttäni enempää, koska en halua tulla tunnistettavaksi. Syntini olen kärsinyt ja niistä oppinut.

 

[mies...]

[QUOTE="Citrus";30301011]Jätän paljastamatta erittäin synkkää menneisyyttäni enempää, koska en halua tulla tunnistettavaksi. Syntini olen kärsinyt ja niistä oppinut.[/QUOTE]

No sitten koko aloitus oli perseestä, ilman tietoa mielipiteilläkään ei ole merkitystä-.-
Jos olet vaikak porvoon lapsen polttaja niin tapa itsesi.

 

[vieras.--]

Mä vähän epäilen että tuskin nyt taposta sentään on kyse. Jos olisikin, niin ei se olisi mulle mikään kynnyskysymys jos on teko sovitettu ja korvaukset maksettu.
Suosittelen kuitenkin että kerrot, olipa se sitten mitä vain.

 

[sfuofsj]

Miehelläsi on oikeus tietää millaisen ihmisen kanssa on ja jos tuo salaamasi juttu on ISO niin pitää kertoa.
Ei suhteessa muutenkaan ole järkeä jos toista ei hyväksy sellaisena kuin hän on. En näe mitään syytä jättää kertomatta, parempi teille kummallekin.
Ja täytyy vielä sanoa että mä aikoinaan paljastin miehelleni - suhteen alussa - erään asian jonka olin tehnyt ja jota häpesin syvästi, en ollut koskaan kertonut muille siitä. Olin ihan varma että hän häipyisi ja nopeasti mutta hän ei tehnytkään sitä vaan ymmärsi! Suunnaton salailun ja häpeän taakka tipahti harteilta ja rakkaus häntä kohtaan kasvoi, tietysti.