Aina kuulee, että hyvä keino rauhoittaa lapsen kiukkukhtaus on pidellä lasta tiukasti ja rauhallisest isylissä, kunnes tämä rauhoittuu (ja että lasta pitäisi pitää senkin takia sylissä, että kokee oman kiukun pelottavaksi ja saa tietenkin sylistä turvaa).
Mutta toimiiko tämä oikeesti kaikilla muilla paitsi meillä? Tyttö 2v10kk ei koskaan ole rauhoittunut sylissä, vaan ahdistuu vaan lisää väkisin pitelemisetä. Jos pidän tiukasti sylissä, voi huutaa siinä vaikka pari-kolme tuntia (muutaman kerran testattu, nyt en enää kokeile), kunnes on niin läkähdyksissä, hikinen ja yökkäilevä, ettei enää jaksa huutaa... Jos taas päästän tytön sylistä, rauhoittuu paljon helpommin (joskus teen nykyään niin päin, että lupaan päästää pois sylistä, jos tyttö vastavuoroisesti lupaa rauhoittua. Tämäkin on sinänsä typerää, että sylissä olemisestahan tulee silloin rangaistus!!!)
En tosiaan tiedä, mistä johtuu, mutta tyttö selvästi ahdistuu, kun häntä pitelee kiinni. Sylissä olemisesta ja halailusta muuten kyllä pitää, muttei näissä raivokohtauksissa. Meillä uhmakohtaus hoituu yleensä niin, että annan jonkin aikaa kiukutella itekseen (raivoaa lattialla maaten ja sätkien...) ja käyn sitten kysymässä onko paha mieli jo mennyt pois ja haluaako tulla syliin halaamaan äitiä.
Viestin pointti: missäköhän on mennyt vikaan, kun tuo kaikkien kehuma niksi ei meillä pure vai onko muitakin, joilla sylissä rauhottuminen ei vain toimi?
Mutta toimiiko tämä oikeesti kaikilla muilla paitsi meillä? Tyttö 2v10kk ei koskaan ole rauhoittunut sylissä, vaan ahdistuu vaan lisää väkisin pitelemisetä. Jos pidän tiukasti sylissä, voi huutaa siinä vaikka pari-kolme tuntia (muutaman kerran testattu, nyt en enää kokeile), kunnes on niin läkähdyksissä, hikinen ja yökkäilevä, ettei enää jaksa huutaa... Jos taas päästän tytön sylistä, rauhoittuu paljon helpommin (joskus teen nykyään niin päin, että lupaan päästää pois sylistä, jos tyttö vastavuoroisesti lupaa rauhoittua. Tämäkin on sinänsä typerää, että sylissä olemisestahan tulee silloin rangaistus!!!)
En tosiaan tiedä, mistä johtuu, mutta tyttö selvästi ahdistuu, kun häntä pitelee kiinni. Sylissä olemisesta ja halailusta muuten kyllä pitää, muttei näissä raivokohtauksissa. Meillä uhmakohtaus hoituu yleensä niin, että annan jonkin aikaa kiukutella itekseen (raivoaa lattialla maaten ja sätkien...) ja käyn sitten kysymässä onko paha mieli jo mennyt pois ja haluaako tulla syliin halaamaan äitiä.
Viestin pointti: missäköhän on mennyt vikaan, kun tuo kaikkien kehuma niksi ei meillä pure vai onko muitakin, joilla sylissä rauhottuminen ei vain toimi?