Syliin nukuttaminen

Meillä on nyt 2kk ikäinen tyttö, joka on todellinen sylitakiainen. Sinänsä se ei ole haitannut, hyvin olen jaksanut vauvaa kanniskella iltamyöhäiseenkin, mutta mietin vain että seuraakohan tästä myöhemmin ongelmia kun neiti kasvaa.. Tyttö ei suostu yksin nukahtamaan omaan sänkyynsä sitten millään. Huuto alkaa yleensä heti, jos väsyneen lapsen laittaa sänkyyn makoilemaan. Tutti ei auta, kun huuto alkaa heti jos tutti tipahtaa... Sylissä ja pystyasennossa nukahtaa lyhyille päikkäreille, ja yöunille nukahtamiseen kelpaa yleensä vain äidin syli, tissi suussa. Joskus kun olen oikein väsynyt ja varma ettei tytöllä ole nälkä, olen jättänyt isän kanssa nukahtamaan. Siitä seuraa melkoinen huuto- ja heilutus- ja kanniskelurumba, mutta lopulta on väsyynsä nukahtanut ilman minuakin.

Nukahtaako muilla tämän ikäiset vauvat yksin? Pitäisikö sellaiseen alkaa jo tyttöä opettamaan, ja miten se onnistuisi parhaiten?

 

Meillä on nyt 2kk ikäinen tyttö, joka on todellinen sylitakiainen. Sinänsä se ei ole haitannut, hyvin olen jaksanut vauvaa kanniskella iltamyöhäiseenkin, mutta mietin vain että seuraakohan tästä myöhemmin ongelmia kun neiti kasvaa..
/--/
Nukahtaako muilla tämän ikäiset vauvat yksin? Pitäisikö sellaiseen alkaa jo tyttöä opettamaan, ja miten se onnistuisi parhaiten?

Ei mitään hätää, kaksikuinen on niin pieni vielä. Hänellä on koko elämä aikaa nukkua/nukahtaa yksinkin, joten nauti nyt ihmeessä pienestä tuhisevasta nyytistä sylissäsi
Mistä tahansahan saa ongelman aikaiseksi, jos sillä asenteella on liikkeellä. Kanniskeluun avuksi kantoliina, niin ei tunnu edes käsissä vauvan nukuttaminen.
Eikä muuten ole olemassa mitään ikärajaa siihen, milloin lapsen pitäisi osata nukkua yksin. Jokainen perhe joutuu tuon ratkaisemaan tykönään: toiset haluavat, että ihan pienikin vauva on niin itsenäinen, että ei tarvitse nukahtamiseen yhtään apua, toisille taas sopii, että lapset nukkuvat perheen yhteisessä sängyssä pitkälle leikki-ikään asti.
Miksi muuten vauvan pitäisi nukkua yksin, kun perheen aikuisetkin nukkuvat yhdessä...?

 

Meillä on ihan sama ongelma nukkumisen kanssa päivällä. Tyttö ei suostu "yksin" nukahtamaan ei sitten millään. Jos nostan nukahdettua omaan sänkyynsä, niin siinä nukutaan korkeintaan 30min. Sylissä voi sit nukkua kaksikin tuntia. Kotitöistä ei tule oikein mitään, kun typy on koko ajan sylissä. :ashamed: Olen vain toivonut, että jos näin syksyn myötä kun päivät pitenee niin piteneisivät unetkin.

 

Ottakaa tosissaan se kantoliina avuksi, ei meilläkään poika missään vetele pitkiä päiväunia paitsi liinassa. Siinä sujuu kotityötkin, enkä mä millään pysty uneen kanniskelemaan enää seittemän kiloista mötikkää

Periaatteessahan unikouluja ryhdytään käymään aikaisintaan puolen vuoden iässä, ei kaksikuisen tarvitse osata nukahtaa yksin. Näissä nukkumisasioissa on paljon luonnekysymystäkin, vauvat ovat yksilöitä.

 

Kiitos kaikille vastanneille =)
Näin esikoista hoitaessa sitä tulee aina miettineeksi mikä on normaalia ja mikä ei. Olen jostain lukenutkin tuosta 6kk rajasta unikouluasioissa, mutta sitten täältä keskustelupalstalta olen huomannut joidenkin kertovan 2-3kk ikäisistä vauvoista, jotka nukahtavat jo reippaasti yksin.. Se pisti siis miettimään, mutta hyvä ettei ole huolta.

Kantoliina olisi kyllä hyvä juttu, mutta ostin aluksi vain TriCotti-liinan, jossa tyttö ei viihdy sitten ollenkaan. Ainakaan kylkiasennossa. Heti alkaa hirmuinen huuto, jos yrittää liinaan pientä asetella. Luulisi että kun on tukeva liina ympärillä ja äiti ihan lähellä, että olisi hyvä ja turvallinen olla, mutta ei. ..Olisikohan sitten sellainen pidempi, kietaistava liina parempi vaihtoehto. Pitänee tutustua ja harkita asiaa. =)

 

Meillä pikku-ukko nukahti tosi pitkään tissille ja syliin iltaisin. Nyt 9kk ikäisenä nukahtaa joko tissille tai omaan sänkyyn kiltisti peittelyn ja silittelyn jälkeen :heart: Jossain vaiheessa ajattelin, että taidan kuoppaa kaivaa itselleni, mutta ongelmia ei ole ollut.

Sylissä on muutenkin viihtynyt aika paljon. Ergo on meillä hyväksi todettu ja paljon käytetty. Kantoliinasta en oikein tykännyt :/

 

Meillä pisimmät ja sikeimmät päiväunet nukutaan joko liinassa tai rintarepussa (hih, tai autossa...). Illallakin annan ensin torkahtaa syliin ja sitten vien puoliunisena omaan sänkyynsä jossa nukkuu ensimmäiseen syöttöön asti. Pinnasänky on kyllä meidän sängyssä kiinni, joten on tavallaan meidän sängyn jatkeena Esikoinen nukahti samalla tavalla syliin ja nukkui parhaat päiväunet ensin sylissä. Kun ikää tuli lisää, alkoi unet maittaa kunnolla niin omassa sängyssäkin kuin vaunuissakin (tää kuopus on vaan pari kertaa nukahtanut kunnon päiväunille omaan sänkyynsä ja vaunuissa maksimiunet on olleet 1,5 tuntia). Ja nukahti kyllä isompana ilman sen kummempia hytkyttelyjä omaan sänkyynkin.

Näin pienen vauvan paras paikka on se syli

jossu + poitsu pikkusen vajaa 8 vkoa

 

Älä hätäänny,mä mietin justiinsa tota samaa "aikoinaan". Meiän tyttö on nyt reilu 6kkta... Ei nyt ehkä ihan nuin kovasti tarrautunu,mutta viihtyy sylissä äärimmäisen hyvin ja varsinki iltasin yöunille mentäessä vain ja ainoastaan tissi kelpas. Ja omaan sänkyyn yksin ei todellakaan nukahda,että sylissä kieppuu iltapuurojen ja maitojen jälkeen,tai touhaa vielä lattialla hetken omiaan,ja sitten simahtaa sylkkeliin ja kannan sitten omaan sänkyyn nukkumaan. Noin pieni rrrrrrakastaa sitä äidin ihanaa syliä ja turvallisuutta,nauttikaa molemmat siitä. Ja hei,kokeileppas tätä: Laita miehesi syliin tai hartioille sun paita tai riepu johon vaikka ihan lypsät pikkusen maitoa,se rauhottaa vauvaa. Luin sen niksin jostain ja meillä on käytetty,toimiipi..=)

 

Meillä opetettiin vauvaa pikkuhiljaa nukahtamaan sänkyyn. Alkuun kanniskeltiin sylissä hämärässä, sitten vaan pikkuhiljaa laskettiin sänkyyn kun oli rauhoittunut. Siinä sitten nojailtiin sänkyyn ja vauva makasi puoliksi sängyssä, puoliksi käsivarsilla, joita heijattiin. Sitten vaan löysättiin pikkuhiljaa, kunnes heiluteltiin vauvaa enää sormenpäillä.

Tämmöset nukutukset saattoivat kestää tunninkin ja aina, jos vauva alkoikin itkemään, niin otettiin takaisin syliin ja rauhoiteltiin siinä, muttei kuitenkaan annettu siihen nukahtaa. Varmaan kuukauden verran tämmöstä harrastettiin ja lopulta oppi nukahtamaan sänkyyn ihan itsekseen.

Tutti heitettiin iltaunitouhuista mäkeen, koska havahtui aina tosiaan siihen, kun tutti tippui suusta. En jaksanut siihen rumbaan. Päiväunille nukahtaa itsekseen tutin kanssa, joka otetaan pois, kun nukahtanut.

Näin meillä Nyt tyttö tosin jo 10kk.

 

Meillä tyttö kohta 6kk. Tissille nukahtanut tähän mennessä. Nyt alkaa vähitellen kelvata isinkin nukutus. Ja jos vauva ei satu nukahtamaan tissille, niin sylistä kannattaa kokeilla viedä sänkyyn kun on juuri unten rajamailla. Sinne sitten voipi nukahtaa. Mitään unikouluja meillä ei olla harrastettu, koska kuten Milka osuvasti sanoikin, miksi lapsen pitäisi nukahtaa yksin? Olen järkeillyt asiaa niin, että kyllä se lapsi ennenpitkää haluaa itsekseen nukkua. Näin pienellä vanhempien ja eritoten äidin läheisyys on sitä parasta nannaa, ja miksipä sitä pitäisi rajoittaa? Ei alle vuoden ikäistä voi liialla läheisyydellä pilata :heart:

 

Meillä on nukahdettu nyt ehkä vajaa pari kuukautta itsekseen omaan vaunuun. Yritin hyssyttää aina uneen ja lopulta kun en jaksanut niin jätin vaunut vaan paikalleen, niin kappas, vauvat nukahti sitten heti! Siitä asti vaan olen vienyt vaunuihin ja rätti silmille ja tiukasti peitto ympärille ja unessa ollaan melkein aina parissa minuutissa. Helpottaa ihan kamalasti kun meillä on kaksoset. Olis aika hankala niitä syliin/tissille nukuttaa ja siihen en edes saa poikia nukahtamaan. Ja paras on, että vie ennenkuin ollaan ihan tosi tosi väsyneitä.
Tämä toimii meillä näin hyvin ja kaikki on tyytyväisiä.
Ja nyt siis pojilla ikää kohta 5kk

 

Meillä vauva nukkui iltaisin aina tissille silloin kun imetin. Kun imetys loppui, nukahti vauva pullolle syliin. Pojan ollessa n. 6,5 kk:n ikäinen, ei maito enää kelvannut sylissä vaan annoin sänkyyn. Päivällä vauva nukkui vaunuissa paremmin..imetin ja vaunuun/pulloa ja vaunuun.