Sydän jäi maapallon toiselle puolen ...

["ikävä"]

Tavattiin aina lomareissuilla ja vietettiin aikaa ihan kavereina, no, myönnän että ainakin itsellä oli tunteita jo lähes eka tapaamisesta lähtien. Kuitenkin tuttuja oltiin jo useamman vuoden takaa. Viime reissulla sitten ... yhtenä iltana ... istuttiin yöllisellä hiekkarannalla, kuunneltiin aaltojen kohinaa, oli edelleen lämmin, kuu möllötti taivaalla, oltiin ihan hiljaa vierekkäin .. kun hän äkkiä tarttui käteeni ja sen jälkeen se oli menoa <3

Loppuloma olikin sitten aikamoista tunteiden vuoristorataa. Nyt olen ollut kotona kuukauden ja sydän jäi tuonne kymmenentuhannen kilometrin päähän ;( Jatkuva ikävä tuntuu rinnassa paksuna möhkäleenä, kurkkua kuristaa. Tuntuu ettei tästä pääse millään eteenpäin. Lasken jo päiviä seuraavaan tapaamiseen joka on vasta loppukesällä. Facebook ja sähköposti ei auta asiaa, aina viestin jälkeen ikävä vyöryy yli kuin joku hyökyaalto, tuntuu ettei saa edes henkeä. Soittaessa ja toisen äänen kuullessa saa pidätellä itkua. Ja ihan naisen iässä tässä ollaan, mistään teinijutusta ei ole kyse.

Miten ihmeessä tämmöisestä kaukosuhteesta voi selvitä suurin piirtein selväjärkisenä ...

 

[heih]

Onhan niitä tarinoita että lopulta rakkauden perässä on vaan muutettava. That is life

 

[tsippa jee jee]

Mikä maa, mikä valuutta? OIsko miehen vuoro tulla sua tapaamaan tänne? Ihanaa tuo rakkaus , onnea teille

 

[ap.]

Thaimaa, muutenkin rakastan tuota maata ja nyt vielä kävi näin että sydän jäi totaalisesti tuonne.

 

[söpööö]

Onko se siis thaikku-mies?

 

[ap.]

Onko se siis thaikku-mies?

Jep ! En ois uskonut että itse retkahdan näin totaalisesti ...