V
vierailija
Vieras
Vankiloissa ääriajattelua - Satakunta iloinen poikkeus
Vähemmän matuja ja kovat vankilat puuttuu. Tapaukset keskittyneet etelä-Suomeen. Ilmenee terrori-iskujen juhlimisena vankiloisssa.
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/terroritekojen-juhlintaa-ja-vakivaltaa-vakivaltainen-aariajattelu-pesiytynyt-vankiloihin-satakunta-ilahduttava-poikkeus-200444855/
Tomi Tuomi
Satakunnan kansa 8.10.2017
"Terroritekojen juhlintaa ja väkivaltaa" – väkivaltainen ääriajattelu pesiytynyt vankiloihin, Satakunta ilahduttava poikkeus
Satakunnan vankilassa ei ole tehty yhtään havaintoa väkivaltaisesta ääriajattelusta, muualla Suomessa havaintoja on saatu kymmeniä.
Viimeisten julkisten tietojen mukaan Suomen vankiloissa on tehty väkivaltaiseen ekstremismiin ja radikalisoitumiseen liittyvä havainto 84 henkilön osalta. Näistä 45 on edelleen vankilassa ja 39 henkilöä on vapautettu tai poistettu maasta.
Vuodesta 2015 tehtyjen havaintojen määrä kasvaa tasaisesti.
Satakunnan vankilan yksiköissä Huittisissa ja Köyliössä väkivaltaisesta ääriajattelusta ei ole tehty havaintoja. Tiedon vahvisti Satakunnan Kansalle rikosseuraamuslaitoksen (Rise) turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson, joka toimii projektipäällikkönä ilmiötä tutkivassa hankkeessa.
–Arviolta 80 prosenttia väkivaltaisen ääriajattelun havainnoista on tehty Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella, taustoittaa rikosseuraamuslaitoksen ylitarkastaja Ari Juuti.
Juutin mukaan on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa eri vankiloiden yksiköihin kohdistuvista havaintomääristä, sillä vankien sijoituspaikat voivat vaihtua usein.
–Vangit liikkuvat usein siten, että heidät siirretään suljetummista yksiköistä avoimempiin yksiköihin vapautumisen lähestyessä, Juuti muistuttaa.
Väkivaltaiseen ekstremismin havaintojen joukossa on muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste. Lisäksi ääri-islamiin liitettäviä terrori-iskuja on juhlittu vankiloissa. Havaintoja on tullut lähes aina iskun tapahduttua.
Satakunnan vankilan nollatulos selvityksessä on osittain silkkaa sattumaa. Suomessa ei monien muiden Euroopan maiden tapaan tehdä sijoituspäätöksiä painottaen vankien radikalisoitumista. Monissa maissa radikalisoituneet vangit joko hajautetaan erilleen tai keskitetään samaan vankilaan tai osastoon.
Satakunnan vankilan johtaja Marja Wakkala kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että väkivaltainen ääriajattelu ei näyttäisi pesiytyneen Huittisten avovankilaan tai Köyliön suljetulle osastolle. Samaan hengenvetoon vankilanjohtaja kuitenkin muistuttaa, että hyvään tulokseen ei ole syytä tuudittautua.
–Maailma tuntuu muuttuvan nyt hurjaa vauhtia. Erilaiset meille aiemmin vieraat ilmiöt tulevat Suomeen ja ne näkyvät varmasti yhä voimakkaammin myös vankiloissa. Tämä on haaste myös vankienhoidossa. Meidän pitää osata katsoa maailmaa uusin silmin, Wakkala sanoo.
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut Suomessa kymmenessä vuodessa 75 prosenttia. Vielä suurempaa kasvu on pidemmällä aikajänteellä. 20 vuodessa ulkomaalaisten määrä Suomen vankiloissa on kasvanut yli nelinkertaiseksi.
Ulkomaalaiset vangit edustavat vankiloissa 65 eri kansalaisuutta. Rise ei pidä kirjaa vankien äidinkielenään puhumista kielistä, mutta kansalaisuuksien määrä antaa suuntaa vankienhoidossa kohdattavan kielimuurin paksuudesta.
Radikalisoituminen tapahtuu useimmiten samaa kieltä puhuvan karismaattisen johtohahmon tai vankilajengin vaikutuksesta. Osa ekstremismihavainnoista on tehty ääriajatteluun linkittyvistä materiaaleista, kuten kirjoista tai cd-levyistä.
Kielimuuri on yksi merkittävimpiä väkivaltaisen ääriajattelun havaitsemisen esteitä.
Köyliössä on toistaiseksi ollut hyvin vähän ulkomaalaisia vankeja. Huittisissa on ollut samanaikaisesti enimmillään 20 ulkomaalaista vankia.
Kansainvälisyys ja kielimuuri tuovat haasteita vankiloiden arkeen, mutta vankilanjohtaja Wakkalan mukaan asiasta on turha tehdä suurta ongelmaa.
–Ei kansainvälistymistä ole nähty meillä Satakunnassa ongelmana. Tulkkia voidaan käyttää tarvittaessa vaikka puhelimen välityksellä, Wakkala sanoo."
Tausta
Väkivaltainen ekstremismi vankiloissa
Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Väkivaltaista ekstremismiä on pyritty kartoittamaan Suomen vankiloissa muun muassa vankeja haastattelemalla, vankien tulotarkastuksissa, vankiloiden normaalissa valvontatyössä ja vankien välistä väkivaltaa selvitettäessä. Havaintoja on kartoitettu Risen aloittaman erityisprojektin avulla, joka käynnistyi elokuussa 2016 ja päättyy helmikuussa 2018. Väkivaltainen ekstremismi ei kytkeydy vain ääri-islamiin, vaan sen muotoja on useita. Vankiloissa havaintoja on tehty ulkomaalaisista ja kantasuomalaisista vangeista. Motiivi väkivaltaiseen ajatteluun tai toimintaan voi löytyä esimerkiksi poliittisista vaikuttimista tai rasismista.
Ulkomaalaisten vankien keskimääräinen luku vankiloissa Suomessa on päiväkohtaisesti 537 henkilöä.
Suurimman ryhmän muodostavat edelleen virolaiset, jotka edustavat noin neljännestä kaikista ulkomaalaisista vangeista. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ovat nousseet irakilaiset 10 prosentin osuudella ulkomaalaisvangeista.
Vähemmän matuja ja kovat vankilat puuttuu. Tapaukset keskittyneet etelä-Suomeen. Ilmenee terrori-iskujen juhlimisena vankiloisssa.
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/terroritekojen-juhlintaa-ja-vakivaltaa-vakivaltainen-aariajattelu-pesiytynyt-vankiloihin-satakunta-ilahduttava-poikkeus-200444855/
Tomi Tuomi
Satakunnan kansa 8.10.2017
"Terroritekojen juhlintaa ja väkivaltaa" – väkivaltainen ääriajattelu pesiytynyt vankiloihin, Satakunta ilahduttava poikkeus
Satakunnan vankilassa ei ole tehty yhtään havaintoa väkivaltaisesta ääriajattelusta, muualla Suomessa havaintoja on saatu kymmeniä.
Viimeisten julkisten tietojen mukaan Suomen vankiloissa on tehty väkivaltaiseen ekstremismiin ja radikalisoitumiseen liittyvä havainto 84 henkilön osalta. Näistä 45 on edelleen vankilassa ja 39 henkilöä on vapautettu tai poistettu maasta.
Vuodesta 2015 tehtyjen havaintojen määrä kasvaa tasaisesti.
Satakunnan vankilan yksiköissä Huittisissa ja Köyliössä väkivaltaisesta ääriajattelusta ei ole tehty havaintoja. Tiedon vahvisti Satakunnan Kansalle rikosseuraamuslaitoksen (Rise) turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson, joka toimii projektipäällikkönä ilmiötä tutkivassa hankkeessa.
–Arviolta 80 prosenttia väkivaltaisen ääriajattelun havainnoista on tehty Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella, taustoittaa rikosseuraamuslaitoksen ylitarkastaja Ari Juuti.
Juutin mukaan on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa eri vankiloiden yksiköihin kohdistuvista havaintomääristä, sillä vankien sijoituspaikat voivat vaihtua usein.
–Vangit liikkuvat usein siten, että heidät siirretään suljetummista yksiköistä avoimempiin yksiköihin vapautumisen lähestyessä, Juuti muistuttaa.
Väkivaltaiseen ekstremismin havaintojen joukossa on muslimitaustaisten vankien tekemiä pahoinpitelyjä, joilla epäillään olleen uskonnollinen peruste. Lisäksi ääri-islamiin liitettäviä terrori-iskuja on juhlittu vankiloissa. Havaintoja on tullut lähes aina iskun tapahduttua.
Satakunnan vankilan nollatulos selvityksessä on osittain silkkaa sattumaa. Suomessa ei monien muiden Euroopan maiden tapaan tehdä sijoituspäätöksiä painottaen vankien radikalisoitumista. Monissa maissa radikalisoituneet vangit joko hajautetaan erilleen tai keskitetään samaan vankilaan tai osastoon.
Satakunnan vankilan johtaja Marja Wakkala kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että väkivaltainen ääriajattelu ei näyttäisi pesiytyneen Huittisten avovankilaan tai Köyliön suljetulle osastolle. Samaan hengenvetoon vankilanjohtaja kuitenkin muistuttaa, että hyvään tulokseen ei ole syytä tuudittautua.
–Maailma tuntuu muuttuvan nyt hurjaa vauhtia. Erilaiset meille aiemmin vieraat ilmiöt tulevat Suomeen ja ne näkyvät varmasti yhä voimakkaammin myös vankiloissa. Tämä on haaste myös vankienhoidossa. Meidän pitää osata katsoa maailmaa uusin silmin, Wakkala sanoo.
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut Suomessa kymmenessä vuodessa 75 prosenttia. Vielä suurempaa kasvu on pidemmällä aikajänteellä. 20 vuodessa ulkomaalaisten määrä Suomen vankiloissa on kasvanut yli nelinkertaiseksi.
Ulkomaalaiset vangit edustavat vankiloissa 65 eri kansalaisuutta. Rise ei pidä kirjaa vankien äidinkielenään puhumista kielistä, mutta kansalaisuuksien määrä antaa suuntaa vankienhoidossa kohdattavan kielimuurin paksuudesta.
Radikalisoituminen tapahtuu useimmiten samaa kieltä puhuvan karismaattisen johtohahmon tai vankilajengin vaikutuksesta. Osa ekstremismihavainnoista on tehty ääriajatteluun linkittyvistä materiaaleista, kuten kirjoista tai cd-levyistä.
Kielimuuri on yksi merkittävimpiä väkivaltaisen ääriajattelun havaitsemisen esteitä.
Köyliössä on toistaiseksi ollut hyvin vähän ulkomaalaisia vankeja. Huittisissa on ollut samanaikaisesti enimmillään 20 ulkomaalaista vankia.
Kansainvälisyys ja kielimuuri tuovat haasteita vankiloiden arkeen, mutta vankilanjohtaja Wakkalan mukaan asiasta on turha tehdä suurta ongelmaa.
–Ei kansainvälistymistä ole nähty meillä Satakunnassa ongelmana. Tulkkia voidaan käyttää tarvittaessa vaikka puhelimen välityksellä, Wakkala sanoo."
Tausta
Väkivaltainen ekstremismi vankiloissa
Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen. Väkivaltaista ekstremismiä on pyritty kartoittamaan Suomen vankiloissa muun muassa vankeja haastattelemalla, vankien tulotarkastuksissa, vankiloiden normaalissa valvontatyössä ja vankien välistä väkivaltaa selvitettäessä. Havaintoja on kartoitettu Risen aloittaman erityisprojektin avulla, joka käynnistyi elokuussa 2016 ja päättyy helmikuussa 2018. Väkivaltainen ekstremismi ei kytkeydy vain ääri-islamiin, vaan sen muotoja on useita. Vankiloissa havaintoja on tehty ulkomaalaisista ja kantasuomalaisista vangeista. Motiivi väkivaltaiseen ajatteluun tai toimintaan voi löytyä esimerkiksi poliittisista vaikuttimista tai rasismista.
Ulkomaalaisten vankien keskimääräinen luku vankiloissa Suomessa on päiväkohtaisesti 537 henkilöä.
Suurimman ryhmän muodostavat edelleen virolaiset, jotka edustavat noin neljännestä kaikista ulkomaalaisista vangeista. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ovat nousseet irakilaiset 10 prosentin osuudella ulkomaalaisvangeista.
