Mustasukkaisuutta, kun perheeseen syntyy vauva
Mustasukkaisuus
On luonnollista, että lapsi osoittaa mustasukkaisuutta, kun perheeseen syntyy uusi vauva. Vanhemman lapsen pahin uhkakuva on, että uusi tulokas muuttaa hänen elämäänsä peruuttamattomasti huonompaan suuntaan. Hän ehkä menettää uudelle kilpailijalle vanhemman rakkauden ja huolenpidon.
Joskus vanhempia autetaan eläytymään lapsen kokemusmaailmaan pyytämällä kuvittelemaan, että puoliso sanoisi:
"Kultaseni, olen ajatellut ottaa itselleni toisenkin puolison. Etkö olekin iloinen! Hän tarvitsee aluksi runsaasti aikaani ja huomiotani, mutta kyllä minä rakastan sinua edelleen yhtä paljon kuin ennen. Teille tulee varmaan hauskaa yhdessä! Saat jakaa huoneesi ja tavarasi hänen kanssaan. Annan hänelle sinun vanhoja vaatteitasi, joista sinä olet jo lihonut ulos. Sinä saat muuttaa nukkumaan toiseen huoneeseen, uusi puoliso tarvitsee minua yölläkin."
Vertaus ei ehkä ole kaikilta osin osuva, mutta auttaa ymmärtämään, mitä lapselta vaaditaan!
Mitkä asiat vaikuttavat mustasukkaisuuteen?
Uuden vauvan syntymä voi olla hankalinta silloin, kun perheen ainokaisena joutuu luopumaan asemastaan. Mustasukkaisuus on kuitenkin tavallista myös toisilla ja kolmansilla lapsilla, vaikka he ovat jo toisella tapaa tottuneet jakamaan vanhempansa. Vauva vie paljon vanhempien aikaa ja huomiota.
Merkitystä on mm.
. lapsen iällä
. lapsen kehitysvaiheella
. lasten temperamentilla
. koko perheen elämän tilanteella
. sillä, kuinka vanhemmat tilanteessa toimivat.
Eritoten uhmakauttaan elävän lapsen on muutoinkin vaikeaa hallita suuria tunteitaan ja tahtomisiaan.
Eri pituisissa lasten ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvin pieni ikäero on haastavaa vanhempien jaksamisen kannalta. Toisaalta lapset saavat toisistaan melko saman ikäisen leikkikaverin. Hyvin suuren ikäeron vuoksi lapsista ei välttämättä tule leikkikavereita, ja lapsilla on erilaiset ikään liittyvät tarpeet. Se voi olla myös rikkautta.
Lapset ovat erilaisia. Toiset sopeutuvat muutoksiin mutkattomammin, toisilta se vie enemmän aikaa. Temperamentiltaan erilaiset lapset myös ilmentävät mustasukkaisuuttaan eri tavoin, toiselle on luontevaa raivota ja toiselle mököttää.
Myös vauvan temperamentilla on merkitystä. Pääsääntöisesti hyväntuulinen, rauhallinen ja rytmillinen vauva voi olla helpompi hyväksyä uudeksi perheen jäseneksi kuin sellainen vauva, joka on usein pahalla tuulella, rytmitön, itkee paljon ja vie runsaasti vanhempien huomiota.
Merkittävää sisarussuhteen kannalta on se, kuinka sisarusten luontaiset temperamentit sopivat yhteen. Niin erilaisuus kuin samanlaisuuskin joissakin asioissa voivat luoda yhteisyyttä tai hiertää sitä.
Kuinka lapset osoittavat mustasukkaisuutta?
Lapset ilmaisevat mustasukkaisuuttaan eri tavoin:
. Lapsi voi olla epämääräisesti itkuisempi ja levoton, saada kiukkukohtauksia pienestäkin syystä.
. Lapsella voi olla vaikeuksia nukahtaa.
. Lapselle voi tulla pissa- ja kakkavahinkoja.
. Lapsi voi taantua itsekin vauvaksi ja haluta hoivaa.
. Lapsen voi olla vaikea ottaa vastaan mitään kieltoja tai arvostelua - ikään kuin ne olisivat merkki vähentyneestä rakkaudesta.
. Lapsi voi pyrkiä satuttamaan vauvaa tai vanhempaansa.
. Lapsi voi vauvaa hoivatessaan käyttää hieman liian lujia otteita: hali on kuin kuristus ja paijaaminen lähentelee lyömistä.
. Puhumaan oppinut lapsi voi tuoda mustasukkaisuutensa julki hyvinkin avoimesti tai kiertoteitse: "Tarviiko ton vauvan aina olla meillä? Voiko niitä viedä takasin sinne sairaalaan?"
. Lapsi voi tehdä erilaisia tihutöitä, jotka eivät suoraan liity vauvaan.
. Lapsi voi vetäytyä sivuun ja muuttua apeaksi.
Kaikki lapset eivät osoita mustasukkaisuuttaan, vaan ikään kuin liittoutuvat aikuisten kanssa ja suhtautuvat vauvaan hyvin hoivaavasti ja innostuneesti, jopa ylemmyydentuntoisesti. Tämä ei kuitenkaan välttämättä osoita, etteikö lapsella olisi myös mustasukkaisia tunteita.
Siedä vaikeatkin tunteet
Vanhemman voi olla vaikea kohdata lapsensa mustasukkaisuutta tai sietää isomman lapsen pahaa mieltä. Isomman lapsen vaikeita tunteita ja mustasukkaisuuden osoittamista ei tarvitse pelästyä eikä etenkään tuomita. On hyvä, että lapsi osaa ja saa osoittaa kaikenlaisia tunteitaan.
Lapsen ei pitäisi joutua häpeämään mustasukkaisuuden tunteitaan. Hän tarvitsee nyt huomiota, rakkautta ja hellyyttä ja tunnetta siitä, että hän on edelleen arvokas ja rakas. Kuitenkaan lapsen kieltämistä ja rajoittamistakaan ei pidä pelätä ja välttää, vaikka ymmärrystä ja kohtuullisuuden puntaroimista tarvitaankin.
Lapsen tunteet vauvaa ja uutta elämäntilannetta kohtaan vaihtelevat. Tunteet voivat olla hyvin ristiriitaisia. Toisaalta lapsi on ylpeä ja iloinen isompi sisarus ja rakastaa vauvaa, toisaalta uusi tunkeilija ja erityisesti vanhempien jakaminen harmittavat ja oman aseman muuttuminen tai menettäminen pelottavat. Lapsen hankala käyttäytyminen voidaan nähdä vanhempien rakkauden tarkistamisena ja testaamisena.
Isomman lapsen vauvaan kohdistamat pienetkin rakkauden ja hoivan osoittamiset kannattaa huomata ja antaa niistä kiitosta. Avuksi ja hyödyksi oleminen siten ja silloin, kun lapsi haluaa, auttavat häntä tuomaan esille helliä ja myönteisiä tunteita. Lapsen vauvaan liittyvät jutut tai toivomukset voivat olla hurjia, mutta niitä ei tarvitse pelästyä, vaan vanhempi voi auttaa lasta käsittelemään vaikeita tunteitaan.
Pienen lapsen ajattelu on taikauskoista ja lapsi voi uskoa, että hänen pahat ajatuksensa voivat oikeasti vahingoittaa toisia. Jos vauva sairastuu, isommalle sisarukselle voikin vakuuttaa, että se ei ole hänen vikansa.
Useissa perheissä korostuu isän rooli, kun perheeseen syntyy toinen lapsi. Isommalle lapselle isän kanssa vietetty aika, häneltä saatu rakkaus ja huomio, auttavat sietämään äidin jakamista vauvan kanssa. Isästä ja isommasta lapsesta voi tulla erityisen läheisiä ja lapsi voikin olla mustasukkainen, kun juuri isä touhuilee vauvan kanssa. Jos isää ei ole saatavilla, voi joku muu läheinen aikuinen, esim. isovanhempi, olla tärkeä tuki. On toki tärkeää, että isompi lapsi saa edelleen äidiltä huomiota ja yhteistä aikaa.
Tiivistetysti voi sanoa:
. Lapsen pitää saada osoittaa vaikeat tunteensa ja saada niille hyväksyntää ja ymmärrystä sekä apua tunteidensa käsittelyyn.
. Perheen tutuista ja kohtuullisista säännöistä on edelleen pidettävä kiinni; on kuitenkin eri asia tuomita kielletyt teot kuin lapsi.
. Vauvan ja muiden satuttaminen pitää estää ja kieltää.
. Lapsen pitää aivan erityisesti saada kokea olevansa edelleen hyvä ja rakastettu ja tärkeä osa perhettä.
Vanhemman oma jaksaminen
Toipuminen synnytyksestä, imettäminen, yöheräämiset, vauvan hoitaminen, isomman lapsen vaikeiden tunteiden vastaan ottaminen ja kodin hoitaminen ovat vaativa paketti. On luonnollista, että vanhempi tuntee ajoittain uupumusta, riittämättömyyttä ja ärtymystä. Aina ei ehdi huomioida kaikkien tarpeita siten kuin haluaisi. Syyllisyyden tunteet vaanivat herkästi hyvää tarkoittavaa vanhempaa - usein turhaan.
Onko mitään velvollisuuksia, joista voisi nyt hieman laistaa ja varata aikaa vain olennaisimmille? Muiden velvoitteiden lomassa on erityisen tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisesta, virkistäytymisestä ja lepohetkistä. Voisiko esim. kodin siivoustasosta tinkiä, jotta ehtii viettää hetkisen kahvikupin ääressä tai sohvalla pötköllään tai puolison kanssa kahden? Kannattaa arvioida perheen työnjakoa. On tärkeää pyytää ja saada apua, jos omat voimat uhkaavat hiipua.
Väsyneenä oman ärtymyksen voi helposti purkaa vaativaan isompaan sisarukseen, tiuskia ja vaatia liikoja. Levänneenä jaksaa paremmin ottaa vastaan, ymmärtää ja hyväksyä mustasukkaisuuden nostattamia reaktioita.
Mustasukkaisuuden tunteet helpottavat yleensä vähitellen ensimmäisten kuukausien kuluessa. Toisaalta vauvan kehitys tuo uusia ärtymyksen aiheita isommalle, kun pieni alkaa liikkua ja tavoitella kaikkia ihania leluja ja leikkejä. Kaiken kaikkiaan vauvan kasvaminen tuo sisarusten välille uudenlaista iloa ja mahdollistaa yhteisiä leikkejä - sekä uudenlaisia kiistoja. Yhdessä kasvamisen matkalle mahtuu monenlaisia vaiheita, elämisen rikkautta kaikissa väreissä.
Juuri mikään ei vanhemman silmissä ole sykähdyttävämpi näky kuin omat lapset, jotka leikkivät yhdessä ja nauttivat ja iloitsevat toistensa seurasta. Mielikuva ja sen tuoma lämpö kannattaa pitää mielessä ja ammentaa siitä voimaa, kun seuraavassa hetkessä idylli vaihtuu ristiriitaisten tunteiden temmellyskentäksi.
Vinkkejä mustasukkaisuuden kohtaamiseen ja lievittämiseen
Alle on koottu vinkkejä siitä, kuinka mustasukkaisuutta voi kohdata ja lievittää. Katso olisiko joistain näistä apua teidän perheessänne!
1. Kerro isommalle sisarukselle uudesta vauvasta jo raskausaikana. Mm. lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten aikaisessa vaiheessa asiasta kannattaa kertoa, yleensä viimeistään muutama kuukausi ennen laskettua aikaa. Hahmottakaa ajan kulkua lapsen ymmärtämällä tavalla: "Nyt on syksy. Syksyn jälkeen tulee talvi ja maa peittyy lumeen. Talven jälkeen keväällä lumi sulaa, ja silloin vauva syntyy!"
2. Anna lapsen osallistua odotukseen: lapsi voi kokeilla vauvan potkuja, tulla mukaan neuvolaan ja auttaa valmisteluissa. Lapsen kanssa voidaan lukea kuvakirjoja, joissa käsitellään uuden vauvan syntymistä.
3. Muistelkaa yhdessä isomman sisaruksen vauva-aikaa, katselkaa valokuvia ja videoita.
4. Kerro lapselle, missä hän on hoidossa ja kuka hänestä huolehtii, kun äiti on synnyttämässä vauvaa.
5. Lapselle on usein tärkeää päästä katsomaan vauvaa jo sairaalaan, vaikka ympäristö voi tuntua vieraalta ja jännittävältä, eikä lapsi välttämättä kiinnitä vauvaan kovin paljon huomiota. Voit varata isommalle sisarelle pienen lahjan, jonka hän saa joko sairaalassa, tai kun äiti tulee kotiin.
6. Älä suunnittele muita suuria elämän muutoksia vauvan syntymän aikoihin, jos suinkin mahdollista. Esim. rinnasta tai pullosta vierottaminen, yövaipasta luopuminen, omaan huoneeseen siirtyminen tai kerhon aloittaminen olisi hyvä tapahtua vähintään pari kuukautta ennen vauvan syntymää, jos näitä muutoksia on tulossa.
7. Tuoretta isosisarta helpottaa, jos elämä pysyy mahdollisimman tuttuna vauvan syntymän jälkeen. Vaikka päivärutiinit olisivat jonkin aikaa hakusessa, pyri kuitenkin säilyttämään tietyt isomman lapsen arjen rutiinit ja aikataulut mahdollisimman tuttuina. Tällaisia ovat mm. ruoka-ajat, ulkoilu, päiväuniaika ja kavereiden tapaaminen. Unille rauhoittuminen voi vauvan synnyttyä vaatia lapselta aiempaa pidemmän ajan.
8. Murrosikää lähestyvälle lapselle äidin raskaus voi olla hämmentävä kokemus. Mielikuva omista vanhemmista + seksistä herättää usein torjuntaa siinä vaiheessa, kun oma seksuaalisuus on heräämässä. Lapsen voi olla helpompi keskustella asiasta jonkun muun aikuisen kuin oman vanhemman kanssa, esim. kummin, perheystävän, kouluterveydenhoitajan tai äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa.
9. Ota isompi sisarus mukaan vauvan hoitamiseen ja kiittele hänen taitojaan: "Osaatpa sinä paijata hellästi vauvaa." Kerro lapselle, kuinka vauva selvästi pitää hänestä: "Katsohan kuinka vauva nauraa sinun hassuttelulle! Sinä olet vauvalle tosi tärkeä." Anna lapselle aina myönteistä palautetta ja kannustusta, kun hän haluaa tehdä tuttavuutta vauvan kanssa.
10. Kerro isommalle, mistä vauva tykkää, mistä ei, mikä saa vauvan iloiseksi ja mikä vauvaa pelottaa. Kun lapsi oppii, että hän voi omalla toiminnallaan tuottaa vauvalle hyvää oloa, hän saattaa tehdä sitä mielelläänkin. Tämä taas saa vauvan vastaamaan useammin myönteisesti isomman sisaruksen viesteihin ja aloitteisiin. Tämä lisää isomman lapsen iloa ja tyytyväisyyttä omiin tekemisiinsä. Näin vauvan ja isomman lapsen syntyy myönteisen vuorovaikutuksen kehä.
11. Kehitelkää isomman lapsen ja vauvan välille erilaisia rituaaleja. Näitä voivat olla hyvänyönsuukko iltaisin, aamuhali tai myöhemmin ruokaloru ennen ateriaa.
12. Puhu lapselle vauvasta sinun pikkuveljenä tai -siskona tai meidän vauvana pelkän vauvan tai hänen nimensä sijaan.
13. Vanhempaa voi kylmätä lapsen tapa tutustua vauvaan ja hoivata tätä. Isompi lapsi haluaa kokeilla vauvan silmiä, työntää sormen vauvan suuhun ja ottaa vauvan syliin. Älä silti tukahduta isomman mielenkiintoa ja hoivaamisen halua varoittamalla ja kieltämällä liikaa. Kieltojen sijaan voitte yhdessä harjoitella hellää koskettamista. Kiittele lapsen halua hoivata. Anna vauva lapsen syliin keskellä sänkyä, jossa vauvan putoaminen sylistä ei ole vaarallista.
14. Varatkaa molemmat vanhemmat säännöllisesti kahdenkeskeistä aikaa isomman lapsen kanssa. Tehkää sellaisia juttuja, jotka hänestä ovat mukavia ja joita tehtiin yhdessä jo ennen vauvan syntymää: askartelua, piirtämistä, köllöttelyä, sylittelyä, lukemista, tv:n katselua, leipomista, ulkoilua, kauppareissu. Kerro lapselle, kuinka mukavalta sinusta tuntuu viettää aikaa juuri hänen kanssaan.
15. Anna vanhemman sisaruksen olla vauvamainen, jos hän haluaa, vaikka se sinusta tuntuisikin rasittavalta. Lapsi tarvitsee hellyyttä, rakkautta ja hoivaa; vauvan synnyttyä vanhempaa lasta voi huomaamattaan pitää isompana kuin tämä onkaan. Helli lasta välillä kuten pikku vauvaa, älä vaadi liiaksi olemaan reippaampi kuin hän jaksaa. Useimmat kuitenkin lopulta haluavat mieluummin olla isoja tyttöjä tai poikia. Voitte yhdessä todeta, mitä etuja isona olemisessa on!
16. Kohtaa isompi lapsi aidosti joka päivä: pysähdy, katso silmiin, ilahdu kohtaamisesta ja kuuntele, mitä hänelle kuuluu. Hymy, paijaaminen, halit, silmäniskut ja suukot viestivät välittämistä.
17. Hanki isosiskolle tai -veljelle vauvanukke ja anna hänen hoivata nukkea kuten äiti ja isä hoitavat vauvaa. Voit antaa nukelle joitakin oikeita vauvan tarvikkeita.
18. Et voi pakottaa vanhempaa lasta pitämään vauvasta. Lapsen on vaikea ymmärtää ja jaksaa odottaa, että vauvasta kasvaa leikkikaveri. Älä tee vauvasta jatkuvasti numeroa, ihastele vauvaa jatkuvasti tai kysele sisaruksen mielipiteitä vauvasta.
19. Isompi lapsi voi ilmaista voimakkaasti kielteisiä ajatuksiaan tai toiveitaan vauvasta: "Vihaan tuota rääpälettä! Kunpa sitä ei olisi olemassa!" Anna kielteisille tunteille tilaa: "Hyvä, kun kerroit, että sinua harmittaa. Harmittaako sinua se, että vietän niin paljon aikaa vauvan hoidossa?" On hyvä, kun lapsi luottaa vanhempaansa niin paljon, että jakaa vaikeatkin tunteensa. Vihan ilmaukset eivät ole yleensä merkki siitä, että sisarusten suhde olisi menossa huonoille urille.
20. Lapsesta voi olla hauskaa ja helpottavaa kuulla vanhemman tai jonkun muun läheisen aikuisen kertomuksia siitä, kuinka hän oli aikoinaan mustasukkainen, kun perheeseen syntyi uusi vauva, ja miten hän osoitti vaikeita tunteitaan. Lapsi huomaa, että vaikeatkin tunteet ovat normaaleja ja hyväksyttyjä, eivät vaarallisia tai tuhoavia.
21. Jotkut lapset osoittavat mustasukkaisuuttaan satuttamalla vauvaa. Vauvan satuttaminen pitää kieltää ja estää.
a. Voit ottaa lapsen kädestä kiinni ja auttaa muuttamaan lyömisen paijaamiseksi. "Näin vauvaa paijataan, ketään ei voi lyödä. Hyvä, sinähän osaat hienosti! Kylläpä vauva nauttii paijaamisesta."
b. Pyydä lasta näyttämään sinulle nukella tai tyynyllä, miten kurjalta hänestä tuntuu. Ota kurja tunne vastaan: "Kylläpä sinusta on tuntunutkin kurjalta. Isosiskona ei ole aina helppoa olla. Olisiko sinusta mukavaa, jos me keksisimme jotain kivaa tekemistä yhdessä illalla, kun isi voi olla vauvan kanssa?"
Muita tapoja, joilla lasta voi pyytää osoittamaan ja purkamaan vaikeita tunteita ovat esim. maalaaminen, piirtäminen, juokseminen, hyppiminen tai kirjan lukeminen muista kovia kokevista tuoreista sisaruksista. Tällöinkin vanhemman pitää olla läsnä ja ottaa lapsen tunteet vastaan.
c. Anna lupa sanoa vaikea tunne kovalla äänellä: "OLEN NIIN VIHAINEN!"
d. Kun lapsi hakee huomiotasi satuttamalla vauvaa, ota vauva syliin ja turvaan, jätä muksija vähemmälle huomiolle. Anna isommalle myönteistä lisähuomiota ja -hellyyttä hieman myöhemmin, ei kiusaamisen seurauksena.
e. Ole rauhallinen ja ilmoita jämäkästi, mutta ystävällisesti, että meillä ei ketään satuteta. Viestin tehoa lisäät katsomalla lasta silmiin ja pitämällä hänestä kiinni.
f. Kerro sääntö: lelut tai tavarat, joita käytetään toisen satuttamiseen, laitetaan joksikin aikaa pois käytöstä.
g. Takaa vauvan turvallisuus: Satuttamalla mustasukkaisuuttaan ilmaisevaa lasta ja vauvaa ei voi jättää kahden kesken.
h. Lapsen on tärkeä tietää, että vanhemmat hyväksyvät hänen vaikeat tunteensa, vaikka eivät hyväksy vauvan satuttamista, ja että vanhemmat rakastavat häntä yhä. "Sinä olet nyt vihainen. Vauvaa ei kuitenkaan saa satuttaa. Kerro isille, kun olet vihainen, niin tehdään oikein ekstra-hali yhdessä." Lasta ei pidä leimata tuhmaksi, vaikka teot voivat olla tuhmia ja kiellettyjä.
22. Osa lapsista osoittaa mustasukkaisuuttaan satuttamalla äitiä. Äiti saa tuntea nahoissaan, miltä hylkääminen tuntuu. Tämä ei kerro rakkauden vähenemisestä, vaan loukatuista tunteista.
Vanhemman on otettava vastaan ja hyväksyttävä lapsen vaikeat tunteet, mutta pidettävä myös kiinni säännöstä, että ketään ei satuteta. "Sinä taidat olla vihainen äidille, kun äiti hoitaa vauvaa. Ei varmaan olekaan helppoa joutua odottamaan vuoroaan. Meillä ei ketään saa lyödä, ei äitiäkään. Kerro sanoilla, kun olet vihainen."
23. Aina isompi sisarus ei osoita mustasukkaisuuden tunteitaan suoraan, vaan muuttuu esim. juroksi, alkaa tehdä pikku tihutöitä tai kiukuttelee tavallista enemmän. Lapsi tarvitsee aikaa, ymmärrystä ja hellyyttä. Auta lasta kertomaan vaikeista tunteistaan: "Harmittaakohan sinua, kun minun ajastani kuluu juuri nyt niin paljon vauvan hoitoon? Vaikka vauvasta tykkääkin, joskus voi myös ärsyttää, että talossa on uusi vauva. Joskus isompi veli voi jopa luulla, ettei äiti enää rakasta häntä. Sinä olet minulle tärkeä ja haluaisin kuulla, jos sinulla on paha mieli."
24. Jos lapsi muuttuu kovin sulkeutuneeksi ja vetäytyy syrjään, hänen voi olla helpompi puhua vaikeista tunteistaan jollekin muulle tutulle aikuiselle kuin omille vanhemmilleen, esim. mummille, kummille tai neuvolan terveydenhoitajalle.
25. Monille tuoreille isosiskoille ja -veljille ovat hankalia ne tilanteet, kun äiti imettää vauvaa.
a. Anna isomman lapsen maistaa tissi- tai pullomaitoa. Useimmat eivät siitä tykkää.
b. Jos lapsi ei viihdy omissa leikeissään imetyksen aikana, ota hänet kainaloon. Voitte lukea samalla kirjaa tai katsoa videota.
c. Voit näyttää lapselle ennen imetystä kahta lelua ja kysyä kummalla hän mieluummin leikkii imetyksen ajan. Varalla voi olla jännässä pussissa joitain erityisiä leluja, joita otetaan esille vain imetysaikana tai silloin, kun isomman on odotettava vuoroaan. Isojen lasten erityislelupussille voi keksiä hauskan nimen.
d. Voit johdatella lapsen hienovaraisesti jonkin kiinnostavan leikin ääreen ja aloittaa imetyksen ilman, että teet siitä suurempaa numeroa.
e. Joskus lapset voivat ruokailla yhdessä pöydän ääressä: äiti imettää vauvaa pöydän ääressä samalla, kun isompi lapsi syö vieressä.
f. Lapsi voi asettua äidin viereen imettämään omaa nukkevauvaansa.
g. Imetyksen aikana voitte suunnitella yhteistä iltapäivän mehuhetkeä, kun vauva nukkuu: mitä mehua otetaan, otetaanko sen kanssa rinkeleitä, kuka kattaa kupit pöytään, laitetaanko nukkevauvallekin oma kuppi.
26. Usein vauvan tarpeet on laitettava etusijalle, ja isompi sisarus joutuu odottamaan vuoroaan. Aina ei kuitenkaan ole välttämätöntä heti keskeyttää puuhia isomman sisaruksen kanssa, kun vauva inahtaa. Joissain tilanteissa vauva voi hetken odottaa - joskus vauva saattaa jopa rauhoittua itse ennen kuin vanhempi ehtii paikalle.
27. Älä pakota isompaa sisarusta jakamaan lelujaan vauvan kanssa. Jossain vaiheessa isommasta lapsesta voi olla hauskaakin luovuttaa vauvalle joku lelu, jolla hän ei enää leiki. Kun vauva alkaa kontata, isomman lapsen tärkeitä leluja voidaan laittaa paikkaan, jonne vauva ei pääse, mutta isompi lapsi pääsee.
28. Joskus kylään tulevat vieraat ehättävät ihastelemaan vain vauvaa ja isompi sisarus jää surullisena sivuun. Jos asiasta ei ole puhuttu etukäteen vieraiden kanssa, sen voi ottaa puheeksi lapsen kanssa: "Sinusta on varmaan kurjaa, kun kaikki ihailevat nyt niin kovasti vauvaa. Anna minulle jokin merkki, jos alkaa harmittaa, niin minä tiedän ja voimme jakaa asian - tule vaikka puristamaan sormeani ja minä puristan takaisin. Tämä on meidän yhteinen juttumme."
29. On hienoa, jos kylään tulevat vieraat ymmärtävät, että antavat ensin huomionsa isommalle lapselle. Vauvasta ei ihan alkuun tarvitse puhua mitään, vaan ilahtua isomman lapsen kohtaamisesta ja tämän kuulumisista ja varata hänelle aikaa. Jos vierailla on vauvalle lahja, sellainen voisi olla myös tuoreelle isoveljelle tai -siskolle. Isomman lapsen voi antaa johdatella vieraat vauvan luo ja esitellä vauva vieraille.
30. Mustasukkaisuus saa uusia muotoja, kun vauva kasvaa ja pääsee käsiksi isomman lapsen leluihin ja leikkeihin. On ymmärrettävää, että isompaa lasta ärsyttää, kun pienempi sotkee leikit ja ehkä rikkoo hänen tärkeitä tavaroitaan.
a. Lapsen paha mieli pitää ymmärtää ja miettiä, kuinka mahdollinen vahinko voidaan korjata.
b. Isommalle lapselle voi selventää, miksi vauvat käyttäytyvät näin: vauvat eivät ole tahallaan ilkeitä, vaan tutkivat maailmaa ja opettelevat uusia asioita ja haluaisivat siksi tutustua isomman leikkeihin ja leluihin.
Isompi lapsi voi esitellä pienelle lelujaan ja leikkejään, ja vanhempi voi vierellä sanoittaa pienemmän reaktioita: "Kylläpä vauva tykkääkin siitä lelusta. Hänestä on selvästi hauskaa, kun sinä saat siitä tulemaan äänen. Pystyisiköhän vauvakin oppimaan tuon tempun, haluatko opettaa?"
c. Kotona voidaan etsiä isommalle lapselle tila, jossa hän saa rauhassa touhuta omia tärkeitä asioitaan häiriöittä.
d. Isompaa lasta voidaan ohjata pyytämään vanhempaa apuun, jos ei itse selviä pienemmän hyökkäyksistä. Isomman kärsivällisyys voi ärsytettynä muuttua tönimiseksi ja kiljumiseksi ja on hyvä, kun on mahdollisuus pyytää vanhempi apuun ennen kuin tunteet kuumenevat liikaa.
Tiivistetysti mustasukkaisuudesta
. On luonnollista, että lapsi on mustasukkainen, kun perheeseen syntyy uusi vauva.
. Mustasukkaisuuden osoittamisen tapaan ja voimakkuuteen vaikuttavat mm. lapsen ikä, kehitysvaihe, temperamentti, perheen elämäntilanne, vanhempien tapa toimia ja uuden vauvan temperamentti.
. Mustasukkaisuus ilmenee eri tavoin: lapsi on yleisesti itkuisempi ja levoton, saa kiukkukohtauksia pienistäkin syistä, nukahtaminen on vaikeaa, lapselle tulee pissa- ja kakkavahinkoja, hän yrittää satuttaa vauvaa tai äitiä tai pyytää, että vauva vietäisiin pois tai hän tekee tihutöitä tai vetäytyy sivuun.
. Lapsi saattaa taantua ja haluta hoivaa. Hyväksy se ja hoivaa välillä isompaakin kuin pientä vauvaa. Vanhempaa lasta voi huomaamattaan pitää vauvan synnyttyä isompana kuin hän onkaan.
. Isomman lapsen tunteet ovat ristiriitaisia; ylpeys, ilo, pelko ja harmi vuorottelevat.
. Isomman laspen pitää saada kokea olevansa edelleen hyvä ja rakastettu ja tärkeä osa perhettä.
Vinkkejä
. Ota isompi sisarus ikätasonsa mukaisesti mukaan vauvan odotukseen.
. Pyri pitämään vanhemman lapsen arki mahdollisimman muuttumattomana vauvan syntymän aikoihin.
. Huomaa ja anna kiitosta lapsen pyrkimyksille hoivata vauvaa, ihastele lapsen taitoja. Puhu vauvasta sinun sisko- tai velivauvana.
. Auta kovakouraisia otteita hellemmäksi. Älä tukahduta liiallisilla kielloilla lapsen halua hoivata vauvaa ja tutustua häneen. Tue yhteisiä touhuja ja leikkejä.
. Osoita lapselle merkkejä, joista huomaa, että vauva pitää hänestä ja hänen tekemisistään.
. Varaa isommalle lapselle mahdollisuus viettää välillä kahdenkeskeistä aikaa molempien vanhempien kanssa, jolloin tehdään yhdessä asioita, joita tehtiin ennen vauvan syntymää ja joista lapsi nauttii.
. Hanki lapselle vauvanukke ja anna sille joitain oikeita vauvan vaatteita ja vaippoja.
. Kylään tulevien vieraiden on tärkeä huomata isompi sisarus. Anna lapsen esitellä vauva vieraille tai johdatella heidät vauvan luo.
. Kehittele vauvan ja isomman lapsen välille omia tärkeitä rituaaleja kuten iltasuukko tai aamuhali.
. Kokeile mustasukkaisuutta herättävissä imetystilanteissa seuraavaa: isompi lapsi saa maistaa tissi- tai pullomaitoa, hänet otetaan kainaloon ja luetaan kirjaa tai katsotaan videota, tai lapsi saa imettää omaa nukkevauvaa.
. Älä aina keskeytetä touhuja isomman lapsen kanssa, kun vauva inahtaa. Vauva voi joskus odottaa.
. Varaa lapselle paikka, jossa voi välillä leikkiä ilman, että vauva pääsee sotkemaan leikkejä.
. Estä ja kiellä vauvan ja muiden satuttaminen tai tavaroiden rikkominen.
. Pidä edelleen kiinni tutuista ja kohtuullisista säännöistä.
. Älä pelästy tai tuomitse mustasukkaisuutta. Hyväksy lapsi ja vaikeat tunteet, vaikka et voi hyväksyä pahoja tekoja: "Sinä olet nyt vihainen. On varmaan vaikeaa odottaa vuoroa. Vauvaa ei saa satuttaa. Kerro isille, kun olet vihainen, niin tehdään aina silloin oikein ekstra-hali yhdessä."
Lähteet ja kirjallisuutta
Arajärvi T. 1999. Hyvä lapsuus vauvasta koululaiseksi. Ajatus kustannusosakeyhtiö. Karisto Oy.
Dunn J. 1984. Sisters and brothers. London, Fontana Paperbacks.
Faber A., Mazlish E. 1988. Meillä on mukavaa. Eroon sisaruskateudesta. Auta lapsiasi elämään so-vussa. Karisto Oy.
Lamb M. E., Sutton-Smith B. 1982. Sibling Relationships: Their Nature and Significance Across the Lifespan. Hillsdale, Lawrence Erlbaum, New Jersey, USA.
Litja T., Oinonen M. 2000. Mä en haluu! Leikki-ikäisen arjen pulmia. Edita.
Luukko L. 2001. Sisaruskateus lasten ja aikuisten sisarussuhteissa sekä vanhempien kasvatukselli-sena ongelmana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen laitos.
Meille tulee vauva. 2002. 21. uusittu laitos. Stakes.
Parker J., Stimpson J. 2004. Sisarussuhteet: kilpailua ja rakkautta. Otava.
Peltonen A., Kullberg-Piilola T. 2000. Tunnemuksu. Tunnetaitoja perheille ja kasvattajille. Kirja-paja.
Ruuska S. 1998. Keskimmäisen lapsen sisarussuhteet. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen laitos.
Spock B., Parker S. J. 2003. Järkevää lastenhoitoa. Otava Oy.
Takala A., Takala M.1988. Psykologinen kehitys lapsuusiässä. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. WSOY.
http://vanhemmat.mll.fi/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen/perheeseen_syntyy_vauva.php?dir=/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen
|O