M
miksi
Vieras
Kumpi on mielestäsi pahempi, se että on sängyssä toisen kanssa vai että pettää henkisesti eli rakastuu toiseen?
V
vieras
Vieras
Mä en oikein koskaan ole ymmärtänyt, miten voi pettää henkisesti? Minusta pettää voi vain ja ainoastaan fyysisesti. Jos on pitkän liiton aikana ihastuksia, tai rakastumisiakin, mutta niille ei aktiivisesti tee mitään vaan pysyy uskollisena puolisolleen, se ei ole pettämistä. Se on elämää.
Ainoastaan fyysisesti voi pettää.
Ainoastaan fyysisesti voi pettää.
V
vieras
Vieras
Voiko rakastumisesta syytellä toista? Voiko tunteita pakottaa? Seksisuhdeasia on yksioikoinen, ketään ei sinne toisen sänkyyn pakoteta, ellei raiskauksesta ole kyse eli vapaasta tahdosta sinne mennään, mutta entä tuo tunnepuoli?
Z
ziggy
Vieras
Mä olen myös sitä mieltä, että vain fyysiseti voi pettää. Jos rakastuu toiseen, niin sillehän ei voi mitään. Mielestäni vain teot ratkaisee, ei tunteet.
Mutta siis vastatakseni kysymykseen: minusta olisi pahempi, jos mieheni rakastuisi toiseen, kuin jos menisi toisen kanssa sänkyyn.
Mutta siis vastatakseni kysymykseen: minusta olisi pahempi, jos mieheni rakastuisi toiseen, kuin jos menisi toisen kanssa sänkyyn.
M
Maamikki
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei voi syyttää toista siitä että toinen ihastuu/rakastuu johonkin muuhun.
Mutta sitten voi syyttää jos hän tekee asian eteen jotain.
Tunteita voi pakottaa niin, että jos ihastuu johonkin, ei vaan tee asian eteen mitään ja välttelee ihastuksen kohdetta. Kyllä se ajan kanssa loppuu sitten. Tai jos ei lopukaan, ehkä se ihastuksen kohde onkin sitten se elämän rakkaus. Mun mielestä ihastuksen loppuminen voi kestää hyvinkin jopa vuoden. Että ei pidä hätiköidä, odotella vaan että unohtuu toinen ja alkaa taas oma puoliso kiinnostaa.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mun mielestä ei voi. Mutta tuossa tilanteessa mitataan lupausten pito kyky. EI kannattais mennä kuin tuulispää omien tunteiden perässä, jos vaakakupissa on esim. perhe. KAnnattaisi vähän hidastaa tahtia ja ottaa harkitsemisaikaa, kunnolla, VAIkka vuosi,. Yleensä ne tunteet siinä kohtaa arkipäiväistyvät myös uutta kumppania kohtaan.
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
ei se vuosikaan mitään ratkaise jos ei ole jälellä muuta kuin kaveruus, eikä halua olla toisen onnen tiellä.
M
mielipide
Vieras
Olen sillä linjoilla että vain fyysisesti voi pettää! Ihastuminen / rakastuminen tunne tasolla ei "petä" ketään! Ainoastaan se voi satuttaa itseään....
Meillä tilanne että olen ollut mieheni kanssa 16vuotiaasta lähtien nyt siis 29v. meillä on kaksi lasta 6v ja 3v! Avioliitoa on takana 7vuotta! Onnellinen perhe ollaan kaikin puolin. Mutta 6kk sitten vaihdoin työpaikkaa ja ihastuin työkaveriini! Sitähän en ole kertonut kellekkään. itse välillä mietin kyllä asiaa. mutta "pettänyt" en ole ketään mutta tunne puolella olen haavoittanut itseäni! Mieheni ei tiedä, työtoverini ei tiedä vain minun tunteet ovat sekaisin!
Meillä tilanne että olen ollut mieheni kanssa 16vuotiaasta lähtien nyt siis 29v. meillä on kaksi lasta 6v ja 3v! Avioliitoa on takana 7vuotta! Onnellinen perhe ollaan kaikin puolin. Mutta 6kk sitten vaihdoin työpaikkaa ja ihastuin työkaveriini! Sitähän en ole kertonut kellekkään. itse välillä mietin kyllä asiaa. mutta "pettänyt" en ole ketään mutta tunne puolella olen haavoittanut itseäni! Mieheni ei tiedä, työtoverini ei tiedä vain minun tunteet ovat sekaisin!
Alkuperäinen kirjoittaja mielipide:
Itsekin olen kokenut sellaisen ihastumisentapaisen työtoveriin. Se mies on vaan niin sikakomea ja naistenmies, että samaan suklaasilmiinhän minäkin upposin (niin kuin kymmenent muut naiset). Mutta ONNEKSI ei koskaan mitään tapahtunut, vaikka olisi ollut muutama tilaisuus. Vuosi siinä ihastellessa meni, sitten työpaikat vaihtuivat taas, ja olen päivittäin onnellinen, etten MITÄÄN tehnyt ja perhe on onnellinen ja kassassa.
Mutta ne tunteet, ihastukset, ne voi olla kavalia, viekkaita, sekoittavia, tiedän.
TIedän, että mies on nyt eronnut ja asustelee yksin irtosuhteita harrastaen.