vierailija
|
Majava on ekosysteemi-insinööri, joka tunnetaan mahtavista padoistaan. Majavan pato nostaa tulvan, joka vaikuttaa voimakkaasti padotun alueen eliöstöön. Mutta eliöstö ei muutu pelkästään tulvan aikana, vaan majavatulva näkyy maisemassa vielä veden laskettuakin.
Helsingin ja Aalborgin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan majavat lisäävät myös maalla elävien selkärangattomien monimuotoisuutta. Vaikutus tulee esiin majavatulvan laskemisen jälkeen, kun maaekosysteemin kehitys eli sukkessio käynnistyy majavan luomilla alueilla. Majavien vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin on tutkittu yllättävän vähän. Kirjallisuudesta löytyi kuitenkin riittävästi aineistoa, jotta voitiin hahmotella kuvaa majavan potentiaalisesti merkittävistä vaikutuksista, erityisesti uhanalaisiin lajeihin.
Esimerkiksi kuolleella puulla ja majavaniityillä elävien hyönteisten elinolosuhteet osoittautuivat huomionarvoisiksi. Majavaniityillä esimerkiksi elää sellaisia saralajeja, joita harvinaistuneet perhoset käyttävät ravinnokseen.
– Majava tiedetään monien vesieläinten, kuten saukon, sorsien, sammakoiden ja sukeltajakuoriaisten hyödyttäjäksi. Näiden vaikutustensa ohella se voi edistää maaselkärangattomien hyvinvointia. Tämä tekee majavasta erinomaisen kosteikkojen reunametsien ennallistajan. Majavan toiminta voi tarjota ratkaisuja, joilla parannetaan ekosysteemien monimuotoisuutta ja vakautta, kertoo vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolta maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa selvitetään majavan ekologista perintöä maisematasolla. Ekologisella perinnöllä tarkoitetaan sitä, miten ekosysteemi-insinöörin toiminnan jäljet näkyvät ympäristössä. Tällainen on esimerkiksi majavan jälkeensä jättämä niitty tai kuolleiden puiden laikku.
Tutkimustulokset ovat merkittäviä kahden nykyisen megatrendin, kosteikkojen vähenemisen ja hyönteiskantojen hupenemisen, valossa. Majava levittäytyy tällä hetkellä Euroopassa monille alueille, joista se oli aikoinaan hävinnyt liikametsästyksen vuoksi. Majavien paluu voi auttaa torjumaan näitä negatiivisia kehityskulkuja luonnossa.
Tutkimus on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yhä tärkeämpää. Majavien ekologinen rooli ulottuu laajalle ja voi tarjota ratkaisuja ympäristökriisien hallintaan. Majavan toiminnan ymmärtäminen ja hyödyntäminen voi olla keskeisessä asemassa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Helsingin yliopisto