V
vieras
Vieras
Tuhannet virolaisperheet ovat hädässä maan kiinteistökuplan puhjettua. Osa asuntolainan ottaneista kotitalouksista elää syvässä köyhyydessä. Maksamattomien asuntolainojen takia perheet jäävät yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle, vaikka molemmat huoltajat olisivat ilman työtä.
Virolaiset ryhtyivät lainaamaan pankeista rahaa innokkaasti vasta viitisen vuotta sitten. Tuolloin talouselämä kävi kuumana ja myös palkat kehittyivät suotuisasti. Pääosin ruotsalaisomistuksessa olevat pankit tarjosivat asuntolainoja edullisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi maan poliittinen johto valoi kansaan optimismia niin tehokkaasti, että osa kansasta oli todellisen euforian vallassa.
Parhaiten takavuosien mielialoja kuvaa pääministeri Andrus Ansipin vuoden 2006 alussa käyttöönottama iskulause "15 vuodessa Euroopan viiden rikkaimman maan joukkoon".
Kaksiosta neljän huoneen asuntoon
Mairold Maurus (39) avasi Länsi-Virumaan keskuskessa, Rakveressa reilu kaksi vuotta sitten pankin oven kysyäkseen lähes 800 000 Viron kruunun eli noin 50 000 euron lainaa neljän huoneen asunnon ostamiseksi kerrostalosta.
- Asumme vuokrakaksiossa. Perheessä on viisi jäsentä. Olemme molemmat töissä, mikä takaa lainan lyhennykset normaalisti. Ei ole järkevää maksaa vuokraa, kun summalla voi lyhentää asuntolainaa, perusteli Maurus pankijohtajalle.
Perhe sai lainan, jonka vakuudeksi pankki halusi sekä Maurusten uuden kodin että Mairoldin Rakveressä asuvan äidin yksiön.
- Kaikki tuntui aivan normaalilta. Välillä kävi mielessä sekin vaihtoehto, että mitä jos meistä huoltajista tonen joutuu työttömäksi? Ajattelimme, että myymme asuntomme ja maksamme lainan pois.
Työttömyys yllätti perheen
Viron kiinteistöjen hinnat olivat kallistuneet nopeasti talouskasvun aikana, eikä hinnoille näyttänyt olevan kattoa. Mauruksilla oli kuitenkin huonoa onnea. Juuri kun he muuttivat uuteen kotiinsa, kääntyivät hinnat jyrkkään laskuun. Lisäksi tapahtui se, joka oli tuntunut vielä muutama viikko aiemmin mahdottomalta: molemmat joutuivat työttömiksi ensimmäistä kertaa elämässän.
- Neuvottelimme pankin kanssa lainan lyhennysten lykkäämisestä eli lyhennyslomasta. Pankki ei suostunut helpotuksiin.
Työttöminä Mauruksilla oli aikaa kysyä asiantuntijoilta selviytymisneuvoja. Tehtävä vaikutti mahdottomalta, koska perheellä ei ollut minkäänlaisia tuloja. Pankki esitti lopulta ratkaisuksi lisälainaa, joka kattaisi rästiin jänneet lyhennykset. Mairold ja vaimonsa Tiina (38) katuvat sitä, että suostuivat siihen. Lisälaina kasvatti perheen taakkaa, mutta ei poistanut ongelmaa.
Koti ja yksiö pankille
Perhe elätteli pitkään toivoa uudesta työpaikasta. Työttömyysluvut niin Rakveressa kuin myös muualla Virossa kasvoivat joka päivä, eikä kumpikaan vanhemmista löytänyt työtä. Maurukset eivät kyenneet suoriutumaan lainasitoumuksistaan.
Pankki ryhtyi toimiin. Se ilmoitti ottavansa lainan vakuutena olleet huoneistot haltuunsa. Kiinteistövälittäjä myy parhaillaan Maurusten kotia, jossa he ehtivät asua kymmenen onnellista kuukautta. Kotia ei enää kaupata 50 000 eurolla, vaan nyt sen saisi alle puolella hinnalla.
Myös Mairoldin äiti etsii uutta asuntoa. Vakuutena olleeseen omistusyksiöön muuttaa pian uusi omistaja. Maurukset eivät päässeet sitoumuksistaan suinkaan näin vähällä. Heidän on vielä maksettava pankille noin 30 000 euroa. Ja korot kasvattavat summaa joka päivä.
Enää huonekalut myymättä
Viime vuoden puolella koettiin Mauruksten perheessä myös onnellisia hetkiä.
Yksi sellainen oli se, kun tuli tieto isän saaneen työtä Tartosta. Mairoldista tuli autojen varaosaliikkeen johtaja. Perhe muutti työn perässä tarttolaiseen vuokra-asuntoon. Muuttokuorma oli kevyt, sillä Tiina-äiti oli myynyt perheen hengissä pitämiseksi jo Rakveressa suurimman osa perheen varallisuudesta. Lähes kaikki vaatteet, kengät, lasten tavarat, jääkaapin, television, kirjat.
- Laiton tavarat nettihuutokauppaan. Pohjahinta yksi kruunu, eli 15 senttiä. Niin sain rahaa leipään ja maitoon, joilla pääosin elimme. Nyt myyn huonekalujamme. Otin niistä kuvat ja ripustin huutokauppasivulle, kertoo Tiina.
Muutaman päivän kuluttua alkaa Maurusten ovikello soida ja työtön perheenäiti ryhtyy jakamaan eniten tarjonneille mm. perheen kirjahyllyjä, yöpöytiä, hollantilaista pöytälamppua ja kattovalaisimia.
- Huonekaluiksemme jäävät sängyt, kertoo Tiina rauhallisesti nurkkaan ajatun perheen tilanteesta.
Hän ei myöskään salaa sitä, että putoaminen tyhjän päälle on ottanut lujille. Epätoivoa ja suuttumusta on ollut paljon. Kyyneleet ovat virranneet. Mairoldin äiti on syönyt moneeen kertaan omat tablettinsa poikansa perheen ja oman kohtalonsa musertamana. Perheen nuorin, alle kouluikäinen tytär on ollut viime aikoina isoäitinsä luona Rakveressä, jotta hän saisi joka päivä riittävästi monipuolista ravintoa.
Väliinputoajia tuhansia
Pankit myönsivät pääosin nuorille virolaisperheille muutaman vuoden aikana noin 150 000 lainaa kodin hankkimiseksi. Lainan ottaneista perheistä 2 000 - 3 000 on joutunut Maurusten kaltaiseen kierteeseen.
Maurukset ovat yksi tuhansista virolaisperheistä, joiden kohtaloksi Viron asuntokupla koitui. ( Risti Vuorinen/YLE )
Vaikeuksien yleisin syy on perheen tulojen tyrehtyminen työttömyyden tai sairauden takia. Mm. Tarton kaupungin velkaneuvoja Diana Türna on puinut viime aikoina kymmenien velkaperheiden asioita ja on havainnut lähes kaikkia tapauksia yhdistävän piirteen.
- Lainaajat eivät ole ottaneet huomioon yllättävän työttömyyden vaikutusta lainan lyhennykseen. Jo parin kuukauden työttömyys on saattanut suistaa perheen ongelmien suohon. Lainaa otettaessa ajateltiin vain, että hyvä elämä jatkuu ja muuttuu koko ajan paremmaksi, kiteyttää velkaneuvoja Türna.
"Viro ei tarjoa näköaloja"
Viron lainsäädäntö ei ole osannut reagoida kiinteistökuplan puhkeamisen aiheuttamaan kiinteistöjen hintojen puolittumiseen ja sen seurauksiin.
Käytännössä noin 450 000 virolaista asuu nyt kodissa, jonka arvo on selvästi pienempi, kuin siihen otettu laina.
Ongelman yksi ydin on siinä, että perheet, joilla on asuntolainaa, jäävät olennaisten tukimuotojen ulkopuolelle. Siksi myös Maurukset joutuvat tulemaan toimeen hätätilanteessa puhtaasti omillaan mm. myymällä varallisuuttaan.
Viron parlamentti lupaa täsmentää lainsäädäntöä lainanottajaystävällisemmäksi. Pankkien vastuun nostamispaineet ovat kovat. Parannukset tulevat kuitenkin voimaan aikaisintaan syksyllä. Nyt hätää kärsiville perheille se on aivan liian myöhään. Myöskään Mauruksen perhe ei aio jäädä odottamaan riigikogun aikaneen tekemiä ratkaisuja. Perhe on muuttamassa Suomeen.
- Virossa ei ole elinmahdollisuuksia. Pidämme omasta kultturistamme ja luonnostamme. Päättäjiin emme kuitenkaan pysty luottaamaan. Me uskoimme talousasiantuntijoiden meille antamiin vastauksiin. Menetimme kaiken sen, jonka eteen teimme joka päivä työtä 20 vuotta. Velkarästit maksamme Suomessa tienatuilla euroilla, sanovat Mairold ja Tiina, jotka opiskelevat ahkerasti lapsineen suomen kieltä.
Mairold haaveilee bussinkuljettajan töistä ja Tiinalle kelpaavat hyvin vaikkapa marketin kassan hommat.
YLE Uutiset / Risto Vuorinen, Tartto
Virolaiset ryhtyivät lainaamaan pankeista rahaa innokkaasti vasta viitisen vuotta sitten. Tuolloin talouselämä kävi kuumana ja myös palkat kehittyivät suotuisasti. Pääosin ruotsalaisomistuksessa olevat pankit tarjosivat asuntolainoja edullisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi maan poliittinen johto valoi kansaan optimismia niin tehokkaasti, että osa kansasta oli todellisen euforian vallassa.
Parhaiten takavuosien mielialoja kuvaa pääministeri Andrus Ansipin vuoden 2006 alussa käyttöönottama iskulause "15 vuodessa Euroopan viiden rikkaimman maan joukkoon".
Kaksiosta neljän huoneen asuntoon
Mairold Maurus (39) avasi Länsi-Virumaan keskuskessa, Rakveressa reilu kaksi vuotta sitten pankin oven kysyäkseen lähes 800 000 Viron kruunun eli noin 50 000 euron lainaa neljän huoneen asunnon ostamiseksi kerrostalosta.
- Asumme vuokrakaksiossa. Perheessä on viisi jäsentä. Olemme molemmat töissä, mikä takaa lainan lyhennykset normaalisti. Ei ole järkevää maksaa vuokraa, kun summalla voi lyhentää asuntolainaa, perusteli Maurus pankijohtajalle.
Perhe sai lainan, jonka vakuudeksi pankki halusi sekä Maurusten uuden kodin että Mairoldin Rakveressä asuvan äidin yksiön.
- Kaikki tuntui aivan normaalilta. Välillä kävi mielessä sekin vaihtoehto, että mitä jos meistä huoltajista tonen joutuu työttömäksi? Ajattelimme, että myymme asuntomme ja maksamme lainan pois.
Työttömyys yllätti perheen
Viron kiinteistöjen hinnat olivat kallistuneet nopeasti talouskasvun aikana, eikä hinnoille näyttänyt olevan kattoa. Mauruksilla oli kuitenkin huonoa onnea. Juuri kun he muuttivat uuteen kotiinsa, kääntyivät hinnat jyrkkään laskuun. Lisäksi tapahtui se, joka oli tuntunut vielä muutama viikko aiemmin mahdottomalta: molemmat joutuivat työttömiksi ensimmäistä kertaa elämässän.
- Neuvottelimme pankin kanssa lainan lyhennysten lykkäämisestä eli lyhennyslomasta. Pankki ei suostunut helpotuksiin.
Työttöminä Mauruksilla oli aikaa kysyä asiantuntijoilta selviytymisneuvoja. Tehtävä vaikutti mahdottomalta, koska perheellä ei ollut minkäänlaisia tuloja. Pankki esitti lopulta ratkaisuksi lisälainaa, joka kattaisi rästiin jänneet lyhennykset. Mairold ja vaimonsa Tiina (38) katuvat sitä, että suostuivat siihen. Lisälaina kasvatti perheen taakkaa, mutta ei poistanut ongelmaa.
Koti ja yksiö pankille
Perhe elätteli pitkään toivoa uudesta työpaikasta. Työttömyysluvut niin Rakveressa kuin myös muualla Virossa kasvoivat joka päivä, eikä kumpikaan vanhemmista löytänyt työtä. Maurukset eivät kyenneet suoriutumaan lainasitoumuksistaan.
Pankki ryhtyi toimiin. Se ilmoitti ottavansa lainan vakuutena olleet huoneistot haltuunsa. Kiinteistövälittäjä myy parhaillaan Maurusten kotia, jossa he ehtivät asua kymmenen onnellista kuukautta. Kotia ei enää kaupata 50 000 eurolla, vaan nyt sen saisi alle puolella hinnalla.
Myös Mairoldin äiti etsii uutta asuntoa. Vakuutena olleeseen omistusyksiöön muuttaa pian uusi omistaja. Maurukset eivät päässeet sitoumuksistaan suinkaan näin vähällä. Heidän on vielä maksettava pankille noin 30 000 euroa. Ja korot kasvattavat summaa joka päivä.
Enää huonekalut myymättä
Viime vuoden puolella koettiin Mauruksten perheessä myös onnellisia hetkiä.
Yksi sellainen oli se, kun tuli tieto isän saaneen työtä Tartosta. Mairoldista tuli autojen varaosaliikkeen johtaja. Perhe muutti työn perässä tarttolaiseen vuokra-asuntoon. Muuttokuorma oli kevyt, sillä Tiina-äiti oli myynyt perheen hengissä pitämiseksi jo Rakveressa suurimman osa perheen varallisuudesta. Lähes kaikki vaatteet, kengät, lasten tavarat, jääkaapin, television, kirjat.
- Laiton tavarat nettihuutokauppaan. Pohjahinta yksi kruunu, eli 15 senttiä. Niin sain rahaa leipään ja maitoon, joilla pääosin elimme. Nyt myyn huonekalujamme. Otin niistä kuvat ja ripustin huutokauppasivulle, kertoo Tiina.
Muutaman päivän kuluttua alkaa Maurusten ovikello soida ja työtön perheenäiti ryhtyy jakamaan eniten tarjonneille mm. perheen kirjahyllyjä, yöpöytiä, hollantilaista pöytälamppua ja kattovalaisimia.
- Huonekaluiksemme jäävät sängyt, kertoo Tiina rauhallisesti nurkkaan ajatun perheen tilanteesta.
Hän ei myöskään salaa sitä, että putoaminen tyhjän päälle on ottanut lujille. Epätoivoa ja suuttumusta on ollut paljon. Kyyneleet ovat virranneet. Mairoldin äiti on syönyt moneeen kertaan omat tablettinsa poikansa perheen ja oman kohtalonsa musertamana. Perheen nuorin, alle kouluikäinen tytär on ollut viime aikoina isoäitinsä luona Rakveressä, jotta hän saisi joka päivä riittävästi monipuolista ravintoa.
Väliinputoajia tuhansia
Pankit myönsivät pääosin nuorille virolaisperheille muutaman vuoden aikana noin 150 000 lainaa kodin hankkimiseksi. Lainan ottaneista perheistä 2 000 - 3 000 on joutunut Maurusten kaltaiseen kierteeseen.
Maurukset ovat yksi tuhansista virolaisperheistä, joiden kohtaloksi Viron asuntokupla koitui. ( Risti Vuorinen/YLE )
Vaikeuksien yleisin syy on perheen tulojen tyrehtyminen työttömyyden tai sairauden takia. Mm. Tarton kaupungin velkaneuvoja Diana Türna on puinut viime aikoina kymmenien velkaperheiden asioita ja on havainnut lähes kaikkia tapauksia yhdistävän piirteen.
- Lainaajat eivät ole ottaneet huomioon yllättävän työttömyyden vaikutusta lainan lyhennykseen. Jo parin kuukauden työttömyys on saattanut suistaa perheen ongelmien suohon. Lainaa otettaessa ajateltiin vain, että hyvä elämä jatkuu ja muuttuu koko ajan paremmaksi, kiteyttää velkaneuvoja Türna.
"Viro ei tarjoa näköaloja"
Viron lainsäädäntö ei ole osannut reagoida kiinteistökuplan puhkeamisen aiheuttamaan kiinteistöjen hintojen puolittumiseen ja sen seurauksiin.
Käytännössä noin 450 000 virolaista asuu nyt kodissa, jonka arvo on selvästi pienempi, kuin siihen otettu laina.
Ongelman yksi ydin on siinä, että perheet, joilla on asuntolainaa, jäävät olennaisten tukimuotojen ulkopuolelle. Siksi myös Maurukset joutuvat tulemaan toimeen hätätilanteessa puhtaasti omillaan mm. myymällä varallisuuttaan.
Viron parlamentti lupaa täsmentää lainsäädäntöä lainanottajaystävällisemmäksi. Pankkien vastuun nostamispaineet ovat kovat. Parannukset tulevat kuitenkin voimaan aikaisintaan syksyllä. Nyt hätää kärsiville perheille se on aivan liian myöhään. Myöskään Mauruksen perhe ei aio jäädä odottamaan riigikogun aikaneen tekemiä ratkaisuja. Perhe on muuttamassa Suomeen.
- Virossa ei ole elinmahdollisuuksia. Pidämme omasta kultturistamme ja luonnostamme. Päättäjiin emme kuitenkaan pysty luottaamaan. Me uskoimme talousasiantuntijoiden meille antamiin vastauksiin. Menetimme kaiken sen, jonka eteen teimme joka päivä työtä 20 vuotta. Velkarästit maksamme Suomessa tienatuilla euroilla, sanovat Mairold ja Tiina, jotka opiskelevat ahkerasti lapsineen suomen kieltä.
Mairold haaveilee bussinkuljettajan töistä ja Tiinalle kelpaavat hyvin vaikkapa marketin kassan hommat.
YLE Uutiset / Risto Vuorinen, Tartto