Surullinen olo se on ystävän puutteen vuoksi

Mä olen saanut Kaksplussan ja Vauva-palstan kautta 2 hyvää ystävää.Todellisia ystäviä,käydään ilman lapsiakin bilettämässä,shoppailemassa ym ym.Ollaan tutustuttu 8 vuotta sitten silloin kun molemmilla oli vauvoja,nyt meidän "vauvat" ovat jo 8-vuotiaita.

minä olen laittanut omankin ilmoituksen ja vastannut muiden ilmoituksiin ja jonkun verran tutustunut, mutta aina se kaverustuminen lopahtaa... ei riitä enää vastapuolella mielenkiinto ja itse en kehtaa itseäni tyrkyttää...

Mä kans olen miettinyt tuota itseni tyrkyttämistä. Onko se vain minun kuvitelmaa vai mistä johtuu kun minusta tosiaanin tuntuu, etten viitsi tyrkyttää itseni seuraa. Olen puhelias ja helposti tutustuva, mutta siihen se jääkin. Olen kainuulainen.

Minä myös Kainuusta!!

 

Ilmeisesti mä olen ainoa Etelä-Suomen yksinäinen? Itse kaipaisin ystävää joka olisi raitis ja savuton sekä jonkinlainen hengellinen arvomaailma olisi kiva=)

 

Mä en oikein tiedä edes missä täällä raahen alueella mammat on Varmasti jutteleen menisin, mut en tunne leikkipaikkoja ym Ehkä siksi ystävätön?

 

oon tässä miettiny elämääni ja ei mulla oo ollu koskaan oikeeta ystävää... nyt oon muuttaniu pois kotikaupungistani ja ei oo ees perhettä lähellä. oon onnellinen et mulla on mun mieheni ja lapseni, mut kaipaisin ystävää jonka kanssa voi puuhailla jotakin. oon yrittäny tätä kauttakin saada ystäviä,mut ei oo onnistunu. kai mut on tarkoitettu oleen ystävittä

 

oon tässä miettiny elämääni ja ei mulla oo ollu koskaan oikeeta ystävää... nyt oon muuttaniu pois kotikaupungistani ja ei oo ees perhettä lähellä. oon onnellinen et mulla on mun mieheni ja lapseni, mut kaipaisin ystävää jonka kanssa voi puuhailla jotakin. oon yrittäny tätä kauttakin saada ystäviä,mut ei oo onnistunu. kai mut on tarkoitettu oleen ystävittä

Täällä sama tilanne. Ystävät jäi kotikaupunkii ja ite yksin Kyllä se surulliseksi tekee koska on ne ystävät kultaakin kalliimpia.

 

Mäkin olen saanut tältä palstalta ihan kivasti kavereita ja meilataan-osion kautta jopa ystävän. Ja ollaan tämän ystävän kanssa meseilty, meilailtu sekä nähtykin useampi kerta vaikka asutaan n. 300 kilsan päässä toisistamme. Ehkä mua on niin helppo lähestyä, oon aika avoin ja pärjään kyllä ihmisten kanssa tosi hyvin.

 

Mä oon melkein koko ikäni asunu espoossa, ja kun tossa kolmisen vuotta sitten paukku välit parhaan ystävän kanssa, jäin ihan yksin. En jaksanu enää hengata muiden samaan porukkaan kuuluvien kanssa, koska halusin vaan eroon siitä yhdestä ihmisestä.
No, nyt saatiin välit korjattua, ja mulla on taas ystävä. Ja oon alkanu menemään yksin tohon kantaräkälään, ja sieltä sitten saanu hyvänpäiväntuttuja ja ehkä joskus kavereitakin niistä tulee. En tiedä, aika näyttää.
Ihan rohkeesti kannattaa tutustua ihmisiin, ja antaa aikaa uusille kavereille. Tarkotan siis sitä ettei heti kannata alkaa tilittää koko elämäänsä, mutta ei nyt kauheesti kannata pihdatakaan asioita.
Mä oon espoosta, yksäriä saa laittaa kaikki läheltä ja kaukaa.

 

tässä tulee miettineeksi onko itsessäni jotain vikaa ku en saa ystäviä. mä oon kyllä ujo ja haluun tarkkailla ennen kun uskallan päästää lähelleni. oon jo alkanu miettiä et rupeisinko käymään viikonloppuisin ryyppäämässä ni ois ainakin jotain seuraa.....

 

Mä voisin ruveta meilikaveriksi jos kiinnostaa. Laittakaa yv jos olis kiinnostusta saada ystävä musta.

 

Löytyykö ketään Rovaniemeltä? Täällä vasta jonku aikaa asuttu ja nyt olen pienen vauvan kanssa kotona, tarvisin kyl ystävää - juttukaveria, shoppailukaveria, kahvittelukaveria jne. Vieraalle paikkakunnalle muutettiin kun raskaana olin, joten ei niitä ystäviä oikein ole mistään löytynyt. nyt kaikki perhekahvilat yms ovat kesätauolla..

 

Mä olen saanut Kaksplussan ja Vauva-palstan kautta 2 hyvää ystävää.Todellisia ystäviä,käydään ilman lapsiakin bilettämässä,shoppailemassa ym ym.Ollaan tutustuttu 8 vuotta sitten silloin kun molemmilla oli vauvoja,nyt meidän "vauvat" ovat jo 8-vuotiaita.

minä olen laittanut omankin ilmoituksen ja vastannut muiden ilmoituksiin ja jonkun verran tutustunut, mutta aina se kaverustuminen lopahtaa... ei riitä enää vastapuolella mielenkiinto ja itse en kehtaa itseäni tyrkyttää...

Mä kans olen miettinyt tuota itseni tyrkyttämistä. Onko se vain minun kuvitelmaa vai mistä johtuu kun minusta tosiaanin tuntuu, etten viitsi tyrkyttää itseni seuraa. Olen puhelias ja helposti tutustuva, mutta siihen se jääkin. Olen kainuulainen.

Täällä palstalla pyörii paljonkin kainuulaisia, monessa eri ketjussa

 

Mä olen saanut Kaksplussan ja Vauva-palstan kautta 2 hyvää ystävää.Todellisia ystäviä,käydään ilman lapsiakin bilettämässä,shoppailemassa ym ym.Ollaan tutustuttu 8 vuotta sitten silloin kun molemmilla oli vauvoja,nyt meidän "vauvat" ovat jo 8-vuotiaita.

minä olen laittanut omankin ilmoituksen ja vastannut muiden ilmoituksiin ja jonkun verran tutustunut, mutta aina se kaverustuminen lopahtaa... ei riitä enää vastapuolella mielenkiinto ja itse en kehtaa itseäni tyrkyttää...

Mä kans olen miettinyt tuota itseni tyrkyttämistä. Onko se vain minun kuvitelmaa vai mistä johtuu kun minusta tosiaanin tuntuu, etten viitsi tyrkyttää itseni seuraa. Olen puhelias ja helposti tutustuva, mutta siihen se jääkin. Olen kainuulainen.

Täällä palstalla pyörii paljonkin kainuulaisia, monessa eri ketjussa

mm.

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1061223


Ei muuta kuin kirjautumaan ja ottamaan yhteyttä ja osaa keskusteluun!

 

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1006283

 

Kirjaudun nyt sitten minäkin - jospa löytäisin tätä kautta jonku kaverin eli pohjoisesta yhden lapsen äiti kaipailee kaveria :wave:

 

Kirjaudun nyt sitten minäkin - jospa löytäisin tätä kautta jonku kaverin eli pohjoisesta yhden lapsen äiti kaipailee kaveria :wave:

mistä päin tarkalleen?

 

En sitten päässyt illalla minnekkään, mutta kaverini olivat olleet. Mua ei pyydetty mukaan. Kait en osannut tarpeeksi hyvin ilmaista itseäni, että haluaisin minäkin kylille. Musta olisi kiva tosiaankin joskus käydä vaikka baarissa, kun sitä tuli ennen perhettäkin harrastettua silloin tällöin. Kyllä tämä elämä aikas lapsen ympärillä minulla pyörii.