Surettaa kun lapseni aina porukan huonoin kaikessa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Tuntuu olevan porukan huonoin hiihtäjä parinkymmenen lapsen joukossa, ei osaa luistella yhtään ilman tukea ja surkeesti senkin kans, arka laskeen rattikelkalla vaan käyttää liukuria ettei mene liian lujaa. Tuntuu että olis kaikessa ikäistensä jutuissa aina huonoin:(
Poika täytti just 5.v.

Kannustan arkaa lasta minkä osaan, kehun minkä pystyn ja vannotan ettei kaatumiset tai muut haittaa, että kaikki joskus kaatuvat ja ovat opetelleet samalla lailla kun hän. Poika on hyvin herkkä ja nolostuu helposti jos ei osaa.
Eihän lapsi samallalailla asiaa näe kun minä vanhempana,mutta harmittaa jos hän tajuaa olevansa porukan heikoin. Pienihän hän vielä on, mutta ikävää jos oman lapsem puolesta suree tälläistä. Syytän kyllä itseänikin etten ole paremmin opettanut.
 
Keskittykää niihin juttuihin joissa lapsi on hyvä. Jos hiihtäminen ja luistelu eivät ole tällaisia, panostakaa enemmän vaikka piirtämiseen, laulamiseen, juoksemiseen, kiipeilyyn, mihin vain, jotta lapsi saisi itsestään myönteisiä kokemuksia itselleen.

Käykää yhdessä (ilman vertailtavaa lapsiporukkaa) hiihtämässä, eväät mukaan ja istuinaluset ja tehkää hiihtämisestä mukava kokemus ja paljon kehuja kun reippaasti hiihtää/yrittää/jaksaa.
 
löytyiskö joku muu kuin liikunnallinen juttu jossa sun poikas olis hyvä? se nyt vaan on niin että toiset on hyviä piirtään ja toiset laulaan ja toiset juokseen, pakko se on hyväksyä. ei ehkä kannata arvottaa pojan kuullen niin että vaan liikunnallisesti pärjääminen on arvokasta
 
Jokaisella lapsella on asioita, joissa ei ole niin hyvä ja asioita joissa on parempi. Se ettei ole rämäpää ei ole pelkästään huonoasia. Meillä on 3 rämäpää poikaa, jotka ovat hyviä juuri noissa rämäpääjutuissa, mutta ihan surkeita niissä, missä pitäisi asioita ensin ajatella ja tehdä vasta sitten. Ehkä lapsestasi tuntuu nyt pahalta, kun toiset luistelevat vauhdilla jne., mutta myöhemmin oppii varmasti kyllä huomaamaa, että varovaisuudesta ja siitä että ensin käyttää aivoja, on paljon hyötyä.
 
Peesaan Rähmäkäpälää. Harjoitelkaa enemmän ilman vertailukohtia! Silloin teillä on kivempaa ja tulee onnistumisen elämyksiä, jotka kannustavat ja kehittävät eteenpäin. Aralla lapsella voi kestää saman jutun oppiminen vuosia kauemmin kuin ikätoverilla, jos vanhemmat ei auta reenaamaan (ilman painostusta, kannustaen!). Puhun kokemuksesta. Opin ajamaan polkupyörällä kovalla tuskalla vasta 7-vuotiaana, ja 3 vuotta nuorempi pikkusiskoni oppi samaan aikaan ilman vaikeuksia.
 
Muistathan, että lapsi tarvitsee kehittyäkseen myös teidän tukeanne. Teidän on näytettävä mallia, opetettava ja luotava hänelle paljon mahdollisuuksia harjoitella ja kokeilla.
 
Poikaa on aina ollut vähän "pikkuvanha", tykkää leikkiä, tehdä palapelejä ja kotitöitä, siis siivota, leipoa, auttaa ruoan ja pyykkien kanssa. Asioita joita lapset ei yleensä tee. Tykkää myös hirveesti esim. olla puumetsällä tai isän mukana töissä.
Tänä talvena vasta heräsin tuohon hiihtoon ja luisteluun, koska koulutaipaleelle ei enää pitkä tovi ja haluaisin varjella häntä koulussa kiusaajilta joita varmasti löytyy jos ei osaa luistella.
 
Kaverin lapsi oli myös arka kaikessa hyvin pitkään. Kouluun menoa jännittivät ja odottivat vähän kauhullakin että miten pärjää. Hoidossa oli välillä hankalaa kun ei halunnut olla erossa vanhemmista arkaili asioita jne. Nyt 3lk on reipas ja oma-aloitteinen ja löytänyt omat urheiluharrastuksensakin. Muutos tapahtui koulun aloitettua ja pikkuhiljaa tuli esiin ihan reipas poika.
Ajattelin kertoa tämän kaverini esimerkin kannustamaan, että lapset kasvavat ja kehittyvät eritahtiin ja omalla tavallaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ????:
meillä on täällä helsingissä tarjolla ainakin moto-jumppaa sellaislle lapsille joilla on motorisia vaikeuksia, olisko jotain tällaista ?

Kyllä se on arkuudesta johtuvaa ja nyt ymmärrän jo syyttää itseänikin etten ole opettanut.

 

Yhteistyössä