M
"mopsi"
Vieras
Meillä on lapsiperhe (3 lasta) ja meillä on myös 4 mopsia,joten tätä rotua suosittelen kovasti=)=)
B
Bostoninterrieri
Vieras
Bostoninterrieri. Se sopii hyvin lapsiperheeseen. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoninterrieri ei vaadi välttämättä pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa kuitenkin liikkua paljon.
Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja koiranäyttelyitä. Bostoni viihtyy kuitenkin hyvin myös ilman harrastuksia, sillä sen alkuperäinenkin käyttötarkoitus oli seurakoirana toimiminen.
Turkki on erittäin helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.
Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.
Bostoninterrieri on Suomessa melko harvinainen rotu, joten pentua voi joutua odottamaan jonkin aikaa. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira. Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Rodulla esiintyy allergioita, epilepsiaa ja polvilumpion sijoiltaanmenoa.
Bostoninterrierin pentu maksaa noin 1500-2500 euroa.
Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja koiranäyttelyitä. Bostoni viihtyy kuitenkin hyvin myös ilman harrastuksia, sillä sen alkuperäinenkin käyttötarkoitus oli seurakoirana toimiminen.
Turkki on erittäin helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.
Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.
Bostoninterrieri on Suomessa melko harvinainen rotu, joten pentua voi joutua odottamaan jonkin aikaa. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira. Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Rodulla esiintyy allergioita, epilepsiaa ja polvilumpion sijoiltaanmenoa.
Bostoninterrierin pentu maksaa noin 1500-2500 euroa.
V
vierass
Vieras
Lagotto. En ole kyllä tavannut ainakaan yhtään vihaista ja söpöjäkin ovat, muttei kuitenkaan mitään pikkuisia koiria. Ei kyllä isojakaan, mutta just hyvän kokoisia.
V
Viera ss
Vieras
Keskikokoinen villakoira, meillä perheen ensimmäinen koira ja eipä kyllä parempaa elukkaa vois toivoa! Helposti koulutettava (oppii helposti" mitä vaan") pysyy pihassa, lapsetkin voi lenkittää, kiltti ja kärsivällinen.
Turkki toki vaatii hieman hoitoa, mut meidän koira lyhyessä turkissa, itse leikkaan koneella ja ihan ok kunnossa on.
Kompaktin kokoinen koira, ei hauku kun tarvittaessa, jaksaa tarvittaessa lenkkeillä niin paljon kun omistaja haluaa, mutta ei "hypi seinille" vaikkei joka päivä tuntien lenkkiä saisikaan
Turkki toki vaatii hieman hoitoa, mut meidän koira lyhyessä turkissa, itse leikkaan koneella ja ihan ok kunnossa on.
Kompaktin kokoinen koira, ei hauku kun tarvittaessa, jaksaa tarvittaessa lenkkeillä niin paljon kun omistaja haluaa, mutta ei "hypi seinille" vaikkei joka päivä tuntien lenkkiä saisikaan
H
"Haukku"
Vieras
Sama asia pohdinnassa. Koiria on ollut minulla ennenkin mutta rotuvalinta lapsiperheeseen tuottaa päänvaivaa. Pitäisi olla keskikokoinen, aktiivinen liikkuja, joka ottaa kotona rauhallisemmin. Ei haukkuherkkä . Ei mitään kiinnostusta agilityyn tms. lajeihin vaan ihan aktiivisten ihmisten kotikoiraksi, aikuisten koiraksi, jota isommat lapsetkin voisivat viedä lenkeille joskus.
V
Viera ss
Vieras
[QUOTE="Haukku";30339078]Sama asia pohdinnassa. Koiria on ollut minulla ennenkin mutta rotuvalinta lapsiperheeseen tuottaa päänvaivaa. Pitäisi olla keskikokoinen, aktiivinen liikkuja, joka ottaa kotona rauhallisemmin. Ei haukkuherkkä . Ei mitään kiinnostusta agilityyn tms. lajeihin vaan ihan aktiivisten ihmisten kotikoiraksi, aikuisten koiraksi, jota isommat lapsetkin voisivat viedä lenkeille joskus.[/QUOTE]
No hei, luepa tuo yläpuolella oleva teksti
, siinä vastaus teidän rotupohdintoihin!
No hei, luepa tuo yläpuolella oleva teksti
, siinä vastaus teidän rotupohdintoihin!
H
"Haukku"
Vieras
Niin toi jäi sanomatta, että ei turkkihoidettavaa rotua mielellään myös omalla Turkilla pärjäävä, minulla on joskus ollut 'takkirotu' ja lenkkeily oli hankalaa heti kun vähän viileni, samoin matkat Pohjois-Suomeen. Kiva, pitkiin lenkkeihin valmis kotikoira, joka ottaa kotona iisisti. Ja suht terve rotu. Mielummin keskikokoinen kuin hyvin pieni. En ole vielä tällaista rotua löytänyt yksilöissä toki on eroja, ei vain roduissa.
mielellään myös omalla Turkilla pärjäävä, minulla on joskus ollut 'takkirotu' ja lenkkeily oli hankalaa heti kun vähän viileni, samoin matkat Pohjois-Suomeen. Kiva, pitkiin lenkkeihin valmis kotikoira, joka ottaa kotona iisisti. Ja suht terve rotu. Mielummin keskikokoinen kuin hyvin pieni. En ole vielä tällaista rotua löytänyt yksilöissä toki on eroja, ei vain roduissa.
G
ghyt
Vieras
Meillä on/on ollut näitä pieniä seurakoiria
- maltankoira (tosi kiva ja kiltti, turkkia ei tarvnnut hoitaa kun piti sen suhteellisen lyhyenä)
- cavis (ei hauku ollenkaan, turkkia ei tarvinnut kun joskus takun harjata pois, todella kiltti seurallinen ja rakasti lapsia. Vaikka puhutaan sairauksista niin meillä oli terve ja eli 12 vuotiaaksi)
- kääpiömäyräkoira (fiksu, reipas, aktiivinen, haukkuu vain kun joku tulee, tykkää paljon lapsista, turkkia ei tarvitse hoitaa, oppii paljon uusia juttuja helposti)
- chihu (hauska pieni "rotta", haukkuu kun joku tulee ei muuten, on todella rohkea ja utelias sekä kiltti. turkkia ei tarvitse hoitaa, tykkää lapsista ja kaikki lapset rakastaa häntä)
- maltankoira (tosi kiva ja kiltti, turkkia ei tarvnnut hoitaa kun piti sen suhteellisen lyhyenä)
- cavis (ei hauku ollenkaan, turkkia ei tarvinnut kun joskus takun harjata pois, todella kiltti seurallinen ja rakasti lapsia. Vaikka puhutaan sairauksista niin meillä oli terve ja eli 12 vuotiaaksi)
- kääpiömäyräkoira (fiksu, reipas, aktiivinen, haukkuu vain kun joku tulee, tykkää paljon lapsista, turkkia ei tarvitse hoitaa, oppii paljon uusia juttuja helposti)
- chihu (hauska pieni "rotta", haukkuu kun joku tulee ei muuten, on todella rohkea ja utelias sekä kiltti. turkkia ei tarvitse hoitaa, tykkää lapsista ja kaikki lapset rakastaa häntä)
V
Viera ss
Vieras
Lyhyttukkainen villis on helppohoitoinen
, vaatii toki sen Turkin lyhentämisen, mut ei päivittäistä kampailua. Helppo itsekin koneella leikata, 2-4vko:n välein leikkaan vähän pituudesta riippuen. Pesun tietty ennen leikkausta. Vaatteita ei meillä ole käytössä ollut sadetakkia lukuunottamatta, sekin siksi, ettei loskakelillä kuraa kantaudu sisälle ihan niin paljon...
No mut, onhan niitä muitakin hyviä rotuja, mut itse oon (tietenkin!) täysin menettänyt sydämeni tuolle rodulle <3
, vaatii toki sen Turkin lyhentämisen, mut ei päivittäistä kampailua. Helppo itsekin koneella leikata, 2-4vko:n välein leikkaan vähän pituudesta riippuen. Pesun tietty ennen leikkausta. Vaatteita ei meillä ole käytössä ollut sadetakkia lukuunottamatta, sekin siksi, ettei loskakelillä kuraa kantaudu sisälle ihan niin paljon...No mut, onhan niitä muitakin hyviä rotuja, mut itse oon (tietenkin!) täysin menettänyt sydämeni tuolle rodulle <3
