Seligsonin mukaan yksikään teollisuusihminen ei tee investointipäätöksiä ympäristössä, jossa ensin mennään neljä vuotta yhteen ja sitten kokonaan toiseen suuntaan. Luottamuksen ja talouskasvun aikaansaaminen vaatisi johdonmukaista talouspolitiikkaa, ei keskinäistä kahinointia ja leimakirveiden heiluttelua.
Tämän takia en pidä politiikasta. Liian mustavalkoista omien puolueiden juttujen peräänantamatonta huutamista.
Esim. nyt tämä Purran saksien /leimakirveiden heiluttaminen mediassa.
Yhdistääkö tämä jotenkin kansaa huonossa taloudellisessa tilanteessa?
AINA mennään negatiivisuuden kautta.
Olisiko pitänyt ottaa pehmeämpi linja eikä vittuilun kautta; nyt köyhät ja sairaat pitää saada menemään töihin. Jos nyt oltaisiin perusteltu nätisti eikä tehty jumalatonta syvää juopaa rikkaiden ja köyhien välille ja vielä haluavat syventää sitä typerästi. tämä tulee kalliiksi kaikin tavoin, sote , opiskelu ja lapsiköyhyyden kautta. ei siinä mikään talous nouse eikä Suomi.
Ja miksi hallitus menee sorkkimaan sell alueelle, joka ei sille kuulu esim. nämä työmarkkina-asiat. hallitus tiesi, että tulee sota.
Ja sitten en pidä tulevista vuosistakaan, sitten tällä hetkellä oleva oppositio on päättämässä; otetaan takaisin leikattuja juttuja ja palautetaan köyhille etuja.
Ja taas tarvotaan kuin suossa, yksi askel eteen ja sitten taas taaksepäin.
Ihan kuin tätä maata ei johtaisi kukaan, on sattuman peliä mitkä poliitikot (eivät ymmärrä mitään taloudesta eivätkä ihmisistä) ja mihin suuntaa vetävät 4 vuoden sykleissä.