Suomenruotsalainen - Miksi äänestät RKP:tä?

[poikia3]

Ei nyt tarvitse esittää avutonta. Sijaisopettaja pystyy kyllä vaikka kädellä näyttämään, mitä ne puolapuut on. Tai antaa jalkapallon ja sanoo, että spela nyt vaan. Ei ne suomenkieliset sijaiset meillä ainakaan tuon kummoisempaa opetusta antaneet!

Ja kyllähän hätätilanteessa sieltä löytyy toisen luokan opettaja, joka osaa ruotsia. Että vähän nyt hakemalla hait näitä ongelmia!

Sä olet kyllä naiivi, oletkos polttanut kätesi laskeutuessasi köyttä alas. Miten kiellät lasta roikkumasta puolapuista alaspäin tai tekemästä jotain hölmöä. Tai käsket alas sieltä köysistä, koska alla ei ole mattoa. Ihan aikuisten oikeasti, jumppatunnilla todellakin pitää tietää miten toimitaan.

Niin ja mitä teet sen itkevän ekaluokkalaisen kanssa, joka itkee koska on epävarma, kun ei tiedä mitä pitää tehdä, tai missä ne kaikki luokkakaverit ovat. Mun ekaluokkalainen on tälläinen, itkee aina kun rutiineista poiketaan, kun ei tiedä miten toimitaan. Eikä varmaan ole ainut ekaluokkalainen, joka itkee vastaavissa tilanteissa peloissaan. Erona vaan on se, että mun ekaluokkalainen ymmärtäisi sinua, mutta se toinen ekaluokkalainen ei ymmärtäisi.

Kiitos vaan, mutta olet kyllä itse vähän naiivi näiden uhkakuviesi kanssa. Jos nyt sattuisi sellainen tilanne, että sijainen ei osaa ruotsia, niin sitten ei mitään vaarallisia liikuntalajeja sillä tunnilla harrasteta. Ja miksi muuten se ruotsinkielinen sijainen sinne ruotsinkieliseen kouluun löytyisi helpommin kuin ruotsinkieliseen luokkaan? Jos tällainen täysummikko-oppilas siellä on, niin voihan hänet laittaa vaikka ylemmän/alemman luokan kanssa yhdeksi päiväksi, jos muuten tulee lapselle kova hätä.

Ihan oikeasti, mitenköhän se lapsi ikinä selviää mistään isoista vastoinkäymisistä, jos tämä olisi jo hirveä katastrofi?

Kuule, ne lapset menevät sinne jumppasaliin yksin, ne lapset ovat siellä puolapuissa jo ennen kuin opettaja on paikalla.

Ruotsinkieliseen kouluun löytyisi sijainen helpommin, koska silloin olisi lupa palkata sijainen, koska resursseja koulussa on vähemmän.

Mutta kun ollaan koulussa jossa on 400 oppilasta, niin siitä löytyykin sitten opettaja / opettajia, joilla on sopivasti aikaa paikata se puuttuva opettaja. Eli sijainen otetaan oman koulun henkilökunnasta.

Ja meinaatko, ettei sille lapselle tule, isoa hätää myöskään siitä omasta tutusta luokasta eristämisestä, ettei hänelle tule tunnetta, että häntä rangaistaan jostakin. Ja todellakaan ei ole kyse yhdestä oppilaasta joka ei osaa suomea, vaan näitä lapsia on luokalla useampia.

 

[oi miksi äänestätte]

Ruotsinkielisillä alueilla (länsirannikko, Ahvenanmaa) ei ole mitään ongelmaa tämän suhteen, koska ruotsinkielisiä on siellä niin paljon. Pääkaupunkiseudulla taas ruotsinkieliset ovat pääasiassa kaksikielisiä, joten palvelun tarve ei ole niin suuri. Virastoissa yms. kunnan/valtion laitoksissa on saatava palvelua ruotsiksi, mutta jokaisen virkamiehen ei tarvitse osata ruotsia. Riittää että siellä on osa porukasta ruotsin taitoisia. Voidaan myös ottaa käyttöön valtakunnallinen tulkkauskeskus, johon mistä tahansa virastosta voidaan kaiutinpuhelimella tai kuvapuhelimella tms. ottaa yhteys. Tässä nyt mitä ensimmäisenä tuli mieleen. Mitä mieltä näistä? Pakkoruotsi on vähän kuin tykillä yrittäisi ampua kärpästä. Helpompikin keino palvelujen järjestämiseen / kärpäsen tappamiseen löytyy, jos vain haluaa löytää!

Tiedätkö, että vaikka laki sanoo, että palveluja pitää saada ruotsiksi, ei niitä nytkään saa. Verovirasto Helsingistä ei osaa kertoa 80-vuotiaalle perintöverotuksesta ruotsiksi. Asiasta, joka on vaikea vaikea ihan omalla äidinkielelläänkin. Terveyskeskuksessa saat palvelua ruotsiksi, mutta sairaalassa et, vaikka juuri siellä olet heikoimmillasi. Tai saat palvelua tai sitten et saa, riippuu siitä kuka sattuu olemaan töissä. Tämä on tilanne tällä hetkellä vaikka meillä on pakkoruotsi. Tekniikka mahdollistaisi kyllä tilanteen parantamisen, mutta tulkkauskeskus tarkoittaisi sitä, että palveluun pitäisi varata aika, ja se taas on kestämätöntä.

Eli itse juuri todistit, että pakkoruotsi ei ole ollut toimiva ratkaisu tähän asiaan.

Jos tulkkauspalvelukeskus olisi riittävän iso, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, niin mitään ajanvarausta ei tarvittaisi, vaan sinne voisi jokainen virkailija soittaa aina kun tarvitsee tulkkausta.

 

[Raitalankakäärme IV]

Melkein uskosin vannoa näin Espoossa asuvana, et Kauniaisten monikulttuuriset lapset ovat erittäin monikielisiä eivätkä käy perheessään keskustelua "Kumpi on parempi; suomi vai ruotsi?".

Nyt en oikein ymmärrä mitä tuolla tarkoitat... voisitko selventää?

 

[poikia3]

Eli itse juuri todistit, että pakkoruotsi ei ole ollut toimiva ratkaisu tähän asiaan.

Jos tulkkauspalvelukeskus olisi riittävän iso, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, niin mitään ajanvarausta ei tarvittaisi, vaan sinne voisi jokainen virkailija soittaa aina kun tarvitsee tulkkausta.

Senkö sinä olisit valmis maksamaan, kuinkahan massiivinen tuon palvelun pitäisi olla, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, kun sitä satutaan tarvitsemaan. Kyse olisi ainakin sadoista ihmisistä. Oikeasti paljon halvemmaksi tulee, pitää joka virastossa yksi tai kaksi ruotsinkielentaitoista ihmistä, kuin satoja tulkkeja jossakin kaiken varalta, tulkkeja joiden on osattava sitten kaikki spesiaalikieli, verotuksesta lainsäädäntöön, kelantuista terveydenhoitoon, kotihoidon tuesta kotipalveluihin ja apuvälinehankintoihin. Nuo tulkit sitten joutuisivat jatkuvasti opiskelemaan kaikkia uusia lakeja että selviäisivät päivittäisistä haasteistaan. Ja jatkuvasti pitämään kieltä yllä, että selviäisivät sitten kaikista tilanteista.

 

[oi miksi äänestätte]

Lähtökohta on se, että ruotsinkieliset hoitavat ruotsinkieliset palvelut itse. Yllättäen tämä onnistuu islantilaisilta ihan hyvin, vaikka heitä on suunnilleen saman verran! Tämän lisäksi olisi aika paljon suomenkielisiä, jotka opiskelisivat vapaaehtoisesti ruotsia.

Ruotsinkielisillä alueilla (länsirannikko, Ahvenanmaa) ei ole mitään ongelmaa tämän suhteen, koska ruotsinkielisiä on siellä niin paljon. Pääkaupunkiseudulla taas ruotsinkieliset ovat pääasiassa kaksikielisiä, joten palvelun tarve ei ole niin suuri. Virastoissa yms. kunnan/valtion laitoksissa on saatava palvelua ruotsiksi, mutta jokaisen virkamiehen ei tarvitse osata ruotsia. Riittää että siellä on osa porukasta ruotsin taitoisia. Voidaan myös ottaa käyttöön valtakunnallinen tulkkauskeskus, johon mistä tahansa virastosta voidaan kaiutinpuhelimella tai kuvapuhelimella tms. ottaa yhteys. Tässä nyt mitä ensimmäisenä tuli mieleen. Mitä mieltä näistä? Pakkoruotsi on vähän kuin tykillä yrittäisi ampua kärpästä. Helpompikin keino palvelujen järjestämiseen / kärpäsen tappamiseen löytyy, jos vain haluaa löytää!

Mitä tarkoitat sillä, että ruotsinkieliset hoitavat ruotsinkieliset palvelut itse? Sitä, että valtio tai kaupunki ei järjestä pakollisia palveluja, vaan ne maksetaan jostain muualta? Ei kuulosta oikein realistiselta.

Entä sitten kun se jo edellä mainitsemani Tiina, joka ei ole opiskellut ruotsia, haluaa päästä pääkaupinkiseudulle tai ruotsinkieliselle alueelle töihin? Sanotaanko Tiinalle tosiaan että tänne ei tarvitse tulla, muuta sinne Kainuuseen? Eli helpompaa olisi sitten palkata Tiinan sijasta Elsa, joka puhuu sekä suomea että ruotsia sujuvasti...

Tulkkauspalvelut muuten ovat kamalan kalliita... ja jos niitä vielä pitäisi pitää koko ajan varalla, niin kustannukset nousisivat hurjasti. Lisäksi tulkkauksessa ja käännöstyössä ei välttämättä aina saavuteta vaadittavaa tarkkuutta. Varsinkin simultaanitulkkauksessa väärinymmärrysten riski on aika suuri.

Tarkoitan sitä, että ruotsinkielinen palvelee ruotsinkielistä. Siis virastoihin palkataan sopiva määrä ruotsinkielisiä tai keskitetään ruotsinkielinen palvelu yhteen paikkaan. Näinhän sen käytännössä toimii tänäkin päivänä. Ruotsinkielinen ohjataan ruotsinkielisen luo, ei "pakkoruotsin" opiskellut virkalijia käytännössä mitään osaa puhua. Eihän se ole sen kummempi asia. Jokaisen ei tarvitsisi osata ruotsia, joten Tiinakin pääsee töihin virastoon.

Tuskinpa tulkkauspalvelu kovin kallista olisi verratuna kaikkeen kaksikieliseen byrokratiaan tällä hetkellä. Ja mikä on pakkoruotsin hintalappu? Opetetaan hirmuinen tuntimäärä ruotsia ja iso osa oppilaista ei opi edes alkeita?

 

[poikia3]

Melkein uskosin vannoa näin Espoossa asuvana, et Kauniaisten monikulttuuriset lapset ovat erittäin monikielisiä eivätkä käy perheessään keskustelua "Kumpi on parempi; suomi vai ruotsi?".

Nyt en oikein ymmärrä mitä tuolla tarkoitat... voisitko selventää?

Mä en ylipäätään ymmärrä, missä tuollaisia keskusteluja käydään?

 

[Raitalankakäärme IV]

Tuskinpa tulkkauspalvelu kovin kallista olisi verratuna kaikkeen kaksikieliseen byrokratiaan tällä hetkellä. Ja mikä on pakkoruotsin hintalappu? Opetetaan hirmuinen tuntimäärä ruotsia ja iso osa oppilaista ei opi edes alkeita?

Hmh. poikia3 antoikin tuossa muutama viesti takaperin aika hyvän selityksen tulkkauspalveluiden ongelmista. Kyllähän noita tulkkeja jonkin verran käytetään, esim. ihan Espoon kaupunki, mutta ymmärtääkseni niiden palveluiden kanssa on aina kovasti ongelmia... vaikeaa saada tulkkia, ajanvarausongelma, ongelmia siitäkin, että tulkki (ja jokainen kääntäjä muutenkin) aina jonkin verran joutuu tulkitsemaan ja saattaa ymmärtää väärin... ja tuossa sinun ehdottamassasi mallissa jouduttaisiin koko ajan pitämään varalla suurta määrää tulkkeja, joiden palkka juoksee, vaikka ei hommia olisikaan juuri sillä hetkellä. Ja väkisinkin menee siihen, että välillä joutuisi odottelemaan. Se ei vaan ole oikein toimiva systeemi.

 

[oi miksi äänestätte]

Eli itse juuri todistit, että pakkoruotsi ei ole ollut toimiva ratkaisu tähän asiaan.

Jos tulkkauspalvelukeskus olisi riittävän iso, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, niin mitään ajanvarausta ei tarvittaisi, vaan sinne voisi jokainen virkailija soittaa aina kun tarvitsee tulkkausta.

Senkö sinä olisit valmis maksamaan, kuinkahan massiivinen tuon palvelun pitäisi olla, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, kun sitä satutaan tarvitsemaan. Kyse olisi ainakin sadoista ihmisistä. Oikeasti paljon halvemmaksi tulee, pitää joka virastossa yksi tai kaksi ruotsinkielentaitoista ihmistä, kuin satoja tulkkeja jossakin kaiken varalta, tulkkeja joiden on osattava sitten kaikki spesiaalikieli, verotuksesta lainsäädäntöön, kelantuista terveydenhoitoon, kotihoidon tuesta kotipalveluihin ja apuvälinehankintoihin. Nuo tulkit sitten joutuisivat jatkuvasti opiskelemaan kaikkia uusia lakeja että selviäisivät päivittäisistä haasteistaan. Ja jatkuvasti pitämään kieltä yllä, että selviäisivät sitten kaikista tilanteista.

Mietipä itse, kumpi pitää nämä taidot paremmin yllä. Tulkki, joka käyttää kieltä päivittäin, vai suomenkielinen virkailija, joka käyttää ruotsia kerran kuussa?

Aika moni asioi virastoissa puhelimella tai netissä, joten ruotsinkielisen palvelu keskittäminen hoituu näin vallan mainioisti. Paikan päällä sitten tietysti olisi todennäköisesti joku, joka osaa ruotsia, mutta varmistuksena olisi tämä tulkkipalvelu. Ja sehän olisi sitten käytettävissä vaikka Joensuussa, jos sinne joku ruotsinkielinen eksyy.

Veikkaan, että RKP ei edes halua selvittää, mikä on todellinen ruotsinkielisen palvelun tarve. Se voipi olla aika vähäinen, sillä esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset ovat monet käytännössä täysin kaksikielisiä.

 

[poikia3]

Opetetaan hirmuinen tuntimäärä ruotsia ja iso osa oppilaista ei opi edes alkeita?

Mihin sinä tuon väitteen perustat? Omasta kouluajastani muistan sen, että ihan kaikki oppivat ja jopa enemmän kuin alkeet.

Ja minä väitän, että sillä pakkoruotsilla pystyy virastossa palvelemaan, ainakaan auttamaan alkuun. Vaikka sitten vain varaamaan ajan, joilloin paikalla on ihminen joka pystyy täysin palvelemaan ruotsiksi. Tai vaikka etsimään ne lomakkeet, joita ihminen on vailla ja jopa auttamaan niiden täyttämisessä. Jos vain on halua auttaa. Monesti se halu auttaa riittää siihen, että tunnet saaneesi palvelua.

 

[oi miksi äänestätte]

Niin, eihän näiden tulkkien tarvitse olla siis tulkkeja, vaan esim. vaikka vaasalaisen viraston kaksikielisiä työntekijöitä. Eli saman alan ammattilaisia, jotka toimivat myös puhelimen välityksellä muihin virastoihin.

 

[Raitalankakäärme IV]

Mietipä itse, kumpi pitää nämä taidot paremmin yllä. Tulkki, joka käyttää kieltä päivittäin, vai suomenkielinen virkailija, joka käyttää ruotsia kerran kuussa?

Lähtökohtaisesti virkailija tuntee oman alansa, ja jos työ vaatii ruotsin kielen taitoa, tulee hänen hallita tarpeeksi ruotsia pystyäkseen tekemään työnsä.

Tulkin palkka on muuten 4000 euroa kuussa, ja tulkeista on jatkuvasti pulaa... Ylläpidä sitten siinä vaikka sadan tulkin reserviä... http://www.utu.fi/tiedostot/aurora/pdf/1-2004/art_17.html

Veikkaan, että RKP ei edes halua selvittää, mikä on todellinen ruotsinkielisen palvelun tarve. Se voipi olla aika vähäinen, sillä esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset ovat monet käytännössä täysin kaksikielisiä.

Eiköhän se ole pääkaupunkiseudun kuntien tehtävä selvittää kuinka paljon heidän kunnassaan tarvitaan erilaisia palveluja. Ei kaikkea voi sysätä (hyvin pienen) puolueen niskaan.

 

[oi miksi äänestätte]

Opetetaan hirmuinen tuntimäärä ruotsia ja iso osa oppilaista ei opi edes alkeita?

Mihin sinä tuon väitteen perustat? Omasta kouluajastani muistan sen, että ihan kaikki oppivat ja jopa enemmän kuin alkeet.

Ja minä väitän, että sillä pakkoruotsilla pystyy virastossa palvelemaan, ainakaan auttamaan alkuun. Vaikka sitten vain varaamaan ajan, joilloin paikalla on ihminen joka pystyy täysin palvelemaan ruotsiksi. Tai vaikka etsimään ne lomakkeet, joita ihminen on vailla ja jopa auttamaan niiden täyttämisessä. Jos vain on halua auttaa. Monesti se halu auttaa riittää siihen, että tunnet saaneesi palvelua.

Tästä oli hiljattain ollut lehdessä tutkimuksesta tms, jossa todettiin kuinka suuri osa oppilaista ei osaa käytännössä mitään ruotsista. "Armovitonen" on käsite, jolla päästetään pojat läpi ruotsista, etteivät jäisi luokalleen.

Minä väitän, että se ruotsinkielinen osaa saman suomeksi 10 kertaa paremmin kuin tämä virkailja ruotsiksi. Eli ajan varaaminen ja lomakkeiden löytäminen kyllä sujuu. Ellei ole sitten se asenne, että kun minulla on oikeus, niin periaatteesta en puhu suomea.

 

[Raitalankakäärme IV]

Niin, eihän näiden tulkkien tarvitse olla siis tulkkeja, vaan esim. vaikka vaasalaisen viraston kaksikielisiä työntekijöitä. Eli saman alan ammattilaisia, jotka toimivat myös puhelimen välityksellä muihin virastoihin.

Anteeksi, mutta nyt kyllä näytit että et tiedä mitään tulkin työstä Ei kuka tahansa tavis siihen pysty, siihen tarvitaan kunnon koulutus ja aikamoisia kielellisiä taitoja. Se on todella vaativaa työtä.

 

[poikia3]

Eli itse juuri todistit, että pakkoruotsi ei ole ollut toimiva ratkaisu tähän asiaan.

Jos tulkkauspalvelukeskus olisi riittävän iso, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, niin mitään ajanvarausta ei tarvittaisi, vaan sinne voisi jokainen virkailija soittaa aina kun tarvitsee tulkkausta.

Senkö sinä olisit valmis maksamaan, kuinkahan massiivinen tuon palvelun pitäisi olla, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, kun sitä satutaan tarvitsemaan. Kyse olisi ainakin sadoista ihmisistä. Oikeasti paljon halvemmaksi tulee, pitää joka virastossa yksi tai kaksi ruotsinkielentaitoista ihmistä, kuin satoja tulkkeja jossakin kaiken varalta, tulkkeja joiden on osattava sitten kaikki spesiaalikieli, verotuksesta lainsäädäntöön, kelantuista terveydenhoitoon, kotihoidon tuesta kotipalveluihin ja apuvälinehankintoihin. Nuo tulkit sitten joutuisivat jatkuvasti opiskelemaan kaikkia uusia lakeja että selviäisivät päivittäisistä haasteistaan. Ja jatkuvasti pitämään kieltä yllä, että selviäisivät sitten kaikista tilanteista.

Mietipä itse, kumpi pitää nämä taidot paremmin yllä. Tulkki, joka käyttää kieltä päivittäin, vai suomenkielinen virkailija, joka käyttää ruotsia kerran kuussa?

Aika moni asioi virastoissa puhelimella tai netissä, joten ruotsinkielisen palvelu keskittäminen hoituu näin vallan mainioisti. Paikan päällä sitten tietysti olisi todennäköisesti joku, joka osaa ruotsia, mutta varmistuksena olisi tämä tulkkipalvelu. Ja sehän olisi sitten käytettävissä vaikka Joensuussa, jos sinne joku ruotsinkielinen eksyy.

Veikkaan, että RKP ei edes halua selvittää, mikä on todellinen ruotsinkielisen palvelun tarve. Se voipi olla aika vähäinen, sillä esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset ovat monet käytännössä täysin kaksikielisiä.

Jaa, kumpi mahtaa tietää paremmin lääketieteelliset termit, sairaanhoitaja, joka on opiskellut termistöä. Vai tulkki, joka istuu jossain tulkkaushuoneessa, ja on viimeksi tulkannut näitä asioita kuukausi sitten.

Ja edelleen, vaikka kuinka intät että pääkaupunkiseudulla ollaan käytännössä kaksikielisiä, tämä ei pidä paikkaansa useissa tilanteissa:

1) Kun kyseessä on pieni lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä.
2) kun kyseessä on vakavasti sairas isompikin lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä, vaikka olisikin jo suomea oppinut, sairastaessa vieraskieli taantuu
3) kun kyseessä on vaikea asia, esim. verotus, omaishoidontuki tai monet lomakkeidentäyttöä ja byrokratiaa vaativat asiat, joiden selvittäminen ja hoitaminen on minullekin vaikeaa ihan vain suomeksi
4) iäkkäät vanhukset jotka ovat olleet yksikielisiä, mutta tulleet myös suomella toimeen. Alzheimerintautia sairastava potilas tuskin enää puhuu suomea, jos se on hänelle vieras kieli.

tämä oli lista näin alkuun, ja on hyvinkin mahdollista, että listasta puuttuu vielä jotain.

Tiedän faktaksi ainakin sen, että mieheni isä, joka osasi suomea erittäin heikosti - ei saanut sairaalassa palveluita ruotsiksi, ja oli siellä hyvinkin hätääntynyt, kun ei tiennyt mitä hänelle tehdään, mikä häntä vaivaa jne. Kun tehdään kivulias toimenpide, se yleensä potilaalle selitetään, no selitettiin hänellekin, hän ei vain tajunnut selityksestä sanaakaan.

 

[oi miksi äänestätte]

Mietipä itse, kumpi pitää nämä taidot paremmin yllä. Tulkki, joka käyttää kieltä päivittäin, vai suomenkielinen virkailija, joka käyttää ruotsia kerran kuussa?

Lähtökohtaisesti virkailija tuntee oman alansa, ja jos työ vaatii ruotsin kielen taitoa, tulee hänen hallita tarpeeksi ruotsia pystyäkseen tekemään työnsä.

Tulkin palkka on muuten 4000 euroa kuussa, ja tulkeista on jatkuvasti pulaa... Ylläpidä sitten siinä vaikka sadan tulkin reserviä... http://www.utu.fi/tiedostot/aurora/pdf/1-2004/art_17.html

Veikkaan, että RKP ei edes halua selvittää, mikä on todellinen ruotsinkielisen palvelun tarve. Se voipi olla aika vähäinen, sillä esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset ovat monet käytännössä täysin kaksikielisiä.

Eiköhän se ole pääkaupunkiseudun kuntien tehtävä selvittää kuinka paljon heidän kunnassaan tarvitaan erilaisia palveluja. Ei kaikkea voi sysätä (hyvin pienen) puolueen niskaan.

Kyllä se puolue vaikuttaa kunnallispolitiikassakin!

 

[kannanottaja]

Melkein uskosin vannoa näin Espoossa asuvana, et Kauniaisten monikulttuuriset lapset ovat erittäin monikielisiä eivätkä käy perheessään keskustelua "Kumpi on parempi; suomi vai ruotsi?".

Nyt en oikein ymmärrä mitä tuolla tarkoitat... voisitko selventää?

Kauniaisten kunta ei juurikaan tarjoa kunnallisesti tuettuja asuntoja, vaan väestö ostaa asumisensa kalliilla hinnalla itse. Tämä tarkoittaa sitä, että väestön monikulttuurisuus rakentuu korkealle palkkatasolle, mikä taas viittaa ainakin englannin kielen hallintaan (jos ei suomea tai ruotsia perheessä käytetä). Vieläkö pitää rautalangasta?

 

[oi miksi äänestätte]

Niin, eihän näiden tulkkien tarvitse olla siis tulkkeja, vaan esim. vaikka vaasalaisen viraston kaksikielisiä työntekijöitä. Eli saman alan ammattilaisia, jotka toimivat myös puhelimen välityksellä muihin virastoihin.

Anteeksi, mutta nyt kyllä näytit että et tiedä mitään tulkin työstä Ei kuka tahansa tavis siihen pysty, siihen tarvitaan kunnon koulutus ja aikamoisia kielellisiä taitoja. Se on todella vaativaa työtä.

Tiedän kyllä tulkin työstä, mutta tässä oli kyse virastossa asioimisesta. Siinä pystyy varmasti saman alan kaksikielinen auttamaan. Sitten jos ihan tosissaan tarvitaan tulkkausta, niin sitten olisi erikseen viralliset tulkit. Nämä nyt on vain ehdotuksia, en minä ole tähän sen tarkemmin perehtynyt. Haluan vain sanoa sen, että pakkoruotsi ei ole se ratkaisu, mutta siihen on vaan jumiuduttu. Nämä ruotsinkieliset palvelut voitaisiin hoitaa paremmin, tehokkaammin ja edullisemmin, mutta kun on jämähdetty siihen, että pakkoruotsin on ja pysyy ja muusta ei edes saa julkisesti keskustella.

 

[oi miksi äänestätte]

Eli itse juuri todistit, että pakkoruotsi ei ole ollut toimiva ratkaisu tähän asiaan.

Jos tulkkauspalvelukeskus olisi riittävän iso, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, niin mitään ajanvarausta ei tarvittaisi, vaan sinne voisi jokainen virkailija soittaa aina kun tarvitsee tulkkausta.

Senkö sinä olisit valmis maksamaan, kuinkahan massiivinen tuon palvelun pitäisi olla, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, kun sitä satutaan tarvitsemaan. Kyse olisi ainakin sadoista ihmisistä. Oikeasti paljon halvemmaksi tulee, pitää joka virastossa yksi tai kaksi ruotsinkielentaitoista ihmistä, kuin satoja tulkkeja jossakin kaiken varalta, tulkkeja joiden on osattava sitten kaikki spesiaalikieli, verotuksesta lainsäädäntöön, kelantuista terveydenhoitoon, kotihoidon tuesta kotipalveluihin ja apuvälinehankintoihin. Nuo tulkit sitten joutuisivat jatkuvasti opiskelemaan kaikkia uusia lakeja että selviäisivät päivittäisistä haasteistaan. Ja jatkuvasti pitämään kieltä yllä, että selviäisivät sitten kaikista tilanteista.

Mietipä itse, kumpi pitää nämä taidot paremmin yllä. Tulkki, joka käyttää kieltä päivittäin, vai suomenkielinen virkailija, joka käyttää ruotsia kerran kuussa?

Aika moni asioi virastoissa puhelimella tai netissä, joten ruotsinkielisen palvelu keskittäminen hoituu näin vallan mainioisti. Paikan päällä sitten tietysti olisi todennäköisesti joku, joka osaa ruotsia, mutta varmistuksena olisi tämä tulkkipalvelu. Ja sehän olisi sitten käytettävissä vaikka Joensuussa, jos sinne joku ruotsinkielinen eksyy.

Veikkaan, että RKP ei edes halua selvittää, mikä on todellinen ruotsinkielisen palvelun tarve. Se voipi olla aika vähäinen, sillä esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset ovat monet käytännössä täysin kaksikielisiä.

Jaa, kumpi mahtaa tietää paremmin lääketieteelliset termit, sairaanhoitaja, joka on opiskellut termistöä. Vai tulkki, joka istuu jossain tulkkaushuoneessa, ja on viimeksi tulkannut näitä asioita kuukausi sitten.

Ja edelleen, vaikka kuinka intät että pääkaupunkiseudulla ollaan käytännössä kaksikielisiä, tämä ei pidä paikkaansa useissa tilanteissa:

1) Kun kyseessä on pieni lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä.
2) kun kyseessä on vakavasti sairas isompikin lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä, vaikka olisikin jo suomea oppinut, sairastaessa vieraskieli taantuu
3) kun kyseessä on vaikea asia, esim. verotus, omaishoidontuki tai monet lomakkeidentäyttöä ja byrokratiaa vaativat asiat, joiden selvittäminen ja hoitaminen on minullekin vaikeaa ihan vain suomeksi
4) iäkkäät vanhukset jotka ovat olleet yksikielisiä, mutta tulleet myös suomella toimeen. Alzheimerintautia sairastava potilas tuskin enää puhuu suomea, jos se on hänelle vieras kieli.

tämä oli lista näin alkuun, ja on hyvinkin mahdollista, että listasta puuttuu vielä jotain.

Tiedän faktaksi ainakin sen, että mieheni isä, joka osasi suomea erittäin heikosti - ei saanut sairaalassa palveluita ruotsiksi, ja oli siellä hyvinkin hätääntynyt, kun ei tiennyt mitä hänelle tehdään, mikä häntä vaivaa jne. Kun tehdään kivulias toimenpide, se yleensä potilaalle selitetään, no selitettiin hänellekin, hän ei vain tajunnut selityksestä sanaakaan.

Näitä tilanteita varten olisi niitä ruotsinkielisiä virkailijoita. Pointtini on se, että ei ole perusteltua vaatia, että joka ainoan on osattava ruotsia. Kun suurin osa on kaksikielisiä ja pystyy hoitamaan asiansa suomeksi, niin resurssit pitäisi kohdistaa siihen, että esim. nämä mainitsemasi tapaukset saavat kunnollista palvelua hyvällä ruotsin kielellä.

 

[Raitalankakäärme IV]

Melkein uskosin vannoa näin Espoossa asuvana, et Kauniaisten monikulttuuriset lapset ovat erittäin monikielisiä eivätkä käy perheessään keskustelua "Kumpi on parempi; suomi vai ruotsi?".

Nyt en oikein ymmärrä mitä tuolla tarkoitat... voisitko selventää?

Kauniaisten kunta ei juurikaan tarjoa kunnallisesti tuettuja asuntoja, vaan väestö ostaa asumisensa kalliilla hinnalla itse. Tämä tarkoittaa sitä, että väestön monikulttuurisuus rakentuu korkealle palkkatasolle, mikä taas viittaa ainakin englannin kielen hallintaan (jos ei suomea tai ruotsia perheessä käytetä). Vieläkö pitää rautalangasta?

Hmm, no minun kokemukseni Kauniaisten kouluista ovat vähän erilaisia. En valitettavasti voi enkä saa antaa sen enempää yksityiskohtia, mutta tiedän aivan varmasti että tuo väitteesi ei ole aivan paikkansapitävä. Vastaavia tapauksia kyllä löytyy, mutta myös niitä toisia.

 

[poikia3]

Tästä oli hiljattain ollut lehdessä tutkimuksesta tms, jossa todettiin kuinka suuri osa oppilaista ei osaa käytännössä mitään ruotsista. "Armovitonen" on käsite, jolla päästetään pojat läpi ruotsista, etteivät jäisi luokalleen.

Minä väitän, että se ruotsinkielinen osaa saman suomeksi 10 kertaa paremmin kuin tämä virkailja ruotsiksi. Eli ajan varaaminen ja lomakkeiden löytäminen kyllä sujuu. Ellei ole sitten se asenne, että kun minulla on oikeus, niin periaatteesta en puhu suomea.

No, meillä ainakin joutui tunnilla ruotsia oikeasti käyttämään, armovitosia ei tunnettu.

Ja jos ruotsinkielinen virastossa kyselee apua jonkin asian vuoksi ruotsiksi
1) hän ei osaa sitä asiaa suomeksi
2) hän tietää sieltä saavan palvelua ruotsiksi
3) hän ei osaa suomea.

Esim. famo osaa suomea, muttei tasan osaa verotusasioita suomeksi. Siksi kyselee niistä ruotsinkielellä. Ja fafa selvisi juuri ja juuri ruokakaupassa suomeksi, ei suomea juuri lainkaan. Näitä ihmisiä todellakin on edelleenkin.

Niihin, joilla on oikeus puhua ruotsia asenteellisiin ihmisiin törmäät korkeintaan Helsingin Stockalla. Ruotsinkieliset puhuvat yleensä aina joka paikassa ensin suomea, jos sitä osaavat, ruotsia puhuvat jos tietävät toisen sitä osaavan. Minä käyn hyvin esimerkiksi tästä, kun vien lapsia hoitoon tai kouluun, puhun heille tietysti suomea, muut vanhemmat puhuvat minulle suomea, koska tajuavat äidinkieleni olevan suomi ja minä vaihdan kielen, koska tulen toimeen myös ruotsilla. Ja pikku hiljaa, se vanhempien joukko joka puhuu minulle ruotsia on kasvanut, näin tekevät myös hoitajat ja opettajat.

 

[kannanottaja]

Niin, eihän näiden tulkkien tarvitse olla siis tulkkeja, vaan esim. vaikka vaasalaisen viraston kaksikielisiä työntekijöitä. Eli saman alan ammattilaisia, jotka toimivat myös puhelimen välityksellä muihin virastoihin.

Anteeksi, mutta nyt kyllä näytit että et tiedä mitään tulkin työstä Ei kuka tahansa tavis siihen pysty, siihen tarvitaan kunnon koulutus ja aikamoisia kielellisiä taitoja. Se on todella vaativaa työtä.

Tiedän kyllä tulkin työstä, mutta tässä oli kyse virastossa asioimisesta. Siinä pystyy varmasti saman alan kaksikielinen auttamaan. Sitten jos ihan tosissaan tarvitaan tulkkausta, niin sitten olisi erikseen viralliset tulkit. Nämä nyt on vain ehdotuksia, en minä ole tähän sen tarkemmin perehtynyt. Haluan vain sanoa sen, että pakkoruotsi ei ole se ratkaisu, mutta siihen on vaan jumiuduttu. Nämä ruotsinkieliset palvelut voitaisiin hoitaa paremmin, tehokkaammin ja edullisemmin, mutta kun on jämähdetty siihen, että pakkoruotsin on ja pysyy ja muusta ei edes saa julkisesti keskustella.

Ainahan saa keskustella. Tosiasia on kuitenkin se, että pakkoruotsi antaa hyvät pohjat germaanisten kielien opiskeluun - miksi muuten lukiopojat valitsee aina vaan vaihtoehtosena saksan? Koska se on niin helppoa ruotsin pohjalta. Pakkoruotsi ei oo pois keneltäkään vaan antaa tilaa ymmärtää eurooppalaista keskustelua. Jos haluaa omaehtoisesti syrjäytyä niin voi vetäytyä sinne syrjäsuomen pirtteihin, mutta vaikea sieltä on ottaa kantaa isompiin kysymyksiin..

 

[Keittiönoita]

Mihin sinä tuon väitteen perustat? Omasta kouluajastani muistan sen, että ihan kaikki oppivat ja jopa enemmän kuin alkeet.

Minäkin opin. Kymmenessä vuodessa jo pitääkin oppia. Mutta kun täytin 25, en muistanut enää kuin pari lausetta. Kun täytin 30, muistin vain yhden sanan: tillfällighet. Kun täytin 40, muistin edelleen sanan, mutta en enää sitä, mitä sana tarkoitti. Ammattikorkeassa jouduin suorittamaan 2 ov:tä ruotsia. Pänttäsin alan termejä päähän ja kun kokeessa tiesin, että nyt tää on pakosta läpi, jätin loput koetehtävistä tekemättä. 2 kk myöhemmin en muistanut juuri yhtäkään pänttäämistäni sanoista. Nyt muistan enää sen tillfällighetin.

Mä en ole tarvinnut ruotsia koko elämäni aikana missään muualla kuin kouluissa ruotsin tunneilla ja sen vuoksi taito onkin ruostunut. En usko, että tämän yhteiskunnan tai sen kansalaisten kannalta on ollut mitään hyötyä siitä, että olen lukenut ruotsia kauemmin kuin yhtäkään muuta vierasta kieltä. Tai ainakin yhteiskunta on pakkoruotsittamisessani epäonnistunut surkeasti tavoitteisiinsa nähden

 

[poikia3]

Kauniaisten kunta ei juurikaan tarjoa kunnallisesti tuettuja asuntoja, vaan väestö ostaa asumisensa kalliilla hinnalla itse. Tämä tarkoittaa sitä, että väestön monikulttuurisuus rakentuu korkealle palkkatasolle, mikä taas viittaa ainakin englannin kielen hallintaan (jos ei suomea tai ruotsia perheessä käytetä). Vieläkö pitää rautalangasta?

Hmm, no minun kokemukseni Kauniaisten kouluista ovat vähän erilaisia. En valitettavasti voi enkä saa antaa sen enempää yksityiskohtia, mutta tiedän aivan varmasti että tuo väitteesi ei ole aivan paikkansapitävä. Vastaavia tapauksia kyllä löytyy, mutta myös niitä toisia. [/quote]

Kyllä Kauniaisissa on vuokra-asuntoja. Koska kyseessä on pieni, kunta niitä ei tietenkään ole valtavaa määrää. Mutta kaupungin lisäksi vuokra-asuntoja on kunnassa myös esimerkiksi merimiesunionilla, vakuutusyhtiöillä, ilmeisesti myös ihan tavallisilla vuokra-asuntoja tarjoavilla yhtiöillä. Ja esim. merimiesunionin vuokra-asuntojen vuokrataso on erittäin halpa.

Nykyään naapurikunnan kouluihin pääsee myös, eli Kauniaisten kouluissa käy oppilaita myös Espoon puolella ja toki myös päinvastoin, poikani luokalla on yksi lapsi Kauniaisista.

 

[kannanottaja]

Eli itse juuri todistit, että pakkoruotsi ei ole ollut toimiva ratkaisu tähän asiaan.

Jos tulkkauspalvelukeskus olisi riittävän iso, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, niin mitään ajanvarausta ei tarvittaisi, vaan sinne voisi jokainen virkailija soittaa aina kun tarvitsee tulkkausta.

Senkö sinä olisit valmis maksamaan, kuinkahan massiivinen tuon palvelun pitäisi olla, että siellä olisi aina joku tulkki vapaana, kun sitä satutaan tarvitsemaan. Kyse olisi ainakin sadoista ihmisistä. Oikeasti paljon halvemmaksi tulee, pitää joka virastossa yksi tai kaksi ruotsinkielentaitoista ihmistä, kuin satoja tulkkeja jossakin kaiken varalta, tulkkeja joiden on osattava sitten kaikki spesiaalikieli, verotuksesta lainsäädäntöön, kelantuista terveydenhoitoon, kotihoidon tuesta kotipalveluihin ja apuvälinehankintoihin. Nuo tulkit sitten joutuisivat jatkuvasti opiskelemaan kaikkia uusia lakeja että selviäisivät päivittäisistä haasteistaan. Ja jatkuvasti pitämään kieltä yllä, että selviäisivät sitten kaikista tilanteista.

Mietipä itse, kumpi pitää nämä taidot paremmin yllä. Tulkki, joka käyttää kieltä päivittäin, vai suomenkielinen virkailija, joka käyttää ruotsia kerran kuussa?

Aika moni asioi virastoissa puhelimella tai netissä, joten ruotsinkielisen palvelu keskittäminen hoituu näin vallan mainioisti. Paikan päällä sitten tietysti olisi todennäköisesti joku, joka osaa ruotsia, mutta varmistuksena olisi tämä tulkkipalvelu. Ja sehän olisi sitten käytettävissä vaikka Joensuussa, jos sinne joku ruotsinkielinen eksyy.

Veikkaan, että RKP ei edes halua selvittää, mikä on todellinen ruotsinkielisen palvelun tarve. Se voipi olla aika vähäinen, sillä esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset ovat monet käytännössä täysin kaksikielisiä.

Jaa, kumpi mahtaa tietää paremmin lääketieteelliset termit, sairaanhoitaja, joka on opiskellut termistöä. Vai tulkki, joka istuu jossain tulkkaushuoneessa, ja on viimeksi tulkannut näitä asioita kuukausi sitten.

Ja edelleen, vaikka kuinka intät että pääkaupunkiseudulla ollaan käytännössä kaksikielisiä, tämä ei pidä paikkaansa useissa tilanteissa:

1) Kun kyseessä on pieni lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä.
2) kun kyseessä on vakavasti sairas isompikin lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat ruotsinkielisiä, vaikka olisikin jo suomea oppinut, sairastaessa vieraskieli taantuu
3) kun kyseessä on vaikea asia, esim. verotus, omaishoidontuki tai monet lomakkeidentäyttöä ja byrokratiaa vaativat asiat, joiden selvittäminen ja hoitaminen on minullekin vaikeaa ihan vain suomeksi
4) iäkkäät vanhukset jotka ovat olleet yksikielisiä, mutta tulleet myös suomella toimeen. Alzheimerintautia sairastava potilas tuskin enää puhuu suomea, jos se on hänelle vieras kieli.

tämä oli lista näin alkuun, ja on hyvinkin mahdollista, että listasta puuttuu vielä jotain.

Tiedän faktaksi ainakin sen, että mieheni isä, joka osasi suomea erittäin heikosti - ei saanut sairaalassa palveluita ruotsiksi, ja oli siellä hyvinkin hätääntynyt, kun ei tiennyt mitä hänelle tehdään, mikä häntä vaivaa jne. Kun tehdään kivulias toimenpide, se yleensä potilaalle selitetään, no selitettiin hänellekin, hän ei vain tajunnut selityksestä sanaakaan.

Itsessään aktuaalinen huoli, sillä jokaisessa tapauksessa valtakunnallisesti on ongelma kielikysymyksestä huolimatta. Et edes tiedä, mitä kehäkolmosen ulkopuolella kärsitään..

 

[vieras]

Miksi Suomessa pitää olla hyvin monessa työpaikassa vaatimuksena ruotsin kielen taito? Eikö sitä voisi jo vuonna 2010 kyseenalaistaa? Tämä vaatimushan on monessa työpaikassa niinkin vaativa kuin ns. virkamiesruotsin koe. Suoritat yhden hyvin helpon kokeen ja näin ollen sinulla on todistus että olet ruotsinkielentaitoinen vaikka et sitä todellakaan ole. Mutta kun siinä työpaikassa on ihan pakko olla vaatimuksena se ruotsin kielen taito kun RKP ja muut samanmieliset vaikutusvaltaiset haluavat niin ...

14-vuotiaan Tiinan työnsaanti ei kariudu tulevaisuudessakaan ruotsin kielen osaamattomuuteen.

Onko yhä edelleen 2000-luvulla yli 90%:n opiskeltava ruotsia, jotta voi tarvittaessa palvella 5%:n vähemmistöä? Missä muussa maassa koko enemmistö koulutetaan vähemmistön palvelijaksi? Apartheid-ajan Etelä-Afrikassa aikanaan...