Suomen sosiaaliturvamenot olivat 76 000 000 000 euroa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tietty porukka Suomessa halutaan pitää sossupummeina. Iso osa näistä mamuja. Mulla oli joskus sijoitusasunto ja melekin kaikki vuokraajat oli sossupummeja. Pää ei kestänyt niiden kanssa ja myin kämpän pois.

Hyvä esimerkki oli yks yh-äiti. Kolme lasta, miehestä ei hajua. Vuokras sen kämpän. Siinä vähän ongelmana oli korkee sähkölasku jo sillon kun oli suorasähkö. Onneksi tuli myytyä. Varoittelin sitten tätä yh-äitiä siitä ja se sano vaan että "ihan sama kun sossu/kela maksaa".

Myin kämpän, koska liikaa päässä pyöri, että joku noista vastuuttomista tapauksista vielä hajottaa sen asunnon ja latiakaan en saisi takaisin. Kyllähän tuonkin lapset oli sellaisia riiviöitä, että ihmeen vähällä selvisin. Pidin kyllä vuokratakuut, niinkuin taisin joka kerta pitää. Taisi tosin nekin yht.kunta maksaa.

Toinen oli se, että koin hieman moraalittomana moisen yhteiskunnan varojen kierrättämisen. Eli pummit elätetään, rahat kierrätetään tukien kautta hyväosaisille (minä).

Suomessa huonoimmassa asemassa on keskituloiset ja pienyrittäjät. Itekkin ollut molempia, mutta vähän saanut kartutettua ja perittyä, niin pystyy tienaamaan muutenkin. Ymmärrän kumminkin, että tuo porukka on Suomen selkäranka ja siihen itsekkin olen kuulunut.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
vierailija
Mutta jos olet *omani voit halutessasi jäädä 18-vuotiaana eläkkeelle.
Mikä taa juttu tämän(kin) porukan hyysäämisessä oikeesti on? Onko tästä ihan oikee laki vai miten toi homma menee?

Tosiaan vituttaa kun tuo porukka saa yht.kunnan täydet tuet ja sitten vielä kusettaa päälle. Onneksi niitä on vaan 5000, mutta aika paljon harmia ja kustannuksia aiheuttaa.

Mihin se oikeesti perustuu miten näiden kanssa toimitaan.

Voin sanoa, että olen täysin antirasisti ja työssä esim. olen tekemisissä monien kansallisuuksien kanssa. Rom*ni-porukan suhteen vaan lähes kaikki kokemukset negatiivia. Tai sanotaan että 50 prossaa negatiivisia, 45 prossaa neutraaleja, 5 prossaa posi.
 
vierailija
Mikä taa juttu tämän(kin) porukan hyysäämisessä oikeesti on? Onko tästä ihan oikee laki vai miten toi homma menee?

Tosiaan vituttaa kun tuo porukka saa yht.kunnan täydet tuet ja sitten vielä kusettaa päälle. Onneksi niitä on vaan 5000, mutta aika paljon harmia ja kustannuksia aiheuttaa.

Mihin se oikeesti perustuu miten näiden kanssa toimitaan.

Voin sanoa, että olen täysin antirasisti ja työssä esim. olen tekemisissä monien kansallisuuksien kanssa. Rom*ni-porukan suhteen vaan lähes kaikki kokemukset negatiivia. Tai sanotaan että 50 prossaa negatiivisia, 45 prossaa neutraaleja, 5 prossaa posi.
No ei siitä mitään lakia ole. Se on urbaanilegendaa tuo että voivat siirtyä eläkkeelle 18v. Mutta ei se sitä poista, etteikö iso osa (en kyllä osaa sanoa kuinka iso) tuosta porukasta ole yhteiskunnan tukien ja filunkipelin varassa koko elämänsä. Paljon on ollut puhetta, että pikkuhiljaa tuokin asia olisi mennyt parempaan suuntaan, mutta minä en siitä tiiä.

Että onko se jotain, että romanien osuus vankilakundeista on laskenut. Mutta joss se johtuu vaan siitä, että mamuja on siellä nykyään niin paljon.
 
vierailija
Robotti kutsuu???? Ikäryhmittäin, sukupuolittain ja sairausryhmittäin voidaan tehdä ajoja, jossa tietokoneelle laitetaan haku, jolla listaukset saadaan. Kutsun tekee ihminen, joka hyödyntää tietotekniikkaa. Käsittääkseni meillä ei ole robotteja.
Kyllä on. Se ihminen ei ottanut vastaan mitään muuta kuin olisi asianomaisen itse pitänyt soittaa hänelle eikä niillä osastolla ole edes puhelinta latauksessa
 
vierailija
Mutta jos olet sairaseläkkeellä ja saat minimieläkkeen eli tulot vähän yli 900e kuukaudessa, et ole oikeutettu toimeentulotukeen. Tietysti tämä koskee vain kantiksia.
 
vierailija

Aikas paljon...
Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,0 miljardia euroa) eläkemenoja.


Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2020

Sosiaaliturvamenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna viidellä prosentilla 75,9 miljardiin euroon.

Vuonna 2020 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 75,9 miljardia euroa. Reaalinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,9 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 13 714 euroa.

Vuonna 2020 sosiaaliturvan menoissa suurin muutos edelliseen vuoteen nähden tapahtui työttömyysturvan menoissa. Ne kasvoivat 35 prosentilla (1 366,2 miljoonaa euroa) 5,3 miljardiin euroon. Menojen kasvu kohdentui erityisesti perus- ja ansiopäivärahoihin. Maksettujen ansiopäivärahojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 57 prosenttia ollen 2 665,8 miljoonaa euroa. Maksettujen peruspäivärahojen määrä kasvoi edellisvuodesta 89 prosenttia ollen 397,4 miljoonaa euroa. Muutosten taustalla on koronaviruspandemiasta seurannut työttömyyden kasvu. Menoja kasvattivat myös pandemian vuoksi säädetyt väliaikaiset lait, joilla työttömyysturvaa laajennettiin ja tasoa parannettiin. Lisäksi työttömyysturvan aktiivimalli kumottiin vuoden 2020 alussa.

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,0 miljardia euroa), oli vanhuuteen liittyviä menoja. Menot kasvoivat reaalisesti 3,5 prosenttia (1 082,0 miljoonaa euroa) edellisvuodesta.

Vuonna 2020 sosiaaliturvamenojen rahoituksesta valtion ja kuntien yhteenlaskettu osuus oli 51,2 prosenttia (edellisvuonna 49,2 prosenttia).

Työnantajien rahoitusosuus laski 29,0 prosenttiin (edellisvuonna 30,6 prosenttia). Vakuutettujen rahoitusosuus kasvoi 15,2 prosenttiin (edellisvuonna 14,4 prosenttia). Rahoituksesta 4,6 prosenttia katettiin eri sosiaaliturvarahastojen tuloilla (edellisvuonna 5,8 prosenttia).
 
vierailija
Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,0 miljardia euroa) eläkemenoja.


Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2020

Sosiaaliturvamenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna viidellä prosentilla 75,9 miljardiin euroon.

Vuonna 2020 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 75,9 miljardia euroa. Reaalinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,9 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 13 714 euroa.

Vuonna 2020 sosiaaliturvan menoissa suurin muutos edelliseen vuoteen nähden tapahtui työttömyysturvan menoissa. Ne kasvoivat 35 prosentilla (1 366,2 miljoonaa euroa) 5,3 miljardiin euroon. Menojen kasvu kohdentui erityisesti perus- ja ansiopäivärahoihin. Maksettujen ansiopäivärahojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 57 prosenttia ollen 2 665,8 miljoonaa euroa. Maksettujen peruspäivärahojen määrä kasvoi edellisvuodesta 89 prosenttia ollen 397,4 miljoonaa euroa. Muutosten taustalla on koronaviruspandemiasta seurannut työttömyyden kasvu. Menoja kasvattivat myös pandemian vuoksi säädetyt väliaikaiset lait, joilla työttömyysturvaa laajennettiin ja tasoa parannettiin. Lisäksi työttömyysturvan aktiivimalli kumottiin vuoden 2020 alussa.

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus, 42 prosenttia (32,0 miljardia euroa), oli vanhuuteen liittyviä menoja. Menot kasvoivat reaalisesti 3,5 prosenttia (1 082,0 miljoonaa euroa) edellisvuodesta.

Vuonna 2020 sosiaaliturvamenojen rahoituksesta valtion ja kuntien yhteenlaskettu osuus oli 51,2 prosenttia (edellisvuonna 49,2 prosenttia).

Työnantajien rahoitusosuus laski 29,0 prosenttiin (edellisvuonna 30,6 prosenttia). Vakuutettujen rahoitusosuus kasvoi 15,2 prosenttiin (edellisvuonna 14,4 prosenttia). Rahoituksesta 4,6 prosenttia katettiin eri sosiaaliturvarahastojen tuloilla (edellisvuonna 5,8 prosenttia).
Eläkekatto maahan ja pian! Jo nyt isotuloiset elävät 20 vuotta pidempään kuin pienituloiset eläkeläiset, ja nauttovat jättieläkkeitään vuosikymmeniä pidempään ja suurimman osan niistä kustantavat veronmaksajat, ei vakuutettu itse. Tästä syystä eläkekatolla ei pidä olla vaikutusta eläkevakuutusmaksujen määrään
Taas paapotaan varakkaita, jotka saavat elämän aikana sosiaalisia tulonsiirtoja enemmän kuin köyhät ja pienituloiset. Hävetkää!
 
vierailija
Tietty porukka Suomessa halutaan pitää sossupummeina. Iso osa näistä mamuja. Mulla oli joskus sijoitusasunto ja melekin kaikki vuokraajat oli sossupummeja. Pää ei kestänyt niiden kanssa ja myin kämpän pois.

Hyvä esimerkki oli yks yh-äiti. Kolme lasta, miehestä ei hajua. Vuokras sen kämpän. Siinä vähän ongelmana oli korkee sähkölasku jo sillon kun oli suorasähkö. Onneksi tuli myytyä. Varoittelin sitten tätä yh-äitiä siitä ja se sano vaan että "ihan sama kun sossu/kela maksaa".

Myin kämpän, koska liikaa päässä pyöri, että joku noista vastuuttomista tapauksista vielä hajottaa sen asunnon ja latiakaan en saisi takaisin. Kyllähän tuonkin lapset oli sellaisia riiviöitä, että ihmeen vähällä selvisin. Pidin kyllä vuokratakuut, niinkuin taisin joka kerta pitää. Taisi tosin nekin yht.kunta maksaa.

Toinen oli se, että koin hieman moraalittomana moisen yhteiskunnan varojen kierrättämisen. Eli pummit elätetään, rahat kierrätetään tukien kautta hyväosaisille (minä).

Suomessa huonoimmassa asemassa on keskituloiset ja pienyrittäjät. Itekkin ollut molempia, mutta vähän saanut kartutettua ja perittyä, niin pystyy tienaamaan muutenkin. Ymmärrän kumminkin, että tuo porukka on Suomen selkäranka ja siihen itsekkin olen kuulunut.
Olet ilmeisen katkera porvari.
 
vierailija
Vuonna 2021 toimeentulotuen bruttomenot olivat 765 miljoonaa euroa (Menot vähenivät vuoteen 2020 verrattuna 8 prosenttia!)

Toimeentulotuki on se pataporvareita eniten itkuttava osa sosiaaliturvaa eli yksinasuvalle n. 550€/kk elämiseen rahaa (18,30€/pvä) + hyväksytyt asumismenot (vuokra/vastike+vesi+sähkö), joissa huomioitu mukaan summaan kaikki muut tuet mm. työttömyysturva, asumistuki, eläke jne.)


Toimeentulotuki 2021



Toimeentulotuen saajien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna
Vuonna 2021 toimeentulotukea myönnettiin 288 000 kotitaloudelle ja 425 000 henkilölle.
Väestöstä 7,7 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2021.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni 7 prosenttia ja henkilöiden 8 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.
Perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 7 prosenttia.

Täydentävää toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni 8 prosenttia ja ehkäisevän toimeentulotuen 2 prosenttia. Ehkäisevää toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni kolmatta vuotta peräkkäin.

Toimeentulotukea alle 3 kuukautta saaneita kotitalouksia oli 38 prosenttia, 4–9 kuukautta 33 prosenttia sekä yli 10 kuukautta saaneita 29 prosenttia. Lyhytaikaisesti toimeentuloa saaneiden kotitalouksien määrä väheni 14 prosenttia.

Vuonna 2021 toimeentulotuen bruttomenot olivat 765 miljoonaa euroa. Menot vähenivät vuoteen 2020 verrattuna 8 prosenttia. Perustoimeentulotukea myönnettiin 710 miljoonaa euroa, täydentävää toimeentulotukea 31 miljoonaa ja ehkäisevää toimeentulotukea 20 miljoonaa euroa. Toimeentulotukena maksettavia kuntouttavan työtoiminnan korvauksia maksettiin 4 miljoonaa euroa
 
vierailija
Koulutusjärjestelmä uusiksi niin loppuu nämä tuen tarvitsijat kun työllistyvät tai työllistävät itsensä. Paluu baisiciin ja mallia vanhasta koulujärjestelmästä.
 
vierailija
Toisen asteen oppivelvollisuus hyvä korjauskeino tilanteeseen. Ammattikoulutuksella paremmat mahdollisuudet työllistyä
Peruskouluopetukseen ylä-asteelle kaksi linjaa niille, jotka lähtevät ammatilliseen koulutukseen ja niille, jotka suuntautuvat lukioon. Tällä vältytään syrjäytymiseltä ja saadaan oppilaan motivaatio pidettyä yllä. Nyt ammatillisiin oppilaitoksiin tulee opiskelijamateriaalia, joilta puuttuu edellytykset opiskeluun.
 

Yhteistyössä