Suomen ja Ruotsin ministerit käyttävät työkielenä englantia - mihin sitä pakkoruåtsia oikein tarvitaan?

vierailija
"Kristersson aloitti puheenvuoronsa ruotsiksi, mutta vaihtoi englantiin muutaman sanan jälkeen. Englantia käytettiinkin kokouksen työkielenä sekä monissa ministerivierailuissa päivän aikana."


ååååå
 
vierailija
Mut mihin sitä pakkoruotsia tarvitaan?
Pakkoruotsin tarkoitus on estää suomenkielisiä nuoria oppimasta useampaa vierasta kieltä ja saada sen takia etua suhteessa suomenruotsalaisiin, jotka joutuvat olosuhteiden pakosta opettelemaan suomen. Ihmisillä kuitenkin on vain rajattu kapasiteetti oppia vieraita kieliä. Ja tämä ei ole mikään salaliittoteoria, vaan ihan oikeasti yksi niistä argumenteista, jolla pakkoruotsi aikanaan ajettiin kouluihin.

Alkujaanhan kouluissa ei tarvinnut opetella ruotsia paitsi oppikoulussa, jonka katsottiin jo johtavan vähän korkeampaan virkaan vievälle polulle. Tavalliset duunarit ja muut pulliaiset jatkoivat kansakoulusta kansalaiskouluun ja ammattikouluun ilman mitään tarvetta ruotsille. Sitten 1950-luvulla kouluhallituksessa pähkäiltiin, että onhan maailma taas vähän pienempi ja ihmisiä voisi sivistää myös kielellisesti enemmän, ja kansalaiskouluunkin tuli yksi pakollinen vieras kieli.

Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius tajusi englannin vaarallisuuden ja esitti painokkaasti pakkoruotsia. Cavonius ymmärsi, että muuten kävisi niin, että ruotsinkieliset lukisivat vieraana kielenä suomea ja suomenkieliset englantia. Tämä syntynyt keskustelu johti lopulta siihen, että ruotsi säädettiin pakolliseksi kaikille peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Vieläkin on siis pidempi pätkä suomenkielistä kouluhistoriaa, jolloin pakkoruotsia ei ole ollut kuin tätä nykyistä pakkoruotsiaikaa. Moni ei vaan tätä tajua, vaan kuvittelee pakkoruotsin olleen aina ja olevan jotenkin luonnollinen osa suomalaista yhteiskuntaa.
 
vierailija
Niinhän se on.

Pakkoruotsin tarkoitus on estää suomenkielisiä nuoria oppimasta useampaa vierasta kieltä ja saada sen takia etua suhteessa suomenruotsalaisiin, jotka joutuvat olosuhteiden pakosta opettelemaan suomen. Ihmisillä kuitenkin on vain rajattu kapasiteetti oppia vieraita kieliä. Ja tämä ei ole mikään salaliittoteoria, vaan ihan oikeasti yksi niistä argumenteista, jolla pakkoruotsi aikanaan ajettiin kouluihin.

Alkujaanhan kouluissa ei tarvinnut opetella ruotsia paitsi oppikoulussa, jonka katsottiin jo johtavan vähän korkeampaan virkaan vievälle polulle. Tavalliset duunarit ja muut pulliaiset jatkoivat kansakoulusta kansalaiskouluun ja ammattikouluun ilman mitään tarvetta ruotsille. Sitten 1950-luvulla kouluhallituksessa pähkäiltiin, että onhan maailma taas vähän pienempi ja ihmisiä voisi sivistää myös kielellisesti enemmän, ja kansalaiskouluunkin tuli yksi pakollinen vieras kieli.

Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius tajusi englannin vaarallisuuden ja esitti painokkaasti pakkoruotsia. Cavonius ymmärsi, että muuten kävisi niin, että ruotsinkieliset lukisivat vieraana kielenä suomea ja suomenkieliset englantia. Tämä syntynyt keskustelu johti lopulta siihen, että ruotsi säädettiin pakolliseksi kaikille peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Vieläkin on siis pidempi pätkä suomenkielistä kouluhistoriaa, jolloin pakkoruotsia ei ole ollut kuin tätä nykyistä pakkoruotsiaikaa. Moni ei vaan tätä tajua, vaan kuvittelee pakkoruotsin olleen aina ja olevan jotenkin luonnollinen osa suomalaista yhteiskuntaa.
 
vierailija
Minä tarvitsen kaikkia opiskelemiani kieliä.
Rakastan eniten ruotsin kieltä, joka on lämmin, kodikas, ihana, hauska ja inspiroiva kieli. Viimeksi olin tilaisuudessa, jossa naispappi puhui vahvaa skoonen murretta. Tyttäreni kysyi ymmärsinkö mitään. Vastasin, että ymmärsin.
Yle Areenalla on jazzmusiikkijumalanpalvelus, jossa ollaan Skoonen maisemissa. Harmittaa vieläkin, kun en saanut lähteä teinityttönä Ruotsiin muuttaneiden naapureidemme mukaan. Ehkä olisin jäänyt sinne asumaan.
Sanoin viime matkalla, että meri tuoksuu Ruotsissa ihanalle.
 
vierailija
Minä tarvitsen kaikkia opiskelemiani kieliä.
Rakastan eniten ruotsin kieltä, joka on lämmin, kodikas, ihana, hauska ja inspiroiva kieli. Viimeksi olin tilaisuudessa, jossa naispappi puhui vahvaa skoonen murretta. Tyttäreni kysyi ymmärsinkö mitään. Vastasin, että ymmärsin.
Yle Areenalla on jazzmusiikkijumalanpalvelus, jossa ollaan Skoonen maisemissa. Harmittaa vieläkin, kun en saanut lähteä teinityttönä Ruotsiin muuttaneiden naapureidemme mukaan. Ehkä olisin jäänyt sinne asumaan.
Sanoin viime matkalla, että meri tuoksuu Ruotsissa ihanalle.
Meitäkin harmittaa kun et muuttanut Ruotsiin.
 
vierailija
Minä tarvitsen kaikkia opiskelemiani kieliä.
Rakastan eniten ruotsin kieltä, joka on lämmin, kodikas, ihana, hauska ja inspiroiva kieli. Viimeksi olin tilaisuudessa, jossa naispappi puhui vahvaa skånen murretta. Tyttäreni kysyi ymmärsinkö mitään. Vastasin, että ymmärsin.
Yle Areenalla on jazzmusiikkijumalanpalvelus, jossa ollaan Skånen maisemissa. Harmittaa vieläkin, kun en saanut lähteä teinityttönä Ruotsiin muuttaneiden naapureidemme mukaan. Ehkä olisin jäänyt sinne asumaan.
Sanoin viime matkalla, että meri tuoksuu Ruotsissa ihanalle.
Tarkistin oikeinkirjoituksen vanhasta tietosanakirjastani. Perheeni on monikielinen. Tietenkin joskus väsyn kielien sekamelskaan. Osaan äidinkieleni lisäksi yhtä ihailtua/inhottua paljon puhuttua suomalaista murretta.
 

Yhteistyössä