Suomenkielisiä muutti pois Helsingistä ja Espoosta korona-aikana – asiantuntija listaa syyt
Eilen klo 18:40
Pääkaupunkiseudulla pohditaan, jäävätkö koronan aiheuttamat ilmiöt muuttoliikkeessä pysyviksi.
- Pääkaupunkiseutu menetti kotimaisia kieliä puhuvaa väkeä koronavuoden aikana.
- Syinä ovat matkailu- ja ravintola-alan romahdus sekä etäopiskeluun ja -töihin siirtyminen.
- Muutos on dramaattinen.
Vetoa poispäin. Pääkaupunkiseudulta muutettiin koronavuoden aikana muualle Suomeen, jossa moni kunta käänsi muuttotappion voitoksi. Kuva Espoon Leppävaarasta. KIMMO BRANDT
Pääkaupunkiseutu painui maan sisäisessä muuttoliikkeessä tappiolle koronavuoden aikana. Espoon muuttotappio oli jopa historiallisen suuri. Helsingin muuttotappio oli 1044 henkeä, Espoon 602. Vantaa sai reilu 1000 henkeä muuttovoittoa, mutta se oli 2000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Pääkaupunki sai lisäväkeä ulkomailta ja vieraskielisistä, mutta menetti kotimaisia kieliä puhuvia muualle Suomeen.
Helsingin kaupungin väestömuutoksia seuraavan asiantuntija
Pekka Vuoren mukaan korona aiheutti yhden vuoden aikana vauhdikkaan käänteen.
– Edelliset tällaiset vuodet olivat 2000-luvun alussa Nurmijärvi-ilmiön aikaan. Sen jälkeen Helsinki on ollut vajaat 20 vuotta voitolla kotimaan muuttoliikkeessä.
Syitä on muutamia.
Eniten kyse on työpaikkojen luomasta imusta, vetovoimasta, Vuori sanoo.
– Helsingille tärkeä majoitus- ja ravintola-ala joutui suuriin vaikeuksiin, ja liikkumisen väheneminen keskuksissa heikensi kaupankäyntiä merkittävästi. Tämä heijastui muillekin aloille. Etenkin nuorten työllisyys heikkeni pahemmin kuin muualla maassa. Siten työllisyyden vetovoimakin väheni.
Nuorten siirtyminen etäopiskeluun näkyi Vuoren mukaan eniten Espoossa, mutta myös Helsingissä.
Kolmas syy on etätyö.
– Siitä ei ole vielä juurikaan tutkittua tietoa, mutta kaikissa ikäluokissa näkyy lähtömuuton kasvua paitsi Helsingin seudun kehyskuntiin myös lähes kaikkiin muihin maakuntiin. Myös lapsiperheissä näkyy poismuuton kasvua.
– Näyttää siltä, että lähteneissä on nyt enemmän koulutettua väestöä, jolla on paremmat mahdollisuudet tehdä etätyötä.
Neljäs syy äkkimuutokseen saattaa liittyä asuntojen hintaeroon, joka on käynyt suureksi Helsingin ja muun Suomen välillä.
– Etätyöoloissa tarvittavaa lisätilaa on voitu nyt hakea seudun kehyskunnista.
Jo aikaisemmin on havaittu, että Helsingistä lähtee ulkomaalaistaustaista väestöä enemmän naapurikuntiin. Helsingissä onkin jo merkittävästi pienempi osuus ulkomaalaistaustaisista kuin Vantaalla.
Voiko siis olla käynyt niin, että pääkaupunkiseudulta on lähtenyt hyväpalkkaista suomalaista väkeä, kun taas heikommin toimeen tulevaa maahanmuuttajaväestöä keskittyy esimerkiksi Vantaalle? Onko käynnissä eriytymiskehitys?
– Kehitystä seurataan totta kai, eli sitä miten merkittävästä ilmiöstä on kysymys. Nyt kuitenkin ollaan vielä poikkeustilanteessa. Jos kaupungista lähtee hyvätuloisia, se näkyy verokehityksessä, mutta viime vuonna siitä ei tulopuolella näkynyt merkkejä. Helsinki on viime aikoina myös saanut hyvätuloisia muuttajia.
– Ensi syksy on aika merkittävä. Jos korona alkaisi jo rokotusten takia olla voitettuna, on varmastikin nähtävissä, että opiskelijoilla on kova halu päästä oppilaitoksiin. On saatu tarpeeksi etäopiskelusta, ja nuorempaa väkeä tulee taas kaupunkiin. Ravintolapuolen sektori varmaankin lähtee toipumaan, jos ei uutta aaltoa tule, mikä lähtee viemään yhteiskuntaa taas eteenpäin.
"Palveluihin ollaan tyytyväisiä”
– Tämä on kyllä ollut tosi mielenkiintoinen ilmiö. Toki se on meitä pohdituttanut, että millaisia vaikutuksia sillä tulevaisuudessa on, kuvailee Espoon kaupungin vs. tutkimusjohtaja
Minna Joensuu.
Väestönkasvu Espoossa oli Joensuun mukaan yli 3000 henkeä pienempi kuin 2019. Viime vuonna luonnollinen väestönlisäys oli 117 henkeä pienempi kuin 2019, eli kuolleiden määrä kasvoi enemmän kuin syntyneiden määrä.
– 2019 oli myös erikoinen vuosi, kun silloin valmistui lähes 4300 asuntoa. Muuttovoitto ja väestönkasvu olivat suurinta sitten 1970-luvun alun.
Espoo on 1950-luvulta kasvanut aika tasaisesti. Kaupungissa odotetaan nyt mielenkiinnolla, onko käänne pysyvämpi. Asiasta on syytä käydä laajaa keskustelua.
– Kiinnostaa tarkastella tätä vähän syvällisemminkin. Yleisesti ottaen espoolaiset pitävät esimerkiksi kaupungin palveluita hyvinä. Siinä tuskin se syy on. Nämä muuttoliikkeen kysymykset eivät ole ihan yksinkertaisia, eli on mielenkiintoista nähdä, oliko se tuo koronapandemia, joka tähän vaikuttaa, vai ovatko ne muita syitä, ja mitkä asioista jäävät pitkäkestoisiksi. Vaikuttaako se, että on osittain opittu tekemään etätöitä? Nämä ovat isoja kysymyksiä.
Espoolaisia on yli 293 000, kun vuonna 1997 väkiluku oli 200 000.
– Sieltä 1950-luvulta asti on väestönkasvu ollut nopeaa.
Joensuu ei osaa vastata vielä siihen, miksi muuttotappio syntyi erityisesti kotimaankielisten keskuudessa. Espoossa kuntien välinen muuttotappio oli kotimaankielisissä 1260 henkeä. Eniten tappiota tuli nuorissa 20–24-vuotiaissa.
– Sitä pitäisi ihmisiltä kysyä. Muuttohalukkuuden syyt eivät tilastoista selviä.
Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto oli 6 752 henkilöä, kun vielä edellisvuonna alue sai muuttovoittoa 13 867 henkilöä. Vieraskielisten osalta pääkaupunkiseutu sai kokonaisnettomuutosta voittoa 8 297 henkilöä ja kotimaisia kieliä puhuvien osalta 1 545 henkilöä tappiota. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseutu menetti 240 henkilöä. Pääkaupunkiseudun maansisäinen muuttotappio johtui yksinomaan kotimaisia kieliä puhuvista. Kotimaankielisten nettomaassamuutto pääkaupunkiseudulle oli 2 129 muuttoa tappiollinen, kun vieraskielisissä vastaava luku oli 1 889 voitollinen.