Synnytin toisen lapsemme Päksissä 13.2. Itse synnytys oli erittäin positiivinen kokemus edelliseen synnytykseen verrattuna ( synnytin esikoisemme syyskuussa 2004). Koin, että synnytyssalissa olleet kätilöt kuuntelivat minua, kaikki olivat ystävällisiä ja toiveeni otettiin huomioon. Kätilö myös pystyi tsemppaamaan minua ponnistusvaiheessa erittäin hyvin ja yhteistyömme sujui sanoisimpa jopa loistavasti.
Synnytyksen jälkeen kohtuni ei supistunut, sain melko voimakkaan verenvuodon ja jouduin kaavintaan. Minut oli jo ehditty siirtää osastolle, mutta synnytyksessä mukana ollut kätilö tuli silti luokseni, piti kädestä kiinni ja lohdutteli, olin nimittäin aivan varma että kuolen sinne kun verenpaineet laski ja taju alkoi lähteä ja itkin aivan hillittömästi ( jotain hormonihuuruja kait...)Myös synnyttäneiden osaston henkilökunta oli aivan ihanaa ja en todellakaan voi sanoa mitään muuta kuin positiivista kaikista niistä henkilöistä, jotka olivat hoitajinani sen 5 päivän aikana.
Kamalaa ruuhkaa siellä ei ollut ainakaan silloin, mutta tilannehan voi olla aivan toinen nyt.
Edellisellä kerralla kohdalle osui muutama työhönsä kyllästynyt henkilö, jotka olivat sitten melko epäystävällisiä, vauvalle annettiin tuttipullosta lisämaitoa vaikka en olisi halunnut ( tällä kertaa hörppyytettiin mukista automaattisesti)jne.
Jotenkin tuntui, että meno siellä oli muuttunut aivan totaalisesti parempaan suuntaan.