Suhde serkun kanssa

  • Viestiketjun aloittaja rakastunut
  • Ensimmäinen viesti
:/
Anna palaa. On yhdentekevää, mitä suku ja etenkin palstamammat sanovat. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi, eli jos hän on Se Oikea, niin sitten on! Suomen (ja aika monen muun maan) lain mukaan avioliitto on sallittu, joten asiassa ei ole mitään pahaa.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Miksi tutustuit vasta pari vuotta sitten serkkuusi? Asuitteko eri maissa vai mikä oli syy?
suomessa molemmat olemme asuneet lähes koko elämämme.. olemme aina tienneet kyllä toisemme,muttei koskaan tutustuttu pitkän välimatkan ja ehkä hieman erkaantuneen sukumme vuoksi.
 
mari
Alkuperäinen kirjoittaja Oops:
Tiesittekö että Oskari Katajisto seukkas serkkunsa kanssa.. saiko ne peräti lapsenkin yhdessä?

No se onkin aina ollut vähän hämärä hemmo.
Oon muuten jostain lukenut, että Peter Franzen ja se sen muija (nyt unohdin nimen)!!! ovat serkuksia.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja dechs:
Alkuperäinen kirjoittaja voi just:
Se on kuuleppa su-ku-rut-sa-us. Älkää vaan mitään lapsia alkako puuhaamaan, vajaitahan niistä tulee.
se mitä julkisissa kulkuvälineissä olen lapsia nähnyt, vajaita niistä tuntuu tulevan joka tapauksessa nykyään.
lapsia emme halua.. :) olen miettinyt asiaa,jotta suomen laissa on sallittua avioitua serkun kanssa.. voisiko siis lapsista ihan todella tulla kehitysvammaisia..? siis ainahan niitä voi tulla,serkun kanssa tai ei,mutta miksi naimisiin saisi mennä jos vaarana olisi tämä kehitysvammaisuus tms?
Koska olette geneettisesti sen verran lähellä toisianne, sukunne mahdolliset resessiivisesti periytyvät sairaudet ilmenevät todennäköisemmin kuin silloin, jos saisit lapsia muun kuin sukulaisesi kanssa.
 
Hanna
Alkuperäinen kirjoittaja vierrras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
voisiko siis lapsista ihan todella tulla kehitysvammaisia..? siis ainahan niitä voi tulla,serkun kanssa tai ei,mutta miksi naimisiin saisi mennä jos vaarana olisi tämä kehitysvammaisuus tms?
Teillä on serkkunne kanssa liian samanlaiset geenit, sen vuoksi vammaisuus riski on suuri
Ei ole,
netistä kopsattua :
"
Tutkimuksen mukaan serkusten liitoista syntyneillä lapsilla ei ole merkittävästi kohonnutta synnynnäisten epämuodostumien riskiä.

Ensimmäisten serkusten lapsilla on kaksi prosenttia korkeampi riski synnynnäisiin epämuodostumiin ja noin neljä prosenttia suurempi riski abortoitua ennen syntymää kuin verrokeilla. Molemmat riskit ovat kuitenkin samaa luokkaa kuin yli 40-vuotiaina synnyttävillä naisilla, "mutta heidän lisääntymistään ei pidetä tabuna", "



Lapsia voi saada ja elää ihan normaalia avioelämää



http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Serkut+voivat+saada+terveit%C3%A4+lapsia/1135242369147
 
en mä nyt oikein käsitä tätä kauhistelua täällä. serkku ei ole millään mittapuulla lähisukulainen. jos joku suunnittelisi menevänsä naimisiin enonsa tai veljensä kanssa, okei, se olis outoa.

useat ihmiset näkee serkkujaan tyyliin kerran kaks vuodessa joissain sukujuhlissa. silloin serkut todnäk rekisteröityy vain tuttavina jonka yksi ominaisuus on se että on sille sukua, ei niinkään perheenjäsenenä.

olisko se sitten iljettävää jos baarissa menis juttelemaan jollekin tuntemattomalle iskumielessä ja paljastuis että se onkin serkku jota ei ole ennen tavannut? pitäisikö kikkeli leikata irti koska on selvästi luonnottomia ajatuksia ollut? eutanasia kutsuu? vai mikä tämä logiikka tässä on?
 
ds
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Sekopäitä ootte kaikki:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Taas näitä:
Koska ole äitiyslomalla, niin onko serkku tämän lapsen isä?
serkkuni ei ole lapseni isä.
Sinulla on todella vilkas sex-elämä, onko myös lapsen isä mukana kuvioissa?
olemme hyvissä väleissä lapseni isän kanssa ja lapseni viettää riittävän paljon aikaa isänsä kanssa.. kukaan ei tiedä suhteestani serkkuuni.. edes vanhempi lapseni ei asiasta tiedä,emmekä koskaan ole läheisissä tunnelmissä hänen nähden..
Pakkohan sinun on jossain vaiheessa asia kertoa myös vanhemmalle ja nuoremmallekkin lapselle, jos todella olet ajatellut, että suhteestanne tulisi pysyvä.
Jos itselläsi ei ole ongelmaa asian kanssa, niin siitä vaan, mutta henkilökohtaisesti pidän asetelmaa jokseenkin sukurutsaisena, vaikkei se laonkirjoissa sitä olekkaan.
Syynä tosin varmasti on se, että olen tuntenut omat serkkuni jo pienestä asti ja ovat olleet kuin extra siskoja ja veljiä minulle.
En tiedä sitten miten olisi, jos en olisi ikinä tavannut heitä...
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja dechs:
Alkuperäinen kirjoittaja voi just:
Se on kuuleppa su-ku-rut-sa-us. Älkää vaan mitään lapsia alkako puuhaamaan, vajaitahan niistä tulee.
se mitä julkisissa kulkuvälineissä olen lapsia nähnyt, vajaita niistä tuntuu tulevan joka tapauksessa nykyään.
lapsia emme halua.. :) olen miettinyt asiaa,jotta suomen laissa on sallittua avioitua serkun kanssa.. voisiko siis lapsista ihan todella tulla kehitysvammaisia..? siis ainahan niitä voi tulla,serkun kanssa tai ei,mutta miksi naimisiin saisi mennä jos vaarana olisi tämä kehitysvammaisuus tms?
Koska olette geneettisesti sen verran lähellä toisianne, sukunne mahdolliset resessiivisesti periytyvät sairaudet ilmenevät todennäköisemmin kuin silloin, jos saisit lapsia muun kuin sukulaisesi kanssa.
Tarkoitin siis, että mahdolliset resessiivisesti periytyvät sairaudet ilmenisivät lapsillanne todennäköisemmin.
 
ap
todella hankala tilanne.. haluaisin vain elää serkkuni kanssa normaalia elämää,mutta emme tosiaan voi kertoa.. sukumme on todella paha ja joutuisimme todella koville.. sääliksi kävisi lasteni maineet.. en halua koskaan päästää irti rakkaastani,mutta tiedän sen,että viimeistään kun lapseni kasvavat tarpeeksi vanhoiksi ymmärtääkseen,meidän pitää hillitä itsemme.. lupasimme kerran toisillemme,ettei koskaan päästetä irti toisistamme.. hän sanoi,että vaikka joskus löytäisin uuden miehen,hän haluaisi silti pitää minut lähellä elämässään.. minulla on tunne,ettei tämä pääty koskaan.. tätä voi kutsua oikeaksi rakkaudeksi kun toista kaipaa koko ajan,ajatukset pyörivät vain toisen ympärillä ja haluaa vain toiselle parasta.. rakastan ja kaipaan <3
 
vieras
Noh, Suomessahan serkusten välinen avioliitto oli ihan normaalia ennen ja hyvinkin yleistä ja sama on edelleen monissa muissa maissa. Kyllä se on ihan tutkittu tarkkaan, että on tarpeeksi kaukaista sukua ennen kuin on sallittu naimisiin meneminen keskenään.

Jos lapsilla olisi joku todella suuri riski epämuodostumiin/vammaisuuteen niin Suomessahan olisi ennen ollut enimmäkseen vammaisia ihmisiä. Jotkut ihmiset on vähän turhan hysteerisiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
todella hankala tilanne.. haluaisin vain elää serkkuni kanssa normaalia elämää,mutta emme tosiaan voi kertoa.. sukumme on todella paha ja joutuisimme todella koville.. sääliksi kävisi lasteni maineet.. en halua koskaan päästää irti rakkaastani,mutta tiedän sen,että viimeistään kun lapseni kasvavat tarpeeksi vanhoiksi ymmärtääkseen,meidän pitää hillitä itsemme.. lupasimme kerran toisillemme,ettei koskaan päästetä irti toisistamme.. hän sanoi,että vaikka joskus löytäisin uuden miehen,hän haluaisi silti pitää minut lähellä elämässään.. minulla on tunne,ettei tämä pääty koskaan.. tätä voi kutsua oikeaksi rakkaudeksi kun toista kaipaa koko ajan,ajatukset pyörivät vain toisen ympärillä ja haluaa vain toiselle parasta.. rakastan ja kaipaan <3
sukulaisissa on se hyvä puoli että jos haluaa, niiden kanssa ei tarvitse olla missään tekemisissä. jos suku alkaa vittumaiseksi tuon parisuhdeilmoituksen johdosta, ei tarvitse kuunnella. ei kannata heittää hyvää juttua menemään ajattelemalla "mitä se kyllikki-mummu nyt tästä miettii raamattu kourassa, voi voi".
 
VIERAS
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
todella hankala tilanne.. haluaisin vain elää serkkuni kanssa normaalia elämää,mutta emme tosiaan voi kertoa.. sukumme on todella paha ja joutuisimme todella koville.. sääliksi kävisi lasteni maineet.. en halua koskaan päästää irti rakkaastani,mutta tiedän sen,että viimeistään kun lapseni kasvavat tarpeeksi vanhoiksi ymmärtääkseen,meidän pitää hillitä itsemme.. lupasimme kerran toisillemme,ettei koskaan päästetä irti toisistamme.. hän sanoi,että vaikka joskus löytäisin uuden miehen,hän haluaisi silti pitää minut lähellä elämässään.. minulla on tunne,ettei tämä pääty koskaan.. tätä voi kutsua oikeaksi rakkaudeksi kun toista kaipaa koko ajan,ajatukset pyörivät vain toisen ympärillä ja haluaa vain toiselle parasta.. rakastan ja kaipaan <3
Unohtakaa se suku ja menkää naimisiin. Turha tossa nyt on omaa elämäänsä pilata muiden mielipiteiden takia. Ihan sallittua suhteenne on, joten kenelläkään ei pitäisi olla mitään sanomista kahden aikuisen ihmisen suhteesta.
 
Uudi ejk
Alkuperäinen kirjoittaja dechs:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
todella hankala tilanne.. haluaisin vain elää serkkuni kanssa normaalia elämää,mutta emme tosiaan voi kertoa.. sukumme on todella paha ja joutuisimme todella koville.. sääliksi kävisi lasteni maineet.. en halua koskaan päästää irti rakkaastani,mutta tiedän sen,että viimeistään kun lapseni kasvavat tarpeeksi vanhoiksi ymmärtääkseen,meidän pitää hillitä itsemme.. lupasimme kerran toisillemme,ettei koskaan päästetä irti toisistamme.. hän sanoi,että vaikka joskus löytäisin uuden miehen,hän haluaisi silti pitää minut lähellä elämässään.. minulla on tunne,ettei tämä pääty koskaan.. tätä voi kutsua oikeaksi rakkaudeksi kun toista kaipaa koko ajan,ajatukset pyörivät vain toisen ympärillä ja haluaa vain toiselle parasta.. rakastan ja kaipaan <3
sukulaisissa on se hyvä puoli että jos haluaa, niiden kanssa ei tarvitse olla missään tekemisissä. jos suku alkaa vittumaiseksi tuon parisuhdeilmoituksen johdosta, ei tarvitse kuunnella. ei kannata heittää hyvää juttua menemään ajattelemalla "mitä se kyllikki-mummu nyt tästä miettii raamattu kourassa, voi voi".
Ei tarvi mummun miettiä Raamatun kanssa. Ei kielletä siellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
todella hankala tilanne.. haluaisin vain elää serkkuni kanssa normaalia elämää,mutta emme tosiaan voi kertoa.. sukumme on todella paha ja joutuisimme todella koville.. sääliksi kävisi lasteni maineet.. en halua koskaan päästää irti rakkaastani,mutta tiedän sen,että viimeistään kun lapseni kasvavat tarpeeksi vanhoiksi ymmärtääkseen,meidän pitää hillitä itsemme.. lupasimme kerran toisillemme,ettei koskaan päästetä irti toisistamme.. hän sanoi,että vaikka joskus löytäisin uuden miehen,hän haluaisi silti pitää minut lähellä elämässään.. minulla on tunne,ettei tämä pääty koskaan.. tätä voi kutsua oikeaksi rakkaudeksi kun toista kaipaa koko ajan,ajatukset pyörivät vain toisen ympärillä ja haluaa vain toiselle parasta.. rakastan ja kaipaan <3
Jos te olette noin rakastuneita ja pelkäätte sukua niin vaihtakaa paikkakuntaa. Järjestätte asiat niin että muuttoa edeltävänä päivänä tai vaikka vasta samana kerrotte asiasta suvulle. Saavat rauhassa miettiä omaa kantaansa.

Omakohtaista kokemusta ei aiheesta ole, mutta eräs ystäväni on rakastunut serkkuunsa ja ovat vissiin jo useamman vuoden seukkailleet. Hekin tutustuivat vasta myöhemmällä iällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uudi ejk:
Alkuperäinen kirjoittaja dechs:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
todella hankala tilanne.. haluaisin vain elää serkkuni kanssa normaalia elämää,mutta emme tosiaan voi kertoa.. sukumme on todella paha ja joutuisimme todella koville.. sääliksi kävisi lasteni maineet.. en halua koskaan päästää irti rakkaastani,mutta tiedän sen,että viimeistään kun lapseni kasvavat tarpeeksi vanhoiksi ymmärtääkseen,meidän pitää hillitä itsemme.. lupasimme kerran toisillemme,ettei koskaan päästetä irti toisistamme.. hän sanoi,että vaikka joskus löytäisin uuden miehen,hän haluaisi silti pitää minut lähellä elämässään.. minulla on tunne,ettei tämä pääty koskaan.. tätä voi kutsua oikeaksi rakkaudeksi kun toista kaipaa koko ajan,ajatukset pyörivät vain toisen ympärillä ja haluaa vain toiselle parasta.. rakastan ja kaipaan <3
sukulaisissa on se hyvä puoli että jos haluaa, niiden kanssa ei tarvitse olla missään tekemisissä. jos suku alkaa vittumaiseksi tuon parisuhdeilmoituksen johdosta, ei tarvitse kuunnella. ei kannata heittää hyvää juttua menemään ajattelemalla "mitä se kyllikki-mummu nyt tästä miettii raamattu kourassa, voi voi".
Ei tarvi mummun miettiä Raamatun kanssa. Ei kielletä siellä.
no se nyt vaan oli karikatyyri vanhoillisesta kurpasta joka paheksuu kaikkea, syystä että omaa elämää ei ole enää. ellei salattuja elämiä lasketa.

ja hei, aloittajalle: häissä säästyy fyrkkaa kun ei tartte kutsua kahta sukua ;)
 
vieras
Lain mukaan sallittua joo, mutta minusta ihan sairasta silti. Sinä tietysti teet kuten haluat, eli perusta vaan perhe serkkusi kanssa. Hankitte lauman lapsia jne. :x Hyi hitto, ihan sama ku oman sisaruksensa kanssa olisi :x
 
resessiivisesti perityvä
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja dechs:
Alkuperäinen kirjoittaja voi just:
Se on kuuleppa su-ku-rut-sa-us. Älkää vaan mitään lapsia alkako puuhaamaan, vajaitahan niistä tulee.
se mitä julkisissa kulkuvälineissä olen lapsia nähnyt, vajaita niistä tuntuu tulevan joka tapauksessa nykyään.
lapsia emme halua.. :) olen miettinyt asiaa,jotta suomen laissa on sallittua avioitua serkun kanssa.. voisiko siis lapsista ihan todella tulla kehitysvammaisia..? siis ainahan niitä voi tulla,serkun kanssa tai ei,mutta miksi naimisiin saisi mennä jos vaarana olisi tämä kehitysvammaisuus tms?
Koska olette geneettisesti sen verran lähellä toisianne, sukunne mahdolliset resessiivisesti periytyvät sairaudet ilmenevät todennäköisemmin kuin silloin, jos saisit lapsia muun kuin sukulaisesi kanssa.
Tarkoitin siis, että mahdolliset resessiivisesti periytyvät sairaudet ilmenisivät lapsillanne todennäköisemmin.
Nuo resessiivisesti periytyvät sairaudet voivat olla lieviä tai todella ikäviä, kuolemaan johtavia ja kauan kiduttavia.

Mulla on omakohtisia kokemuksia tästä.
Isovanhempani ovat pikkuserkkuja. Menivät naimisiin ja saivat 4lasta. 1kuoli heti vauvana. Ennen aikaan ei niin tutkittu miksi vauva kuoli. Oli yleistä että pikkuvauvoja syntyy ja kuolee paljon (ja epämuodostuneet jätettiin metsänlaitaan petojen ruuaksi ettei niistä olisi vaivaa ja häpeää suvulle).
Kolme lasta oli siis terveitä päällisin puolin, kunnes tulivat aikuisiksi. Aikuisina 2 on sairastunut perinnölliseen sairauteen. Koska siis heidän vanhemmilla kummallakin oli harvinainen geeni, koska olivat pikkuserkkuja.
Mutta kun nämä sairastui vasta aikuisina, niin olivat ehtinee jo tehdä lapsia ja näistä ainakin 1lapsista on jo sairastunut. Ja loput ovat sairauden kantajia. Minun ja muiden sisaruksieni, sekä serkkujeni ei siis kannata tehdä lapsia kenenkään kanssa joka on vähänkin samalta puolelta suomea (ja saattaa olla pikkuserkkuja), sillä muuten jatkaisimme tämän kauhean sairauden etenemistä siirtämällä sen omiin lapsiimme. Itse olen vain geenin kantaja. Ja jos mieheni olisi kantaja myös niin lapsi saisi kaksi geenin puolikasta ja sairastuisi aikuisena.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lain mukaan sallittua joo, mutta minusta ihan sairasta silti. Sinä tietysti teet kuten haluat, eli perusta vaan perhe serkkusi kanssa. Hankitte lauman lapsia jne. :x Hyi hitto, ihan sama ku oman sisaruksensa kanssa olisi :x
enhän missään vaiheessa ole sanonut haluavani serkkuni kanssa lapsia! nimenomaan sanoin,ettemme halua yhteisiä lapsia ja minulle nämä kaksi riittää oikein hyvin :)
 
meillä näin
Alkuperäinen kirjoittaja :):
mun mummi ja ukki olivat serkuksia. ja 4 tervettä lasta saivat ja elivät aviossa.
Minunkin mummoni ja pappani olivat serkuksia. 5 tervettä lasta, 7 tervettä lastenlasta, yhdellä lapsenlapsella ongelmia paksusuolen (muistaakseni) kanssa, 10 tervettä lapsenlapsenlasta. Ollaan kyllä tosi terve suku.
 
sateka
minä tapasin serkkuni kas kummaa-sukujuhlissa ja ihastuimme päätä pahkaa.Tuosta hetkestä on nyt noin 10 vuotta....välit katkes koska elämään tuli kaikenlaista,syyllisyyttä että tää on väärin ym,mutta sitten tein sen,otin häneen yhteyttä ja olemme kirjoitelleet ja tavanneet kesällä ja nyt olemme jo puhuneet vauvasta ja seurustelusta....serkku tahtoo kanssa mutta perheen ja suvun mielipide kiusaa....onhan se kamalaa ko ei saa vapaasti tuntea ilman syyllistyyttä :( Uskon meihin,en häpeä enkä kadu hetkeäkään tunteitani serkkuuni,joka on mulle ääreisrakas.
 
"joku"
Ei ole varmaan hirveän yleistä rakastua serkkuunsa, mutta et kuitenkaan ole varmasti ainoa tässä maassa, joka on rakastunut.
Ajatus tuntuu itsestä vähän vieraalta, mutta lain mukaan ja kirkon mukaan asia on ihan ok.
Täällähän eletään vaan yhden kerran. Jos käytät koko sen ajan rakkaasi piilotteluun ja salailuun, voi elämä muuttua tosi hankalaksi. Sinä ja hän joudutte molemmat ikävään tilanteeseen salaillessa. Toisaalta jos repäisette ja kerrotte, niin siinä ei pitäisi kenelläkään olla mitään sanottavaa. Sehän on ihan ok.
Mietipä entisaikojen (ja nykyisiäkin) kuninkaallisia- nehän on kaikki melkeinpä serkuksia keskenään.
ja arvaapa mitä sukutauteja mm.verenvuototauti ja vajaamielisyyttä niillä on ollut..arabimaissa suositaan serkusavioliittoja ja äo alemmalla tasolla niillä lapsilla tutkimusten mukaan..aika alkukantaista suosia jotain liittoja serkkujen kesken..liian läheistä sukua..mut kukin tavallaan...
 

Yhteistyössä