Toggle sidebar

Studio 55:n aiheena isovanhempien avustaminen rahalla..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja studio
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

studio

Vieras
verkkosivuilla oli että kuinka paljon isovanhemmat antavat viikottain lapsiperheille rahaa.. hieman yllätti. Itse meillä ei rahaa kumpikaan isovanhemmista anna, vaikka toinen vaan käy palkkatyössä ja itse olen hoitovapaalla.

Onko monessa perheessä näin, että isovanhemmat avustavat rahallisesti ja paljon?
 
ei ole mitään säännöllisiä avustuksia, mutte appivanhemmat ovat varakkaita ja anoppi antaa lapsille ja miehelle useinkin lahjaksi tai muuten vaan 500-1000 euroa. Käydään molemmat töissä ja tullaan toimeen ihan hyvin, mutta ihanaa arjen luksustahan tuolla saa:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä;22627423:
ei ole mitään säännöllisiä avustuksia, mutte appivanhemmat ovat varakkaita ja anoppi antaa lapsille ja miehelle useinkin lahjaksi tai muuten vaan 500-1000 euroa. Käydään molemmat töissä ja tullaan toimeen ihan hyvin, mutta ihanaa arjen luksustahan tuolla saa:)
Click to expand...

Huh huh! Aikamoinen summa. Itse saamme isältäni 100e joululahjaksi eikä muuten mitään koko vuonna. Mielestäni se on hyvä summa
 
En ottaisi rahaa vastaan vaikka tarjoaisivat. Toki aiemmin kun olin sinkku ja opiskelin, usein avustivat parilla kympillä ja aina lähdin kotiin kassit täynnä ruokaa. Nyt kun on oma perhe ja omat tulot, ei tulisi mieleenikään ottaa rahaa heiltä eläkeläisiltä/työttömiltä.

Meillä on ollut vähän niin päin, että anoppi tarvitsisi meiltä rahaa elääkseen. Tuhlaa pienen eläkkeensä aina jonninjoutavaan ja sitten onkin vaikeuksissa kun laskujakin pitäisi maksella. Aikansa mies "lainaili" hänelle rahaa, mutta sitten tein siihen touhuun stopin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja studio:
Onko monessa perheessä näin, että isovanhemmat avustavat rahallisesti ja paljon?
Click to expand...

Emme saa isovanhemmilta rahaa. Olemme maksaneet omistusasunnon pankin asuntolainalla ja pienillä tuloilla. Isovanhemmat eivät hoida lapsia tai tee meidän kotitöitä. Meille on kunnia-asia tulla omillamme toimeen ja isovanhemmilta ei apuja pyydetä.

Sukupolvien välinen tulonjako on Suomessa erittäin epätasa-arvoista. 1940- ja 1950-luvulla syntyneet isovanhemmat ovat pääosin varakasta ja hyvätuloista väkeä. Omistusasunnon on saanut ennen naurettavalla summalla (nykyiseen hintatasoon verrattuna), inflaatio on syönyt suuren osan asuntolainoista ja asuntolainan korot ovat olleet 100 % verovähennyskelpoisia. Isovanhemmat ovat saaneet vakituisen työpaikan lyhyellä koulutuksella. Eläkeviran on saanut jopa kansa- tai keskikoulupohjalta. Rahaa on riittänyt kesämökkiin ja sijoitusasuntoon.

Nykyään moni lapsiperhe elää jatkuvasti köyhyysrajan alapuolella. Vuokralla asuminen ei ole perheelliselle realistinen vaihtoehto, koska vuokrat hipovat pilviä. Omistusasunto maksaa maltaita ja asuntolainan maksu kestää 20-30 vuotta. Pienituloinen lapsiperhe voi vain uneksia kesämökistä ja matkustelusta. Isovanhempien sukupolvi omistaa kesämökit, sijoitusasunnot, matkustelee ja törsää rahaa itseensä.

Nykyajan työelämä on epävarmaa. Työpaikkoja siirretään ulkomaille ja halpamaihin. Monen vuoden koulutuksen jälkeenkin on tarjolla koulutusta vastaamatonta pätkätyötä, osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä. Sekä lomautuksia, irtisanomisia ja työttömyyttä.
 
Ei mekään saada rahallista avustusta (eikä nykyisellään tarvitakaan) mutta sen sijaan mehuja, hilloja ja marjoja pakastimeen :) Tosin tiedän että kaikki ei saa niitäkään.

Viimeksi olen tainnut saada rahaa vanhemmiltani kun olin hoitovapaalla ja yh, ja silloinkin sen takia että saan autoon bensaa ja pääsen lapsen kanssa useammin heillä käymään...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Köyhä lapsiperhe;22627706:
Emme saa isovanhemmilta rahaa. Olemme maksaneet omistusasunnon pankin asuntolainalla ja pienillä tuloilla. Isovanhemmat eivät hoida lapsia tai tee meidän kotitöitä. Meille on kunnia-asia tulla omillamme toimeen ja isovanhemmilta ei apuja pyydetä.

Sukupolvien välinen tulonjako on Suomessa erittäin epätasa-arvoista. 1940- ja 1950-luvulla syntyneet isovanhemmat ovat pääosin varakasta ja hyvätuloista väkeä. Omistusasunnon on saanut ennen naurettavalla summalla (nykyiseen hintatasoon verrattuna), inflaatio on syönyt suuren osan asuntolainoista ja asuntolainan korot ovat olleet 100 % verovähennyskelpoisia. Isovanhemmat ovat saaneet vakituisen työpaikan lyhyellä koulutuksella. Eläkeviran on saanut jopa kansa- tai keskikoulupohjalta. Rahaa on riittänyt kesämökkiin ja sijoitusasuntoon.

Nykyään moni lapsiperhe elää jatkuvasti köyhyysrajan alapuolella. Vuokralla asuminen ei ole perheelliselle realistinen vaihtoehto, koska vuokrat hipovat pilviä. Omistusasunto maksaa maltaita ja asuntolainan maksu kestää 20-30 vuotta. Pienituloinen lapsiperhe voi vain uneksia kesämökistä ja matkustelusta. Isovanhempien sukupolvi omistaa kesämökit, sijoitusasunnot, matkustelee ja törsää rahaa itseensä.

Nykyajan työelämä on epävarmaa. Työpaikkoja siirretään ulkomaille ja halpamaihin. Monen vuoden koulutuksen jälkeenkin on tarjolla koulutusta vastaamatonta pätkätyötä, osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä. Sekä lomautuksia, irtisanomisia ja työttömyyttä.
Click to expand...

juurikin näin, omatkin vanhempani satsaavat rahaa ja aikaa mutta vain itseensä, lapsenlapsille ei viitsi edes synttäri/joulukorttia laittaa saati sitten soittaa tai käydä.

Suuret ikäluokat myös itse hoidattivat omat lapsensa vanhemmillaan - itsekin olen jo 2kk ikäisestä ollut jatkuvasti mummolassa hoidossa useiden viikkojen pätkiä, ja kaikki kesät, lomat, joulunajat jne aina mummolassa hoidossa pitkiä aikoja kun vanhemmat matkustelivat ja harrastivat ja satsasivat itseensä. Nyt kun ovat itse isovanhempia niin omia lapsiani eivät ole hoitaneet koskaan, ei kertaakaan, eivätkä koskaan edes ottaneet syliin tai ostaneet ainottakaan lahjaa tai muutakaan huomionosoitusta. En nyt siis tarkoita että pitäisi antaa lahjoja tai rahaa, vaan pitäisi edes vähän välittää tai teeskennellä välittävänsä... mutta ei, oma elämä ja harrastukset ja matkustelu on tärkeämpää.

eli se siitä sukupolvien välisestä hoitosopimuksesta jossa itse lastenhoidossa aikanaan saanut auttaisi sitten omia lapsiaan kun he saavat jälkikasvua...
 
No kyllä tukee ja paljon. Kaikkia sisaruksia. En mä nyt tajua mikä siinä on niin väärin?

Mun vanhemmilla on varallisuutta, ja ne haluaa tukea lapsiaan, jotta lapsenlapsilla olisi paremmat olosuhteet kasvaa. Mikä kumma siinä on väärin? Meillä ollaan aika perhekeskeisiä ja oletan, että jossain vaiheessa avun suunta muuttuu, kun vanhemmat vanhenevat. Mä en niitä työnnä minnekään laitokseen vaan autan niitä, niin kuin ne on mua auttanut.
 
Satunnaisesti voi jouluna tai synttärinä lapset saada rahaa. Mutta ne on lähinnä tarkoitettu joulu - ja synttärilahjojen ostoon tai lahjoiksi, enkä koe tuota mitenkään rahalliseksi avustamiseksi.
 
[QUOTE="vieras";22627778]Satunnaisesti voi jouluna tai synttärinä lapset saada rahaa. Mutta ne on lähinnä tarkoitettu joulu - ja synttärilahjojen ostoon tai lahjoiksi, enkä koe tuota mitenkään rahalliseksi avustamiseksi.[/QUOTE]

Saa meilläkin lapset joskus rahalahjoja. Ei se ole mitään avustustoimintaa kun lasten tileille päätyvät säästöön :)
 
Omat vanhempani ovat avustaneet velipoikaa ja hänen perhettään rahallisesti jo vuosia. Vanhempani eivät ole varakkaita vaan ihan normi duunareita ja joskus huvittaa kun velipoikani tulot ovat varmaan yhtäsuuret tai suuremmat kuin äitini ja isäni tulot yhteensä, kuinka hän koskaan tulee pärjäämään omillaan? Ja velipoikani alkaa lähestymään 40 vuotta :)
Olen yrittänyt sanoa vanhemmilleni että nauttisivat nyt omista rahoistaan ja tuloistaa, panostaisivat itseensä, mutta haluavat nyt elää näin. Ei se minua haittaa, mutta olisi kiva jos vanhempani voisivat nauttia työnsä hedelmästä itsekkin...
 
Meillä appivanhemmat on huomattavan varakkaita ja laittavat lasten tilille rahaa jouluna ja syntymäpäivinä 500-1000 euroa. Appiukko usein (ehkä kerran kuussa) sujauttaa minulle muutaman satasen ja käskee ostamaan lapsille jotain. Ovat itse sanoneet että käyttävät mieluusti rahaa nyt lapsenlapsiin kun heillä kerran varaa on. Aluksi olin tosi kiusaantunut asiasta, koska omat vanhempani eivät avusta enkä ollut siihen tottunut mutta nyt se helpottaa arkielämää kun voi ostaa haalarit, kengät tms. lapsille isovanhempien antamalla rahalla.
 
Ja lisäyksenä edelliseen, että lasten tilille laitettuihin rahoihin emme koske muuta kuin sijoittamalla niitä eteenpäin korkoa kasvamaan. Ne on tarkoitettu pesämunaksi lapsille.
 
Vielä sellanen pointti, että minkä takia isovanhemmat ei saisi siirtää varallisuuttaa lapsilleen ja laspenlapsilleen, kun siitä myöhemmin joutuu maksamaan aivan törkeät verot?

Kyllä se lapsiakin lämmittää saada ostettua lapsenlapsille uusi haalari nyt, kuin maksaa sama raha valtiolle myöhemmin..
 
Kyllä avustavat, ovat aina tehneet niin kun heillä siihen on varaa.
Ostavat lomareissuja myös meille,eivät pelkkää rahaa anna. Myös vaatteita ja lasten harrastuksiin tulevia tavaroita ostavat usein.
En näe sitä pahana asiana, meille säästyy rahaa muuhun.

Meillä on muutenkin läheiset välit, ollaan liki päivittäin tekemisissä. Itse autan siinä missä osaan myös heitä enkä pyydä mitään vastineeksi. PErhe kun ollaan, autetaan toinen toisiamme.
:heart:
 
Me ei olla IKINÄ saatu isovanhemmilta rahaa. Tai no ... Anoppi on antanut lapsille joskus muutaman euron koulun uimahallireissulle tai vastaavalle, mutta ei muuten. Mutta paljon arvokkaampana pidän sitä, että heillä on AINA ovet auki meidän lapsille, aikaa ja vilpitöntä kiinnostusta ja välittämistä saavat siis mielin määrin. Se on jotain, mitä ei mikään raha voi korvata.
 
En odota isovanhemmilta mitään avustuksia. Käyttäköön rauhassa rahansa itseenä. Sen he ovat ansainneet. Itse pystymme elättämään oman perheemme hyvin, vaikka molemmat olemmekin alle keskituloisia. Vanhempamme tienaavat meitä vähemmän ja varsinkin nyt, kun kaikki alkavat olla jo eläkkeellä, niin olisi törkeää odottaa heiltä mitään avustuksia. Meidänhän pitäisi alkaa heitä auttamaan. Onneksi heillä on jo talot maksettu, niin ei ole isot menotkaan.

Synttäri- ja joululahjat lastenlapset tietenkin saavat isovanhemmilta ja myös me omat lapset.
 
Me myös saadaan miehen vanhemmilta avustuksia. Ostavat tai tekevät meille usein ruokaa, muutaman kerran vuodessa tankkaavat tankin täyteen bensaa, ja antavat rahaakin tarvittaessa. Lapsille yleensä 50e jouluksi ja synttäriksi, joskus enemmänkin. En pidä sitä mitenkään ihmeellisenä, siis paheksuttavana, vaan otan kiitollisena kaiken vastaan ja yritän sitten säästää omista tuloistani pahan päivän varalle tällä keinoin. Minun puoleltani saadaan usein myös ruoka-apua, ei niinkään varsinaisesti rahaa.
 
no meitä ei kyllä avusteta rahaliseti. Toisaalta ei me kyllä pyydetäkään.
Anoppi antt jouluna meille vähän rahaa ja lapsile myös+ pikkupaketit. Munis ä muistaa lapsia jouluna ja synttäreinään. sinähän se onkin sitten.
tasan KOLME kertaa olen isältäni lainannut rahaa ja olen asunut omillani sentään jo 20vuotta.
Anoppi kesäikaan antaa sit potuja, marjjoj ym kun itte kesällä kasvattaa mökillään
 
Vanhempani avustavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan rahallisesti sen verran, minkä verottaja sallii verovapaasti lahjoitettavan. Teen itse samoin omalle, kotoa jo muuttaneelle lapselleni.
 
Kyllä meillä avustetaan. Minä olen esim saanut vanhemmiltani auton, vanhempani maksavat lasten harrastukset (itse olen pienipalkkainen yh), vanhempani omistavat asuntoni, josta maksan heille hieman vuokratasoa vähäisempää vuokraa (omat varani olisivat riittäneet vuokra-asuntoon vain "huonommalla" alueella eivätkä vanhempani halunneet minun lasten kanssa sinne muuttavan). Tässä siis esimerkkejä.

Mutta, minä käyn usein vanhemmillani (meillä on erittäin läheiset välit), autan siellä siivoamalla, pihatöitä tekemällä jne.

Mun parhaalla ystävälläni on myös ns. rikkaat vanhemmat ja saanut vanhemmiltaan samanlaisia apuja. Ja voi sitä kateuden määrää tietyiltä ihmisiltä. Minä en vaan tajua mikä voisi olla sen parempi "sijoituskohde" rahoille kuin omat lapset tai lapsenlapset? Toki ymmärrän, että kaikilla ei ole varaa rahaa antaa/avustaa, mutta jos siis on.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa