Stressaantunut mies

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Vieras
Mistä voimia,ymmärrystä rakastaa miestä joka on äärimmäisen stressaantunut ja huonotuulinen päivästä toiseen,kuukaudesta toiseen? Tähän asti olenkin yrittänyt tukea ja ymmärtää kaikin tavoin,en ole vaatinut mitään apua kotihommiin,lasten hoitoon tms. En ole pyytänyt itselleni mitään. Kauanko tämä kestää? Kauanko joudun odottamaan että rakastamani ihminen olisi taas ns. Normaali? Missä menee raja? Ymmärrän toki, tai ainakin yritän ymmärtää miestäni, tämä on kestänyt vain aivan liian kauan,koko ajan joku ongelma ilmenee jostain. Kestääkö rakkaus toiseen aivan kaiken?
 
Mitä varten mies ei mene lääkärin puheille? Oliskos masennusta myös havaittavissa? Ei se ole oikein, että sinä joudut kärsimään miehesi pahasta olosta. Miun miehelläni todettiin burn out ja hän sai lomaa ja lääkkeet, ni johan oli miehellä parempi mieli. Eikä edes kauan lääkkeitä syönyt. Kannattaisiko ehdottaa lääkärille menoa, ettei mene pahemmaksi? Voimia siulle!
 
Voimia kovasti sinulle!

Meillä on kanssa vaikea tilanne miehen stressitason kanssa. Hän on kyllä jo hakenut apua eli se vaikein vaihe on takana. Hänellä siis uupumus ja masennus. Mutta hoidosta huolimatta tilanne on edelleen välillä sietämätön. Mies on todella huonotuulinen, haluton ja jopa riidanhaluinen ja ilkeä. Mikä ei kyllä ole häntä itseään alkuunkaan...

En varmasti auta kovin paljon kun kerron, että hänellä hoidon aloittamisesta on jo yli vuosi (sitä ennen tilanne paheni pahenemistaan reilun vuoden) eikä isoja tuloksia ole vielä tullut. Toki hyvinä päivinä huomaa, että apua on saatu mutta ei tämä tilanne vielä pitkään aikaan ole normaali ja ties millaiset jäljet jättää pysyvästi parisuhteeseen. Itse olen yrittänyt vain loputtomasti ymmärtää ja unohtaa. Se vaan on niin raskasta kun mies ei osaa sitä ollenkaan ja välillä kun itseltä loppuu voimat ja tulee sanomista niin mies ei niitä tilanteita pysty ymmärtämään ja unohtamaan vaan leimaa minua sen väsymyksen perusteella.

Et kerro millaisesta stressistä on kyse joten on vaikea ottaa kantaa siihen palaako miehesi ennalleen koskaan. Minun mieheni tuskin palaa sen verran työstettävää terapiassa on löytynyt vaikka alunperin piti olla kysymys "vain" loppuunpalamisesta. Useinhan sille loppuunpalamisellekin on syy selviytymiskeinoissa (tai niiden heikkoidessa) ja sitä tietä kun jatketaan taaksepäin niin mennään aina lapsuuden traumoihin asti. Usein ihminen ajattelee, että ei minulla mitään sellaista ole mutta yleensä mitä tiukemmin pitää siitä ajatuksesta kiinni sen isompia ongelmia löyttyy jos/kun kaivelemaan ryhdytään.

Mitä rakkauteen ja sen kestävyyteen tulee niin kamalan paljon sitä kestää kun toista rakastaa mutta toki raja on vedettävä johonkin. Oletko puhunut miehesi kanssa tilanteesta? Pystyykö hän rakentavasti puhumaan tilanteesta?

Minä olen jaksanut eteenpäin sillä että tiedän nyt miehen yrittävän itsekin auttaa itseään ja sillä tavalla myös meitä. Jos tilanne olisi jatkunu pahana pitkään ilman avun hakemista en tiedä miten kauan olisin itse jaksanut... Mutta en usko että rakkauskaan kestää aivan kaikkea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Kauanko tämä kestää? Kauanko joudun odottamaan että rakastamani ihminen olisi taas ns. Normaali?

Stressin kesto taitaa riippua lähinnä ulkopuolisista tekijöistä? Harva on vapaaehtoisesti stressaantunut. Mies rauhoittuu todennäköisesti kunhan työtilanne helpottuu, eli viimeistään kun pääsee eläkkeelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tripod:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Kauanko tämä kestää? Kauanko joudun odottamaan että rakastamani ihminen olisi taas ns. Normaali?

Stressin kesto taitaa riippua lähinnä ulkopuolisista tekijöistä? Harva on vapaaehtoisesti stressaantunut. Mies rauhoittuu todennäköisesti kunhan työtilanne helpottuu, eli viimeistään kun pääsee eläkkeelle.

Mille eläkkeelle?

 
Miehen narsistinen kaveri sekoitti pari vuotta sitten elämäämme ja miehen mieltä,siitä kaikki alkoi. Viimeinen vuosi on ollut työstressiä,mies on yrittäjä ja tekee pitkää päivää, töissä tapahtunut kaikenlaista. Puhuu mulle paljon ongelmistaan, kauheelta ehkä kuulostaa mut en jaksa yhtään kuunnella. Kotona on melkeenpä mukavampaa jos mies poissa. Rakastan miestäni, tilanne vain raskas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Miehen narsistinen kaveri sekoitti pari vuotta sitten elämäämme ja miehen mieltä,siitä kaikki alkoi. Viimeinen vuosi on ollut työstressiä,mies on yrittäjä ja tekee pitkää päivää, töissä tapahtunut kaikenlaista.

Työstressin vaikutus on pahempi jos mieli muutenkin maassa tai jotain ottaa päähän. Jos tuo kaveri tuli teidän väliin (arvaus) niin miehestä ei taida enää tulla priimaa..
 
Osaako miehesi ottaa rennosti ollenkaan? Kehittääkö hän kiirettä ja stressiä itse, jos sitä ei ole muuten? Korostaako hän työnsä ja tekemistensä tärkeyttä tai vaativuutta? Jos on kiire, niin kuinka hän käyttäytyy - haaliiko hän vielä enemmän töitä? Saako hän nukuttua öisin?

Minun miehelläni lääkitys on auttanut sressiin, joka on mielestäni hyvin pitkälle itse aiheutettua, omasta persoonasta johtuvaa (vaikea lapsuus) . Omin avuin hän ei ole pystynyt korjaamaan tilanetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Miehen narsistinen kaveri sekoitti pari vuotta sitten elämäämme ja miehen mieltä,siitä kaikki alkoi. Viimeinen vuosi on ollut työstressiä,mies on yrittäjä ja tekee pitkää päivää, töissä tapahtunut kaikenlaista. Puhuu mulle paljon ongelmistaan, kauheelta ehkä kuulostaa mut en jaksa yhtään kuunnella. Kotona on melkeenpä mukavampaa jos mies poissa. Rakastan miestäni, tilanne vain raskas.

Olisi oikeasti tärkeää että miehesi menisi puhumaan lääkäriin tms. Nyt hän uuvuttaa sinutkin mikä ei varmasti ole sitä mitä miehesikään haluaa.
 
Mitä varten mies ei mene lääkärin puheille? Oliskos masennusta myös havaittavissa? Ei se ole oikein, että sinä joudut kärsimään miehesi pahasta olosta. Miun miehelläni todettiin burn out ja hän sai lomaa ja lääkkeet, ni johan oli miehellä parempi mieli. Eikä edes kauan lääkkeitä syönyt. Kannattaisiko ehdottaa lääkärille menoa, ettei mene pahemmaksi? Voimia siulle!

millaisia lääkkeitä sai?
 
Mieheni tajusi vihdoin että burn outhan se on mikä vaivannut jo yli vuoden. Olen toitottanut jo kauan kuinka hurjalta työtahti näyttää, 12-14 tuntisia päiviä ei lomia, ei vapaita viikonloppuja. Pienyrittäjä vielä joten yritys laitettava tauolle tai lopetettava. Tilatut työt on vaan pakko tehdä loppuun ennen kuin pääsee sairaslomalle. N. kuukaudeksi olisi vielä töitä.
Sairaus ilmenee mm. paniikkikohtauksina, keskittymishäiriöinä, väsymyksenä, masentuneisuutena, elämän ilo kadonnut. Kai tästä selvitään. Minä työttömänä tällä hetkellä. Olen todella huolissani.
Onko muilla kokemusta yrittäjän burn outista ja mitä tehdä yritykselle yms. ?
 

Yhteistyössä