Sterilisaatiosta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Superhölmö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Superhölmö

Vieras
Onko kellään tietoa voiko Essure menetelmällä tehtyä sterilisaatiota mitenkään purkaa? Tai onko edes pienen pientä vahingon mahdollisuutta (juuh, tiedän että tuskinpa,mutta kun niin tahtosin, yhyy)... Hölmöhölmö hölmö minä kun n.5 vuotta sitten menin tuommoisen operaation teettämään...ajattelin että kyllä viidessä lapsessa on tarpeeksi,ja muutenkin silloin tuntui ehdottoman oikealta ratkaisulta,mutta niin se vaan mieli voikin aivan järjenvastaisesti muuttua.




 
Kiitos sinulle, viiden lapsen äiti, juuri teikäläisten takia me vapaaehtoislapsettomat emme saa sterilisaatiota vaikka laki sen meille sallisi. Lääkärit on nähneet liikaa näitä "voiko tän purkaa" -tapauksia, jotka aina vaikuttaa olevan useamman lapsen äitejä! Prkl! Että voikin raivostuttaa teidän "haluan / en halua" -käytöksenne.
 
Ajattelitko kansoittaa koko maapallon? Luulisi, että kun on viisi lasta jo tehnyt, se riittäisi. Lisäksi, ajatelitko miltä "mää-haluun"-mankunasi kuulostaa niiden lapsettomien kohdalla, jotka haluaisivat lapsia mutta eivät voi saada? SInulla sentään on jo ne viisi lasta, heillä ei sitä ensimmäistäkään.
Ja näin vapaaehtoislapsettoman kannalta, tuo sinun päättämätön touhusi tekee juuri sen ettei sterilisaatiota saa millään ne, jotka asiasta ovat satavarmoja.
Jos menet lääkärille sitä purkua mankumaan, kysy myös toimenpiteen mahdolliset seuraukset lapsensaannin kannalta ja sekin, onko tällä edestakaisella sterilisaatio-purku-touhulla jotain vaikutusta mahdollisen lapsen terveenä syntymiseen. Eipä ole ihan luonnonmukaista tuo edestakainen vetvaaminen, näin maalaisjärjellä ajateltuna.
 
Minulle sanottiin että Essurea ei voi purkaa muuten kuin poistamalla käytännössä pätkät munajohtimia ja joskus myös kohtu joudutaan poistamaan. Englannissa on kuulemma yritetty kehitellä tapaa purkaa Essure-sterilisaatio mutta lääkärillä ei ainakaan ollut tietoa siitä että se olisi onnistunut. Jos Essuresta huolimatta tulee raskaaksi, suositellaan aborttia koska implanttien kierteet saattavat olla sen verran kohdun puolella että voivat herkästi vahingoittaa sikiötä. Vahinkoraskaus Essuren kanssa on siis todella suuri riski lapsen kannalta.
 
Mäkään en ymmärrä tuommosta, että ensin tehdään sterilisaatio, sitte mennään itkemään ku se on tehty. Varsinki ku on jo viisi kakrua. Siinä olis mulle viisi liikaa. Eikö aikuinen ihminen jukoliste tiedä mitä haluaa? Ja komppaan nimim Tree.
 
Mä en puutu mitenkään noihin muihin vastauksiin, mutta haluasin kertoa omasta elämästäni. Äitini halusi vielä vanhempana yhden lapsen kun vauvat ovat niin ihania (itsekästä minun mielestäni), ja se lapsi olen minä. Muut sisarukseni olivat jo lentäneet pesästä kun minä olin vielä ala-asteella. Ja nyt kun olen 22v eli sanoisin parhaassa iässä, elämäsi täyttyy vanhempieni hoidosta. Äitini on dementoitunut, mutta isäni haluaa pitää hänet luonaan, mutta itse ei jaksa häntä hoitaa yksin. Opiskelen samalla paikkakunnalla joten vanhempani ja sisarukseni olivat sitä mieltä, että voin asua samalla kotona vanhempieni tukena. Eli elämäni koostuu opiskelusta ja vanhempieni hoidosta, kun ikätoverini nauttivat vapaudesta ja elämästä. Minusta on tullut jo vanhempieni huoltaja.

Pointtini on miettikää kuinka vanhana hankitte vielä lapsia. Ei koskaan tiedä mitä tapahtuu ja pilaatte lapselta mahdollisuuden normaaliin elämään.
 
Kuule, sinun täytyy nyt alkaa elää omaa elämääsi. Ihan ensiksi teet tämän selväksi sisaruksillesi. Heidän täytyy osallistua vanhempiesi hoitoon aivan yhtälailla tai sitten edes rahallisesti, eli hankitte hyvän hoitopaikan vanhemmillesi. Yhtä hyvin sisaruksesi voivat asua vuoroviikoi(-päivin vanhempiesi luona. Tai vanhempasi muutta heille, ellei hoitokotia löydy.

Nyt etsit oman asunnon, teet kaikki tarvittavat järjestelyt ja sitten selvität asian sekä isällesi että sisaruksillesi. Sinun pitää saada nauttia nuoruudestasi ja aloittaa oma elämäsi. Tämän sanon itse aikuisten lasten äitinä. Ei missään nimessä ole tarkoitus, että he minusta joutuisivat huolehtimaan. Heillä on oma elämä ja niin on sinullakin.

Älä antaudu hyväksikäytettäväksi. Ellet tee asialle nyt mitään, sitten saat syyttää vain itseäsi. Ei elämän ole tarkoitus tehdä ketään katkeraksi tai väsyneeksi.
 
kuin edellinen. Sinä et todellakaan ole yksin velvollinen tuossa tilanteessa huolehtimaan vanhemmistasi, vaikka miten olet samalla paikkakunnalla. Sisaruksiltasi tämä on ajattelmatonta ja itsekästä. Tilanne voi jatkua vaikka miten pitkään, jopa vuosikymmeniä.

Isäsi ei osaa ajatella, mitä sinulle tällainen vanhusten kanssa eläminen merkitsee. Joudut elämään vanhojen ihmisten elämää. Isä ajattelee, että sinulla on aikaa elää, vaikka nyt hoidatkin heitä ja koska hänellä on hyvä olla, ei hän jaksa muusta välittää. Toisaalta, ennenvanhaan ajateltiin, että lapsilla on velvollisuus huolehtia vanhuksistan, mutta nykyään elämänmuotomme ei ole enää sidottu lapsuudenkotiin, eikä siellä asu monta sukupolvea. Sitä korvaamaan on luotu vanhustenhuoltosysteemit. Jokainen elämänvaihe on ainutkertainen ja sen saivat muutkin sisaruksesi elää vapaana.

Kyllä sinullakin on siihen oikeus ja vapaus. Yhteiskunnalla on antaa palveluja, joilla tukea tuodaan vaikka kotiin, jollei siellä muutoin selvitä. Ei ole väärin sekään, että äitisi hoidetaan dementikoille tarkoitussa hoitokodissa. Isä ja te sisarukset voitte ja saatte käydä siellä kylässä vaikka joka päivä. Sinne saa viedä omia tuttuja tavaroita ja kuvia. Se on teille kaikille helpompaa eikä äitinne kärsi siitä lainkaan, päin vastoin, siellä hänellä on ohjelmaa ja virikkeitä paljon enemmän kuin kotona.

Me suhtaudumme niin hirveän tunteellisesti näihin asioihin ja isääsi säälittää viedä äiti kotoa pois. Äitikin ihan varmasti sanoo, että haluaa olla kotona, jos sitä häneltä kysytään. Pitää kuitenkin muistaa, että ei hän ole kykenevä ajattelemaan loogisesti, ei pysty päätöksentekoon eikä osaa lainkaan ajatella, mitä teidän muiden elämä on hänen sairautensa kanssa. Hän elää tätä hetkeä kaiken aikaa kuin lapsi. Ihan samoin se on hoitokodissa ja hän on siellä ihan yhtä tyytyväinen kuin nyt.

Olen itse sisar, joka asuu etäämpänä kotoa. Hoidin äitiäni hänen loppuaikanaan, mutta apunani oli 2 muuta sisarusta ja sitä kesti vain pari kuukautta. Sekin oli raskasta, enkä olisi jaksanut sellaista kauan. Nyt isäni tarvitsee apua jokapäiväsieen elämään, mutta ei ole muuta kuin huonokuntoinen ja muisti pätkii, ei dementiaa. Hänelle hoidetaan lääkitys kotisairaanhoidosta maksullisesti (erittäin kohtuullinen), sisko huolehtii ruuan ja asioinnin, minä käyn joka toinen kk viikon, siivooan ja hoidan koko homman silloin, jotta sisko saa vapaata.

Systeemimme meni näin siksi, että sisko ja isä yhdessä päättivät näin ja aloittivat systeemin. Ei siinä paljon auttanut enää mitään sanoa, jottei olisi loukannut syvästi ja jättänyt siskoa pulaan.

Minun käy välillä siskoani sääliksi, sillä oma elämä on todella olematonta. Ei joka toinen viikko kk:ssa ole samaa, kuin vapaus päättää aikatauluistaan. Olemme kuitenkin sentään kuuskymppisiä ja silti tuntuu, että elämä menee ohi näiltä osin. Jossakin vaiheessa tullaan siihen, että emme jaksa.

Puhu sisaruksillesi ja vaadi heitä tulemaan tuoksesi, kun vanhempiesi hoidosta päätetään. Sinua ei saa jättää asian kanssa yksin. Voit käydä myös sosiaalitoimistossa puhumassa ja hakemassa neuvoja ja tietoja. Sitten sinulla olisi itselläsikin hieman seinää tukenasi, kun puhut sisaruksillesi.

 
Siis ei voi olla totta. Viiden lapsen äiti täällä mankumassa sterilisaation purun perään. Uskomatonta mitä typeryyttä. Olisko kannattanut aikanaan miettiä sitä sterilisaatiota pikkasen tarkemmin. Toivon todella että alkuperäisen tapaiset haihattelijat joutuvat maksamaan koko purku-operaation omasta pussista ja vähän enemmänkin. Ärsyttää.
 
Olisipa todella kiva, jos alkuperäinen kirjoittaja tulisi kertomaan hieman lisää siitä, miksi haluaa välttämättä vielä sen kuudennen lapsen. Siis miksi viisi lasta ei riitä?? Jos on lapsirakas ja haluaa heitä hoitaa, niin eikö muka ajan saa viiden lapsen kanssa kulumaan ihan riittävän hyvin jo. Perusteluksi ei minusta riitä se, että ne lapset on jo kasvaneet isoiksi ja talossa ei enää ole yhtään pikkulasta/vauvaa, koska sehän oli jo tiedossa, että hei ne lapset kasvavat isommiksi...! Eli sterilisaatiota tehdessäsi 5 vuotta sitten osasit varmaan laskea, minkä ikäinen nuorimmaisesi on 5 vuoden päästä, ja myös minkä ikäinen hän on 10 tai 15 vuoden päästä. Toivottavasti kyse ei ole siitä, että halutaan syy vaan pysyä kotona tai ikuisessa pikkulapsimaailmassa. Mutta rehellisesti sanottuna toivon, että lääkärit eivät edes ala yrittää sterin purkua, ellet maksa kaikkia kuluja itse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja odota vaan:
nyt niitä lapsenlapsia. Tai ota joku lemmikki tyhjyyttä poistamaan. Voihan sillä olla uus ukko, jolle haluaa lapsen tehä.

Pitäisi noilta sterilisaation haluavilta äideiltä kysyä myös, että ovatko varmoja etteivät halua lisää lapsia kenenkään miehen kanssa? Ei siis myöskään sen mahdollisen uuden kumppanin. Joillakin naisilla kun tuntuu olevan kovin vahvana tuo vietti saada jälkeläisilleen monipuoliset geenit, joten kaikkia lapsia ei tehdä saman miehen kanssa.
 

Similar threads

S
Viestiä
1
Luettu
554
T

Yhteistyössä