sterilisaation pettäminen??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jonsku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

jonsku

Jäsen
11.06.2004
56
0
6
Mulle tehtiin kolme vuotta sitten (viimeisen lapsen ollessa vuoden ikäinen) sterilisaatio. Toimenpiteessä poltettiin ja katkaistiin tubit. Osaako joku sanoa kuinka varma tämänkaltainen sterilisaatio on, koska nyt jännittää sillä kuukautiseni ovat myöhässä... Testillä selviäisi tulos varmasti mutta pelottaa hakea sitä... En voi tähän elämäntilanteeseeni mitenkään enää tehdä lapsia lisää (siksi valitsinkin sterilisaation) ja minun olisi pakko päätyä aborttiin jonka kannalla en ollenkaan yleensä ole :/
 
Noniin... eipä tarvi miettiä enää... testi näytti plussaa ja huomenna on aika gynelle lähtteen saamiseksi...
Uskomatonta ja enää en usko mihinkään!

Toivottavasti saan edes kaavinnan, ettei tarvitse lääkkeellistä kotona yksikseen kokea....
 
Valitettavasti en voi harkita lapsen pitämistä. Olen jo vuosia sitten tehnyt päätöksen etten halua enää lisää lapsia ja siksi päädyinkin sterilisaatioon. Abortin valitseminen on silti minulle todella raskas päätös ja siksi toivonkin että tämä raskaus on kohdun ulkopuolinen (kuten kuulemma valtaosa näistä sterilisaation jälkeisistä raskauksista) ettei tarvitsisi miettiä jälkeenpäin abortoidun vauvan sukupuolta ja persoonaa.

Nykyinen elämäntilanteeni heittäisi täysin kuperkeikkaa jos pitäisin lapsen enkä ole varma kestäisinkö sitä henkisesti. Eli silloin minusta ei olisi äidiksi edes näille kahdelle lapselleni jotka minulla nyt on. Olen muutenkin jo 40 vuotias enkä jaksa niin hyvin enää. Edellisen lapseni sain 36 vuotiaana ja silloinkin olin aivan piipussa joten siksikin päädyin sterilisaatioon.

Tässä itketään vielä monet itkut jos raskaus on normaali, mutta elämässä on tehtävä valintoja ja siitä voin olla hyvällä omallatunnolla etten ainakaan ole pelleillyt ehkäisyn kanssa vaan olin valinnut varmimman ehkäisytavan joka oli olemassa. Toki voi alkaa ajatella että jos joku noin sitkeästi haluaa tulla maailmaan, niin sillä on joku tarkoitus... mutta pääni leviää jos sitä alan ajatella. Minun on pakko tunnustaa henkiset ja fyysiset resurssini tässä kohtaa.
 
Kiitos paljon myötätunnosta. Tänään olen siis menossa gynekologille ja yritän päästä hänen avullaan kaavintaan ettei minun tarvitsisi sitä lääkkeellistä keskeytystä kokea. Itkettää koko ajan mutta kaipa tämä tästä helpottaa kun asia saadaan hoidettua :'(
En tiedä mikä tarkoitus tällä on että näin pitää käydä vaikka kuinka olisi ehkäisystä huolehtinut. :/
 
Kohdunpoisto lienee varmin "ehkäisykeino" sitten? Voimia päätöksesi kanssa raskautesi suhteen! Tottahan se on, ettei sterilisaatiokaan ole välttämättä varma ehkäisy... Vaikka tietysti näin luulisi olevan. Miehelle muuten voidaan tehdä vasektomia, se ainakin lienee varma tapa ehkäistä?
 
Mulle saatetaan tehdä uusi sterilisaatio kaavinnan yhteydessä jos se vain on mahdollista. Näin lääkärissä tänään juteltiin.
Sanoin myös miehelleni että hän saa kanssa luvan teettää vasektomian. Enempää emme voi varmistaa ehkäisyä, ellei tosiaan kohtuani poisteta. Sitä en vielä tällä iällä haluaisi tehdä jos se aikaistaa vaihdevuosia.
 
Tosiaan, vasektomian luulisi olevan hieman "helpompi" toimenpide kuin kohdunpoisto. Eikä siitä liene miehelle mitään haittaa, toisin kuin naiselle kohdunpoistosta voi olla?
 
Huomenna uusintasterilisaatio ja kaavinta... Nopeasti saivat asiaa eteenpäin kun menin yksityiselle. Sanottiin kyllä että alkio on vielä niin pieni että kaavinta saattaa epäonnistua ja sitten on ensiviikolla edessä lääkkeellinen keskeytys...
 
Noniin, kotona ollaan. Kaikki meni suht hyvin ja henkilökunta oli todella ihanaa. Tässä sitten vielä jännätään ma aamuun saakka että onko kohtu tyhjä vai pitääkö mennä ensiviikolla vielä lääkkeelliseen keskeytykseen.

Joskus tulee mieleen, että mikä tarkoitus tälläkin mahtaa olla...
 
Lääkäri soitti juuri ja raskaushormonipitoisuus oli laskenut tämän aamun verikokeen perusteella. Eli nyt pitäisi kaikki olla ok...paitsi että on äärettömän väsynyt ja surullinen olo.
Kyllähän se tästä ajan oloon...
 
Toivottavasti kaikki sujuu edelleenkin hyvin. Paranemisia ja jaksamisia! Jatkossa kannattaa varmaan ottaa vielä varmempi ehkäisy, mikä sitten lienee, varmaan miehelle vasektomia ja/tai naisella kohdunpoisto. Kumma juttu kyllä ettei sterilisaatiokaan ole niin luotettava kuin annetaan ymmärtää. Mutta eihän se ole sinun syysi että se petti. Jatkossa sitten tietää! Eiköhän se ajan kanssa helpota se surukin...
 

Yhteistyössä