Sterilisaatio kaduttaa

Hoidoilla vauva
Hei! Meillä on ihana suloinen ja todella toivottu poika, joka tehtiin ivf-hoidoilla. Tarvittiin todella monta hoitoa ja siirtoa, mutta mikään ei kaduta, kun saa tuota söpöläistä hoitaa.

Olen tässä miettinyt, että kiinnostaisiko sterilisaatiota katuvia oma Yahoo-ryhmä, jossa voisi jakaa ilot ja surut? Tämäkin asia on sen verran kipeä, että olisi kiva jutustella ihan suljetussa ryhmässä.

Olisin kiinnostunut ryhmän perustamaan, mikäli muitakin kiinnostuneita ilmaantuu. En tietystikään tiedä, josko tällainen ryhmä jo on olemassa??
 
Tarja M:lle


Korostan sitä, että ymmärrän kaiken tuskasi ja kipuilusi noin vaikeiden vaiheiden jälkeen. Otan koko sydämestäni osaa. Mutta sitä minä en suostu tajuamaan kuinka kehtaat olla pahoillasi, kun olet saanut neljä lasta. Mene psykologille ja hoida nuo vaikeat asiat päässäsi kuntoon. sen jälkeen keskity lapsiesi hoitamiseen ja elä elämääsi!

terveisin yhden lapsen äiti, elämälle kiitollinen
 
huips
:hug: No, jos noin paljon kaduttaa niin eiku vaan.
Itse olen sterilisaation saanut 40v. enkä yhtään kadu, paitsi "heikkoina hetkinä". Monesti olen ajatellut, että jos olisin tehny lapseni ajoissa (lapset nyt 3 ja 5.v), niin ei olisi tätä ainaista rumpaa ja väsymystä ja sitä kun ei jaksa tehdä sitä sun tätä mitä nuorempana jaksoi. Jos pääset vauvakuumeen ohi niin, valitettavasti onnittelen!!! Koita kestää! :hug:
 
Odotan viidettä lastani viimeisilläni( laskettu aika 6.2) ja tämä olikin sellainen ylläri jota ei enää pitänyt tulla. Muut lapsemme ovat jo koulussa vanhin yläasteella.
Minun vauva kuumeet ovat menneet ajat sitten. Olin tyytyväinen jo "helppoon" elämäämme ilman pieniä lapsia ( sai nukkua yöt, ei vaippoja , syöttöjä, ei päiväkoti kuljetuksia kauheassa kiireessä, lapset niin isoja ,että pärjäävät yksin jonkun aikaa, osaavat jo tehdä paljon itse ja en olisi ollut vielä ikä loppu kun lapset lentäisivät pesästä). Pidän työstäni ,josta oli vaikea jäädä nyt pitkäksi aikaa pois. Olen yrittäjä ja jouduin etsimään pätevän sijaisen eikä se ollut helppoa.Siis lyhyesti en olisi halunnut enää vauvaa.
Vaikka vauvat ovat ihania ja niitä on ihana tuoksutella ja pitää sylissä ym. , mutta niistä pitää pitää huolta seuraavat 20 v ja sen jälkeenkin ei, lapset pysy vauvoina.Suvussamme on lapsia paljon, nytkin 5 vauvaa, että ihailtavia on.
Nyt meidän tilanteeseen:
Jouduin lopettamaan e- pillerit vajaa vuosi sitten terveydellisistä syistä. Käytimme kondomia, koska minulle ei voi laittaa kierukkaa. Kondomi liukui pois ja ja siitä kerrasta tulin raskaaksi.
Meillä on kaikkien lasten kanssa ollut tämä sama juttu, että yksi kerta riittää.Jälkeen päin ajatellen olisi pitäyt ottaa katumus pilleri, mutta ajattelin olevani jo sen verran "vanha" ettei se yhdestä kerrasta tapahtuisi.
No, raskaana ollaan. Aborttia en halunnut ja onneksi mieheni oli mielissään ilta tähdestä.Hyvää asiassa on , että voin keskittyä vauvaan ,kun muut lapset ovat niin isoja ja heistä on varmasti apuakin. Voin liikkua vauvan kanssa kahden, kun ei muita tarvitse ottaa mukaan. On kuin olisi eka vauva... Eli kyllä 9 kkssa ehtii sopeutua ajatukseen vauvasta ja kiintyy kovasti vatsassa riehuvaan tulokkaaseen. Kovasti häntä odotan.
Nyt haluan kuitenkin sterilisaation ja se tehdään synnytyksen jälkeen.
Raskaus on edennyt normaalisti. Olen voinut huonosti ,paljon enemmän vaivoja kuin nuorena . Ettei se niin ruusuista ole odottaa vanhempana. Vaikka paino ei ole noussut kuin 6 kg ja kävin jumpassa marraskuun loppuun asti ja olen kaikkea tehnyt, niin kipuja ja vaivoja on.
Minua olisi kiinnostanut lähinnä , että onko teillä ollut jotain vaivoja sterilisaation jälkeen?
:)
 
vuohi-55
Teetin aikoinaan sterilisaation ja myöhemmin erosin pitkästä avioliitosta, lapsia neljä!
Tapasin miehen ja halusimme vielä lapsen. Menin täällä Joensuussa ensin yksityislääkärille puhumaan asiasta. Sairaalassa tehtiin varjoainekuvaus ja hyväksyi sterisisaationpurun.
Olin silloin 37v, eikä maksanut kuin vuorokausimaksut minulle!
Nelikymppisenä sain vauvan, alkuun odotin kaksosia mutta toinen tuli pois kahdeksannella viikolla.
Vuotoa v.20 mutta terve poika syntyi kuukautta ennenaikojaan,
nyt jo 12v esimurkku. Ihana iltatähteni joka pitää minutkin nuorena! :heart:
 
Hei. Kyselin tuossa aikasemmin vähän asian vierestä, että onko teillä ollut jonkinlaisia vaivoja, kipuja ja kuinka pitkään sterilisaation jälkeen? Muita kuin omantunnon tuskia. ;) Synnytykseni lähestyy ja olisi mukava kuulla tuostakin puolesta.Kun kerran näin monille se on tehty ja usealle vielä purkukin niin luulisi olevan kokemuksia kerrottavaksi. Jään odottelemaan. B)
 
vuihi-55
Minulle aikoinaan tehtiin sterilisaatio ja purku bikiniviillolla. Ei muuta kipuja tai vaivoja kuin alussa leikkaushaava.
Yli nelikymppisenä tehtiin toinen sterisaatio tähystyksellä enkä juurikaan ollut kipeä eikä mitään vaivoja sen jälkeen!
 
Sterilisaatiotoimenpide tähystyksellä oli kovin "vaivaton" toimenpide. Kun nukutuksesta selvisi, ainut murhe oli vatsaonteloon pumpattu ilma: se pari päivää painoi solisluun alle (uskomaton juttu, mutta totta - muillakin kuulemma). Haava oli 3 tikin pieni reikä. Muutama päivä toimenpiteen jälkeen oli alavatsassa munasarjojen kohdalla paikallista kosketusarkuutta, taisivat möyhiä nahan alla kunnolla...
Ainut murhe, mitä joskus mietin: kun ei ole pillereitä eikä hormonaalista ehkäisyä enää niin luontaisesti runsaat kuukautiset joskus häiritsevät ja kuukautiskivut tulivat samasta syystä takaisin.
 
Hiira
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.02.2007 klo 12:05 Säde kirjoitti:
Sterilisaatiotoimenpide tähystyksellä oli kovin "vaivaton" toimenpide. Kun nukutuksesta selvisi, ainut murhe oli vatsaonteloon pumpattu ilma: se pari päivää painoi solisluun alle (uskomaton juttu, mutta totta - muillakin kuulemma). Haava oli 3 tikin pieni reikä. Muutama päivä toimenpiteen jälkeen oli alavatsassa munasarjojen kohdalla paikallista kosketusarkuutta, taisivat möyhiä nahan alla kunnolla...
Ainut murhe, mitä joskus mietin: kun ei ole pillereitä eikä hormonaalista ehkäisyä enää niin luontaisesti runsaat kuukautiset joskus häiritsevät ja kuukautiskivut tulivat samasta syystä takaisin.
Mua ei nukutettu, puudutus pantiin selkäydinkanavasta ja sitä rataa. Ilmaa ei myöskaan tarvinnut, kun heti synnytyksen jälkeen munanjohtimet on hyvin tyrkyllä. Oli sen navan ympärille tehdyn pienen viillon kanssa vähän ensin tutinaa mut aika helppo toimenpide ainakin minulle. Siinä synnytyksestä toipuessa oli monenlaista vaivaa ensi alkuun joten noi meni siinä ohes.
:)
 
vain haaveissako

Täällä myöskin saman ongelman kanssa kamppaileva. Sterilisaatio
tehty 4 vuotta sitten. Ikää 38 v. Purkuko, vai IVF. IVF.ssä vain ongelmana
että hoitopaikat ovat kaukana. Kuinka nämä kaikki käytännössä järjestetään
sairaslomallako? Purkaminen taas tässä iässä mietityttää, epävarmuus
tuloksen suhteen ja ennenkaikkea avoleikkaus. Tähystysleikkauksessa
näitä ei kai tehtä, onko tietoa? Monet kerrat olen tässä myöskin itseni
syyllistänyt miksi päädyn tähän, mutta se tuntui siinä elämäntilanteessa
niin oikealta. Help!!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.02.2007 klo 12:24 vain haaveissako kirjoitti:
Täällä myöskin saman ongelman kanssa kamppaileva. Sterilisaatio
tehty 4 vuotta sitten. Ikää 38 v. Purkuko, vai IVF. IVF.ssä vain ongelmana
että hoitopaikat ovat kaukana. Kuinka nämä kaikki käytännössä järjestetään
sairaslomallako? Purkaminen taas tässä iässä mietityttää, epävarmuus
tuloksen suhteen ja ennenkaikkea avoleikkaus. Tähystysleikkauksessa
näitä ei kai tehtä, onko tietoa? Monet kerrat olen tässä myöskin itseni
syyllistänyt miksi päädyn tähän, mutta se tuntui siinä elämäntilanteessa
niin oikealta. Help!!!
mulla purettiin tähystyksellä, taisin olla 34 tai 35-v silloin. klipsit oli olleet n. 5 v. ennen purkua tehtiin munanjohdinten varjoainekuvaus, että näkyi onko tervettä munanjohdinta riittävästi jäljellä. itse toimenpide tehtiin 4 reiän kautta, yks navasta, sit molempien munasarjojen kohdalta ja yks ihan alavatsalta. jälkioireita ei sen kummemmin kuin sterilisaation laitossakaan, arvet katosivat parissa vuodessa(muutama hassu tikki vain) toinen puoli vain saatiin auki, mutta hyvin on toiminut, 5 raskautta purun jälkeen 6 vuoden sisällä, tosin yksi mennyt kesken ja kerran oli ennenaikainen synnytys. kolme lasta siis kuitenkin oon purun jälkeen saanut.
 
Olin eronnut, ja neljän lapsen yhteishuoltajaäiti. Kävin neuvolassa juttelemassa sterilisaatiosta, en aikoisi enää lapsia tehdä.

Juteltiin terveydenhoitajan kanssa pitkään. Hän sanoi minulle, että kuulehan, olet vielä nuori, ja voit tavata vielä elämäsi miehen, jonka kanssa haluaisittekin vielä yhteisen lapsen.

Hän olikin oikeassa, onneksi en sterilisaatioon päätynyt.

Minulla on elämäni miehen kanssa yhteinen pikkupoika, 1v 3kk, ja odotamme pikkusisarusta loppuvuodeksi.

Näinkin voi käydä.

tilliskoukku, 42 v.
 
purkua ei suostuttu turussa tekemään yleisellä puolella. yksityisellä ois ollut liian kallis. olin keskussairaalassa erikoishintaluokkasysteemillä eli periaatteessa yksityispotilaana. ainakin täällä sellaiseen pääsee, kun käy yksityisvastaanotolla ensin, sellaisella lääkärillä joka on myös sairaalassa töissä ja on erikoishintaluokkaoikeus. en sit tiedä, onko sama systeemi muualla.

purun jälkeen en ollut sen kiepämpi kuin klipsien laiton jälkeen. saikkua en muista, oisko ollu kolme päivää.. tai ehkä viikko. enempää ei ainakaan.<br><br>
 
kysyvä taas
Tuo klipsijuttu näyttääkin olevan aika kivuton purkujuttu, tehtiinkö se navan kautta? Minua kiinnostaa kuitenkin purkutoimenpide missä munatorvet joudutaan liittämään uudelleen, koska sterilisaatiossa katkaistu. Eli vatsanpeite joudutaan avaamaan. Onko tästä sairauslomasta mitään tietoa kenelläkään? Ja näissä liitosjutuissa taitaa olla huonommat onnistumismahdollisuudet?? onko siitä tietoa.
 
valinnan vaikeus
Kyllä tuota poikkinaisten munajohtimien yhdistämistä pidetään melko vaativana eikä hyviä ennusteita siitä anneta. Minulle gyne sanoi, että ivf olisi huomattavasti parempi vaihtoehto: samalla nähdään munasolujen sekä siittiöiden "taso" ja hedelmöityshän tehdään "putkessa", josta siirretään 1-3 (oman halun mukaan) jotenkin "ruiskuttamalla" kohtuun. Tämän toimenpiteen onnistumisprosentti on jotain 30%:n luokkaa eli kuulemma noin kolmella kerralla viim pitäisi terveillä onnistua (viimeistään). Mahdollisen raskauden jälkeen taas olisi ehkäisy valmiiksi kunnossa, kun purkua ei ole tehty!
Rahallisesti on hieman kalliimpi vaihtoehto ainakin jos ivf-kertoja enemmän kuin yksi. Kuitenkin ivf:ssä maksut maksetaan käynti- ja lääkemaksuina eli ei siis kerralla kuten leikkauksessa. Purkuhan on avoleikkaus, silloin kun munajohtimet on pistetty poikki.

Kyllä on hankalaa tämän valinta...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.03.2007 klo 09:45 kysyvä taas kirjoitti:
Tuo klipsijuttu näyttääkin olevan aika kivuton purkujuttu, tehtiinkö se navan kautta?
yks skooppi vietiin sisään navasta, sit munanjohtimien kohdalta molemmin puolin ja yks ihan alhaalta, eli neljä reikää tehtiin. munanjohtimista poistettiin siis se yhteenliimautunut osa klipsien ympäriltä, eli munanjohtimet katkaistiin ja liitettiin jälleen yhteen. sanoivat, että voivat kasvaa uudelleen umpeen, eli ei onnistu tuokaan aina. mulla on onnistunut toiselta puolelta, kun on lapsiakin tullut tuon jälkeen. toista puolta eivät voineet avata, kun oli sitä yhteenliimaantunutta munanjohdinta liian pitkä pätkä.

tuosta katkaistujen munanjohtimien liittämisestä en osaa kertoa.
 
mallia 65
Moi

Steriloinnin purku ei ole avoleikkaus. Se tehdään tähystyksellä vaikka olisi ollut munanjohtimet katkaistuna. Eli toimenpide on sama oli sitten klipsit tai katkaisu. Molemmissa tapauksissa joudutaan poistamaan pieni osa johtimista ja ompelemaan ne kiinni uudestaan. -Tehty sekä sterilointi v 88, että purku 06, kivut molemmissa suunnnilleen samalaisia, jomotusta munasarjojen kohdalla, ei ollenkaan pahoja särkyjä. Onnea matkaan! :)
 
Hei, jatkan tähän vanhaan ketjuun aiheesta, sterilisaation katuminen ja sen purkaminen.
Olen vasta käynyt marraskuussa Virossa Tarton yliopistosairaalassa jossa otettiin klipsit pois ja korjattiin munanjohtimia.
Sterilisaatio oli ehtinyt olla noin 3,5 vuotta, ja toinen klipsi oli jo kokonaan kadonnut, hävinnyt, lääkäri etsi sitä mun vatsasta mutta ei vaan löytänyt. Se munanjohdin oli mennyt ihan poikki poikki. Toisessa klipsi vielä roikkui osittain kiinni, osittain auki, eli tälläista tuhoa ne voivat tehdä.
Parempi puoli pitäisi olla korjauksen jälkeen auki, se huonompi puoli on epävarmaa.
Myöhemmin ehkä kannattaa käydä aukiolotutkimuksessa.
Voin kertoa lisää jos jotakuta kiinnostaa, ja mielelläni kuulisin teiltä joilla on kokemusta,
onnistuiko raskaaksi tuleminen purun jälkeen?
Me yritimme jo koeputkivauvaa, yksi yritys Suomessa maksoi kaikkine tutkimuksineen, hoitoineen ja lääkkeineen noin 5000 euroa ( minä ja mies yhteensä).
Hoito sinänsä meni hyvin, mutta lopussa oli vain kaksi siirtokelpoista alkiota, jotka molemmat siirrettiin ja jostakin syystä eivät sitten kiinnittyneet.
Tämä on nyt sitten viimeinen mahdollisuuteni, ellen saa lottovoittoa uusiin hoitoihin.....
 
Alkuperäinen kirjoittaja mallia 65:
Moi

Steriloinnin purku ei ole avoleikkaus. Se tehdään tähystyksellä vaikka olisi ollut munanjohtimet katkaistuna. Eli toimenpide on sama oli sitten klipsit tai katkaisu. Molemmissa tapauksissa joudutaan poistamaan pieni osa johtimista ja ompelemaan ne kiinni uudestaan. -Tehty sekä sterilointi v 88, että purku 06, kivut molemmissa suunnnilleen samalaisia, jomotusta munasarjojen kohdalla, ei ollenkaan pahoja särkyjä. Onnea matkaan! :)
Jaa, mulle tehtiin purku ihan kunnon leikkauksella. Ei muusta mahdollisuudesta edes kerrottu. Mulla oli ollut klipsit siinä vaiheessa pari vuotta. Juu, niin ne asiat m uuttuu, ensin olin varma ja sitten taas en...

Tehtiin liki saman mittainen viilto kuin sektiossa, samaan kohtaankin. Kipeä oli aika kauan, kun mentiin kaikkien vatsanpeitteiden läpi.

Raskaaksi tulin helposti purun jälkeen, loppuun asti päästiin kuitenkin vasta kolmannella yrityksellä. Nyt tuossa pyörii jaloissa juuri 3 vee täyttäneet kaksospojat.

 

Yhteistyössä