Stafforshirenbullterrieri, meille?

[vieras]

Tämä on niin aktiivinen palsta, että kysyn täältä jos joku vaikka osaisi vastailla

Asumme Tampereella, kerrostalo kolmiossa. Olemme 3-henkinen perhe. Ja haluaisimme koiran. Kun mä tsekkailin koirasivustoja ja kyselin aikaisemmin koirakeskustelupalstalta niin staffia ehdotettiin meille. Ja mitä enemmän luen staffista niin se tuntuu oikealta rodulta. Haluamme perhekoiran, joka on meidän kaveri. Emme siis kaipaa näyttelyitä tms. Aamulla koira pääsee pissalenkille n. 30min ajaksi, iltapäivällä 1-2h ajaksi ja illalla 1-2h ajaksi. Me vanhemmat olemme töissä ja poissa kotoa n.8h päivässä. Lapsi on hoidossa. Lapsi on vasta 2v ja koiran siis tulee olla sellainen, joka varmasti on hyvä kaveri hänen kanssaan. Koira on yksin päivät, mutta iltaisin ja viikonloppuisin olemme paljon kotona tai ulkona ja koira voi siis olla mukana.

Miten lähdette koiraa hankkimaan? Mihin tulee varautua? Valmiiksi tietenkin kaikki hihnat, kupit sun muut. Koiran tuominen kotiin loman aikaan? Kuinka pitkä loma on riittävä? Kun ei aina tiedä kuinka sitä lomaa töistä saa niin olisi kiva tietää olemmeko ihan ongelmissa jos lomaa oliskin vain vaikka viikko? Virikkeitä päivän ajaksi kotiin kun olemme poissa.

Kertokaa kaikki mitä mun pitäisi tietää. Olen itse siis 28v ja mulla on ollut tiibetinspanieli kun olin lapsi. Aviomieheni on 27v, hänellä on kokemusta vain kissoista. Ja lapsemme, 2v, tykkää katsella ja tutustua koiriin.

 

[vieras]

En ottaisi tuolla koirakokemuksella. Varsinkin kun perheessä on lapsi. Todella vaativa rotu, ja jalostettu taistelukoiraksi. Osaamattomissa käsissä koira on tikittävä aikapommi. Ota mieluummin se vanha tuttu spanieli tai joku muu helpommin kasvatettava.

 

[ap]

En ottaisi tuolla koirakokemuksella. Varsinkin kun perheessä on lapsi. Todella vaativa rotu, ja jalostettu taistelukoiraksi. Osaamattomissa käsissä koira on tikittävä aikapommi. Ota mieluummin se vanha tuttu spanieli tai joku muu helpommin kasvatettava.

Tottakai koiran kanssa käydään koirakouluja. Ja kasvatetaan mahdollisimman hyvin. Itse uskon, että osaamme kyllä koiran kasvattaa, vaikka aikaisempaa kokemusta ei paljon olekaan. Spanieleista en innostu. Onko ehdottaa sitten jotain muuta rotua? Itse kun vain olen vahvasti tykästynyt Staffiin niin vaikea alkaa ajattelemaan muuta, kun olen puolen vuoden ajan jo asennoitunut siihen, että Staffi on se oikea.

 

[tälläistä]

En ottaisi tuolla koirakokemuksella. Varsinkin kun perheessä on lapsi. Todella vaativa rotu, ja jalostettu taistelukoiraksi. Osaamattomissa käsissä koira on tikittävä aikapommi. Ota mieluummin se vanha tuttu spanieli tai joku muu helpommin kasvatettava.

Meillä on staffi, jo 10-vuotias. Oli ensimmäinen koira ja ihan hyvä koira on. On iloinen, jopa riehakas. Me harrastimme koiran ollessa nuorempi, agilityä ja hakua. Taistelukoiraksi jalostettu joskus aikoinaan englannissa, mutta suomesta hankitut staffit ovat aika "pehmeitä". Toki eivät kaikki koirat rodusta riippumatta ole kaikkien koirien ystäviä, joten tämä on ehkä ainoa piirre jonka rodussa muuttaisin. Meidän narttu ei esim pidä muista koirista, mutta ei kyllä mene omassa pihassa irti ollessaankaan kenellekään riitaa haastamaan. Pentuna kannattaa hoitaa hyvin ns sosiaalistaminen. Meillä se meni sikäli pieleen, että anoppilan koira ei ollut oikein hyvä opettaja... mutta ei oikein voinut pyytää sitä kaappiinkaan pistämään kyläilyreissuilla.

 

[lisäys]

Niin staffi on ns lapsiystävällinen. Ei ole moksiskaan pienistä tälleistä. Ei ole kuitenkaan lapsen pideltävä koira, koska voimaa on paljon.

 

[ap]

En ottaisi tuolla koirakokemuksella. Varsinkin kun perheessä on lapsi. Todella vaativa rotu, ja jalostettu taistelukoiraksi. Osaamattomissa käsissä koira on tikittävä aikapommi. Ota mieluummin se vanha tuttu spanieli tai joku muu helpommin kasvatettava.

Meillä on staffi, jo 10-vuotias. Oli ensimmäinen koira ja ihan hyvä koira on. On iloinen, jopa riehakas. Me harrastimme koiran ollessa nuorempi, agilityä ja hakua. Taistelukoiraksi jalostettu joskus aikoinaan englannissa, mutta suomesta hankitut staffit ovat aika "pehmeitä". Toki eivät kaikki koirat rodusta riippumatta ole kaikkien koirien ystäviä, joten tämä on ehkä ainoa piirre jonka rodussa muuttaisin. Meidän narttu ei esim pidä muista koirista, mutta ei kyllä mene omassa pihassa irti ollessaankaan kenellekään riitaa haastamaan. Pentuna kannattaa hoitaa hyvin ns sosiaalistaminen. Meillä se meni sikäli pieleen, että anoppilan koira ei ollut oikein hyvä opettaja... mutta ei oikein voinut pyytää sitä kaappiinkaan pistämään kyläilyreissuilla.

Kiitos. Juuri tälläistä kokemusta kaipaan. Siis omakohtainen kokemus rodusta

 

[ap]

Niin staffi on ns lapsiystävällinen. Ei ole moksiskaan pienistä tälleistä. Ei ole kuitenkaan lapsen pideltävä koira, koska voimaa on paljon.

Joo, tämän tiesinkin ja siksi olenkin innostunut rodusta. Sehän on lapsiperheeseen juuri sopiva

 

[vieras]

Suosittelisin ensimmäisiksi koiriksi esim. noutajia tai juuri spanieleita. Staffin kanssa en alkaisi koirankasvatusta harjoittelemaan, koska virheisiin ei ole juurikaan varaa. Mihin staffin ominaisuuksiin olet ihastunut? Jos kyse ei ole pelkästään ulkonäöllisistä seikoista, niin uskon että ne samat ominaisuudet löytyvät kyllä muustakin helpommasta rodusta. Tietysti vaativan koiran kasvatus voi onnistuakin, mutta entäpä jos ei vaan onnistukaan. Sinulla on kuitenkin lapsi perheessä. Olet varmasti jo etsinyt staffista tietoa netistä ja tiedät nämä asiat jo ennestäänkin. Itse vaan ottaisin rodun, joka soveltuisi paremmin lapsiperheeseen.

 

[lisäyksen lisäys]

Ei ole varsinaisesti mikään nöyristelevä palvelunhaluinen rotu, mutta järkeä on vähän liiankin kanssa. Oppii kyllä helposti kun vain tietää mistä narusta vetää. Esim kultainen noutaja on paljon enemmän miellyttämishaluinen kuin staffi. Taistelutahto on koulutuksessa hyvä. Meillä oli agilitypalkintona "repimispatukka" (ja makupalatkin). Hyvän suorituksen jälkeen se ihmekapinen kaivettiin taskusta ja sitten sitä kiskottiin minun pitäessä lenkistä kiinni... Staffin jälkeen jos vielä koira tulee, niin ei enää todellakaan spanielit, labbikset yms. enää kiinnosta. Varoituksen sana muuten pennun tuhoamisinnosta. Söi vahvoilla leuoillaan kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Tällä ei taida voida mitään, se vain kuuluu asiaan )

 

[vieras]

Lisäyksenä vielä, että minullakin on kokemusta koirasta ja se ei ole mairittelevaa. Kyseessä ei ollut kuitenkaan oma koira, onneksi.

 

[vielä]

Tällä palstalla selvästi staffin tuomitsijoita ovat ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta. Olikohan se Saksassa missä muuten kultaiset noutajat olivat tosi korkealla ihmisen puremislistalla... Syynä esim. sairaus, jolloin on hyökätty kipua aiheuttavan ihmisen kimppuun... Näistä ei vain ääneen puhuta.

 

[ei ole rotuvikoja vaan kasvatusvikoja]

Lisäyksenä vielä, että minullakin on kokemusta koirasta ja se ei ole mairittelevaa. Kyseessä ei ollut kuitenkaan oma koira, onneksi.

Vielä oli pakko sanoa vanhempieni tuttujen koirasta (kultainen noutaja). Pelkään sitä hieman, koska mennessäni "liian" läheltä isäntää koira murisee ja näyttää hampaat...

 

[no joo]

Koiran kuin koiran voi pilata jos ei tiedä mitä sen kanssa tekee. Kaikki ne on yksilöitä.

 

[vieras]

Lisäyksenä vielä, että minullakin on kokemusta koirasta ja se ei ole mairittelevaa. Kyseessä ei ollut kuitenkaan oma koira, onneksi.

Ap varmaan meinas omakohtaisella kokemuksella nimenomaan koiranomistajien kokemuksia.

 

[ap]

Koiran kuin koiran voi pilata jos ei tiedä mitä sen kanssa tekee. Kaikki ne on yksilöitä.

Näin juuri. Ja siksi itse kävisinkin koirakoulussa ja kouluttaisin koiran todella hyvin, en vain hyvin. Mutta kun jokainen on yksilö niin miksi Staffi ei olisi hyvä rotuvalinta. Olen ihastunut Staffin luonteeseen, mutta myös ulkonäköön. Kaikki siis siinä koirassa täsmää. Toisin sanoen olen siis koiran jo valinnut, mutta kaipaan vain kokemuksia. Varsinkin Staffista lasten kanssa.

 

[no joo]

Niin ja tietty mieluiten vaan niitä positiivisia kokemuksia. Negatiivisesti ei saa puhua, koska joku pitää siitä rodusta kuitenkin ja on eri mieltä. ; )

 

[meillä on staffi,10-v]

Niin ja tietty mieluiten vaan niitä positiivisia kokemuksia. Negatiivisesti ei saa puhua, koska joku pitää siitä rodusta kuitenkin ja on eri mieltä. ; )

Ainakin sanon rehellisesti jo siitä sosiaalistamisesta muita koiria kohtaan. Ihmisiä kohtaan sitävastoin staffin ystävällisyys on luonnostaan ylitsevuotavaa. Ei sovellu vahtikoiraksi, vaan niin vieraat kuin varkaatkin ovat ihania... Tuhoamisvimma pentuna oli siis ikävää, mutta onneksi sitä ei ainakaan meillä kestänyt puolta vuotta pitempään )

 

[Vieras]

Staffi on mukava rotu. Amstaffi ois vielä mukavampi

 

[Annuska]

Staffi pitää ottaa perheenjäseneksi, ja sille pitää puhua, puhua, selittää, selittää, näyttää, ohjata, opastaa. Sei ei ole mikään 'lenkitä ja laita makaamaan' -koira, vaan se on aktiivinen ja sen pitää antaa osallistua. Turhautunut staffi on ongelmakoira, mutta kun se saa olla kaikessa mukana, se on hieno joukonjatko.

 

[ap]

Staffi pitää ottaa perheenjäseneksi, ja sille pitää puhua, puhua, selittää, selittää, näyttää, ohjata, opastaa. Sei ei ole mikään 'lenkitä ja laita makaamaan' -koira, vaan se on aktiivinen ja sen pitää antaa osallistua. Turhautunut staffi on ongelmakoira, mutta kun se saa olla kaikessa mukana, se on hieno joukonjatko.

No just nimenomaan koko perheen kaverin haluankin. Just sellaisen joka on mukana meidän elämässä, kulkee mukana mummolaan jne

 

[?.?]

meillä oli staffi kun olin lapsi,otettiin se koiran ollessa n.5-vuotias..edellisessä paikassa pahoinpidelty yms pahaa tehty...aiiivan ihana koira pienen luottamuksen ja opettamisen jälkeen kehkeytyi tästä yksilöstä ja varmasti ottaisin uudestaan tämän rotuisen,jos olisi mahdollisuus. tykkäävät lapsista ja muista ihmisistä..hyväluontoisia ovat...tyhmää miten ihmisillä on syvään juurtuneet mielipiteet tappelukoirasta....

 

[vieras]

meillä on ollu aina staffeja kotona ja ovat todella ihania koiria. ikinä ei ole ollut mitään ongelmia lasten kanssa! ja koira kestää lapsen hellimisen eikä tarvii pelätä että menee "rikki".