Sovittiin miehen kanssa erosta.

[Shine]

Muutan heti pois kahden nuoremman kanssa, kun on mahdollisuus.
Mies tarjoo talosta tiettyä summaa, mutta mun pitää ensin kyllä saada jotain oikeusapua, että tulee oikee summa, ettei vaan kuseta. :/

Ei tää tästä paremmaks muutu. Paitsi yksin, kun saan oman rauhan lasten kanssa ja työpaikan jne.

Onhan tästä jo kerran aikasemmin puhuttu, mutta sillon päätettiin yrittää vielä... Ei toivottua tulosta eli parempaa avioliittoa...
Mun pitää kuitenkin viä pari kuukautta ainakin asua tässä ukon kanssa. Se lupas, että on omalta osaltaan rauhassa, ei ala riiteleen, mutta on aika vaikeeta uskoo noitakaan puheita. :/

Joulu yritetään tsempata lasten takia ja välipäivät, kun tulee vieraita, mutta sitten katse kohti tulevaa.

 

[Kotiorja]

:hug: :hug: :hug:

 

[vieras]

d b kyllä se siitä.

 

[Shine]

Kiitoksia. Haikee mutta aika toivokas fiilis.
=)

 

[vieras]

Mun erosta on nyt aikaa 4,5 kk ja kaikki on jo ihan ok. Häntä pystyyn, me pärjätään kyllä

 

[Kerttu-Kyllikki]

Voih.
Se on niin hitsin rankkaa, kun on eropäätös tehty, ja muuttaa tekisi mieli heti. Tai siis päästä siitä toisesta eroon.
Me ollaan myös eroomassa, viime ajat on onneks ollu ihan rauhallisia, mutta mieli ei kyllä oo muuttunu. Siis eron suhteen.

 

[Aleksara]

:hug: Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Kärsivällisyyttä ja voimia roppakaupalla sinne päin :hug:

 

[Kotiorja]

Kiitoksia. Haikee mutta aika toivokas fiilis.
=)

Kyllä se siitä alkaa sujumaan.
Kuulostaa siltä, että asia on kuitankin loppuun asti harkittu!!!:
itselläni ainakin oli lapsena (6-v) helpotus vanhempien ero, rauha palasi kotiin, kun isä lähti!!!

 

[Onnellinen Villasukka]

:hug:

 

[Onnsku]

:hug: :hug:

 

[Shine]

Voih.
Se on niin hitsin rankkaa, kun on eropäätös tehty, ja muuttaa tekisi mieli heti. Tai siis päästä siitä toisesta eroon.
Me ollaan myös eroomassa, viime ajat on onneks ollu ihan rauhallisia, mutta mieli ei kyllä oo muuttunu. Siis eron suhteen.

Niimpä. Tekis mieli riemusta kiljuen pakata kamata, omat ja lapsien ja muuttaa. Ei vaan oo paikkaa, eikä rahaa. :/

Onnee sulle ja tsemppiä. Kyllä me pärjätään. :hug: =) :flower:

 

[Shine]

Kiitoksia. Haikee mutta aika toivokas fiilis.
=)

Kyllä se siitä alkaa sujumaan.
Kuulostaa siltä, että asia on kuitankin loppuun asti harkittu!!!:
itselläni ainakin oli lapsena (6-v) helpotus vanhempien ero, rauha palasi kotiin, kun isä lähti!!!

On sitä eroo tässä vatvottu jo kuukausitolkulla. Enää ei kuitenkaan oo hysteerisessä mielessä oltu eroomassa. Tähän on tultu, sen on kumpikin huomattu ja rauhassa, tai siis suht rauhassa Lostin aikana puhuttiin asioista.

 

[Shine]

:hug: Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Kärsivällisyyttä ja voimia roppakaupalla sinne päin :hug:

Kiitos. =)

 

[Shine]

Mun erosta on nyt aikaa 4,5 kk ja kaikki on jo ihan ok. Häntä pystyyn, me pärjätään kyllä

Miten sulla on arki lähteny sujuun? Mites lapset? Onko sulla yksinhuoltajuus, vai onko yhteinen, asutteko samassa kaupungissa jne.? =) :hug:

 

[Moision Musta Enkeli]

:hug:

 

[ihmettelen]

Milloin tietää että menee huonosti?
Meillä mielestäni menee huonosti.

Muutan heti pois kahden nuoremman kanssa, kun on mahdollisuus.
Mies tarjoo talosta tiettyä summaa, mutta mun pitää ensin kyllä saada jotain oikeusapua, että tulee oikee summa, ettei vaan kuseta. :/

Ei tää tästä paremmaks muutu. Paitsi yksin, kun saan oman rauhan lasten kanssa ja työpaikan jne.

Onhan tästä jo kerran aikasemmin puhuttu, mutta sillon päätettiin yrittää vielä... Ei toivottua tulosta eli parempaa avioliittoa...
Mun pitää kuitenkin viä pari kuukautta ainakin asua tässä ukon kanssa. Se lupas, että on omalta osaltaan rauhassa, ei ala riiteleen, mutta on aika vaikeeta uskoo noitakaan puheita. :/

Joulu yritetään tsempata lasten takia ja välipäivät, kun tulee vieraita, mutta sitten katse kohti tulevaa.

 

[Miu Mau]

:hug:

 

[Shine]

Milloin tietää että menee huonosti?
Meillä mielestäni menee huonosti.

Muutan heti pois kahden nuoremman kanssa, kun on mahdollisuus.
Mies tarjoo talosta tiettyä summaa, mutta mun pitää ensin kyllä saada jotain oikeusapua, että tulee oikee summa, ettei vaan kuseta. :/

Ei tää tästä paremmaks muutu. Paitsi yksin, kun saan oman rauhan lasten kanssa ja työpaikan jne.

Onhan tästä jo kerran aikasemmin puhuttu, mutta sillon päätettiin yrittää vielä... Ei toivottua tulosta eli parempaa avioliittoa...
Mun pitää kuitenkin viä pari kuukautta ainakin asua tässä ukon kanssa. Se lupas, että on omalta osaltaan rauhassa, ei ala riiteleen, mutta on aika vaikeeta uskoo noitakaan puheita. :/

Joulu yritetään tsempata lasten takia ja välipäivät, kun tulee vieraita, mutta sitten katse kohti tulevaa.

Siis..?
Kyllä sen huomaa. Ainahan huonoja aikoja avio- tai avoliitossa on, mutta jos aina menee päin helvettiä, niin sillon on aika erota.

 

[vieras]

sama tilanne meillä. Kauanko ootte olleet yhdessä, entä monta lasta?

 

[kunnon kinttaat]

jaksamisia,eiköhän se elämä sit iloksi muutu kun pääsee oman elämän alkuun :hug:

 

[Shine]

sama tilanne meillä. Kauanko ootte olleet yhdessä, entä monta lasta?

10 vuotta tuli kesällä täyteen, josta 7 vuotta naimisissa. 3 lasta. :heart:

 

[Shine]

jaksamisia,eiköhän se elämä sit iloksi muutu kun pääsee oman elämän alkuun :hug:

Kiitos, uskon ainakin niin. Tietty rankkaa tulee oleen, kun tietää, ettei niin vaan voikkaan lähtee kävelylenkeille tms.

Mutta sillon voi sitäkin enemmän, kun mies ottaa lapset. Voi sitä riemua ja toisaalta haikeutta, kun on yksin kämpässä ja miettii, mitä tekis.

 

[kunnon kinttaat]

jaksamisia,eiköhän se elämä sit iloksi muutu kun pääsee oman elämän alkuun :hug:

Kiitos, uskon ainakin niin. Tietty rankkaa tulee oleen, kun tietää, ettei niin vaan voikkaan lähtee kävelylenkeille tms.

Mutta sillon voi sitäkin enemmän, kun mies ottaa lapset. Voi sitä riemua ja toisaalta haikeutta, kun on yksin kämpässä ja miettii, mitä tekis.

varmasti aika rankkaa on aluksi,mutta eiköhän se siitä.ja paranee vaan kun oppii oikein kunnolla oleen yksinään ja ittensä kans,ja vastaa kaikesta vaan itelleen ja lapsilleen..

 

[vieras]

AP laitoin sulle yv;tä

 

[Shine]

jaksamisia,eiköhän se elämä sit iloksi muutu kun pääsee oman elämän alkuun :hug:

Kiitos, uskon ainakin niin. Tietty rankkaa tulee oleen, kun tietää, ettei niin vaan voikkaan lähtee kävelylenkeille tms.

Mutta sillon voi sitäkin enemmän, kun mies ottaa lapset. Voi sitä riemua ja toisaalta haikeutta, kun on yksin kämpässä ja miettii, mitä tekis.

varmasti aika rankkaa on aluksi,mutta eiköhän se siitä.ja paranee vaan kun oppii oikein kunnolla oleen yksinään ja ittensä kans,ja vastaa kaikesta vaan itelleen ja lapsilleen..

Pelkään sitä eniten, kuinka kelaan omaa äitiyttäni ja parisuhteen vaikutusta lapsiin siellä yksin pimeinä ja hiljasina hetkinä. :/

Esikoinen kun jää näillä näkymin isänsä kanssa. On morkkis siitä jo nyt, että hylkään lapseni. Mutta tietenkin hän tulee mukaani, jos itse niin haluaa. On hänen päätettävissä.

Eniten kuitenkin kaipaan sitä normaalia ja stressitöntä arkea, ettei toinen kokoajan mollaa ja stressaa rahasta ja aiheuta paineita ja huonoa ilmapiiriä. Tietty mussa ittessäkin vikoja, mutta... Ei voi mitään, ettei olla saatu asioita selvitettyä ja että ollaan ajauduttu tähän. :/