Menu

SOTEen yhä vähemmin rahaa kun taas SOTE-johtajien kultaisiin kädenpuristuksiin enemmän

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
vierailija
100 000 - 200 000 euron hyväveljien kultainen kädenpuristus eli eroraha ja päälle 1/2-1 vuoden palkka tehtävistään eroaville "Bullshit Jobs" SOTE-johtajille. Ei tarvitse ihmetellä miksi terveydenhuoltoon ei riiä enää rahaa, eliitti huijaa ne.
 
Johnny Appleseed
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija: Näytä alkuperäinen viesti
100 000 - 200 000 euron hyväveljien kultainen kädenpuristus eli eroraha ja päälle 1/2-1 vuoden palkka tehtävistään eroaville "Bullshit Jobs" SOTE-johtajille. Ei tarvitse ihmetellä miksi terveydenhuoltoon ei riiä enää rahaa, eliitti huijaa ne.
Click to expand...
Tätä Annika Saarikko intohimoisesti halusi ja Marinin hallitus myötäili. Tapahtui siis naisten tahto.
 
Johnny Appleseed
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija: Näytä alkuperäinen viesti
Oikeistolaisia nämä suuren palkan ja erorahan saaneet johtajat, pääosa kokoomuslaisia veronmaksajien kuppareita.
Click to expand...
Saattavat ollakin, mutta ei se heistä syyllisiä tee. Syyllisiä ovat ne , jotka rakensivat tuon byrokraatteja rahoittavan tuhlausautomaatin. Ketä äänestit oman hyvinvointialueesi aluevaltuustoon ja mitä hän teki, kun noista palkoista ja erorahoista päätettiin? Vai jätitkö "turhat" vaalit väliin?
 
vierailija
Alkuperäinen kirjoittaja Johnny Appleseed: Näytä alkuperäinen viesti
Saattavat ollakin, mutta ei se heistä syyllisiä tee. Syyllisiä ovat ne , jotka rakensivat tuon byrokraatteja rahoittavan tuhlausautomaatin. Ketä äänestit oman hyvinvointialueesi aluevaltuustoon ja mitä hän teki, kun noista palkoista ja erorahoista päätettiin? Vai jätitkö "turhat" vaalit väliin?
Click to expand...
yle.fi

Kainuuseen perustetaan geriatrian osaamiskeskus – haussa on yhden luukun periaate

Vanhuslääketieteen osaajat tahdotaan keskittää yhteen.
yle.fi yle.fi
 
Johnny Appleseed
Hyvää tekstiä Perttu Kauppiselta:
Nyt voi todella sanoa, että Suomen julkinen sektori paisuu. Valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla työskentelee tällä haavaa enemmän ihmisiä kuin kertaakaan 15-vuotisen tilastohistorian aikana.

Tilastokeskus julkisti tikkutiistaina uuden työvoimatutkimuksen, jonka mukaan julkinen sektori ylitti helmikuussa ensimmäistä kertaa 700 000 työntekijän rajan. Julkisia työntekijöitä on nyt 705 000, kun 15 vuotta sitten työntekijöiden määrä oli 617 000. Vaihtelua on paljon, mutta käytännössä työntekijämäärä on lähtenyt hiipimään rivakasti ylöspäin 2020-luvulla.

HS:n mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijämäärän kasvua selittävät etenkin opetus- ja hoiva-alat – väestön ikääntyminen ja sen mukana kasvava hoitotarve. Valtion työntekijämäärän kasvua taas on selitetty panostuksilla poliisiin, maanpuolustukseen ja työnvälitykseen.

Suomessa on viime vuosina iloittu työllisyysasteen paranemisesta. Yksityisellä sektorilla työpaikkojen määrä on lisääntynyt kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin julkisella.

Tämä on tietysti ongelma, koska viime kädessä hyvin voivan yksityisen sektorin pitäisi kannatella hyvinvointivaltiota eli julkista sektoria. Käytännössä julkisen sektorin kasvua on Suomessa pidetty yllä velkarahalla.

Samalla julkisen sektorin toimintaa pitäisi voida oikeasti tehostaa. Työllisyyden paranemista ei kannata juhlia, jos työpaikat lisääntyvät etupäässä julkisella sektorilla. Etenkin, kun samaan aikaan suomalaisten maksamien verojen vastineeksi saatavat julkiset palvelut ei eivät parane lainkaan.

Paradoksaalisesti palvelut tuntuvat vain huononevan väen lisääntyessä.

www.iltalehti.fi

Pääkirjoitus: Palvelut vain huononevat, kun julkinen väki lisääntyy

Julkisella sektorilla on nyt enemmän työntekijöitä kuin koskaan tilastohistorian aikana, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Länsiradan rahoitusosuuden verran rahaa yksityisille terveysfirmoille ilman takeita tai selvityksiä siitä, että ne oikeasti purkaisivat hoitojonoja. Samaan aikaan esim. pitkäaikaissairaiden syöpäpotilaiden sairauspäivärahasta leikataan roimasti. Prioriteetit kohdillaan.

"Länsiradan eli entisen tunnin junan hinta on noussut keskusteluun, kun valtiontaloudessa muuten säästetään ja leikataan.

Hallituksen investointilistalla on toinenkin kohde, johon rahaa löytyy lähes Länsiradan ensimmäisen vaiheen verran eli 400 miljoonaa euroa. Tällä rahalla hallitus aikoo purkaa hoitojonoja.

Aika vähän on puhuttu siitä, onko tämä järkevää rahankäyttöä. Kyseinen investointi tarkoittaa nimittäin sitä, että yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia parannetaan eli rahalla ohjataan potilaita Mehiläiseen, Terveystaloon ja muille yksityisille. Netistä näkee, että niiltä löytyy yllin kyllin vastaanottoaikoja, joten näin hoitojonot puretaan – vai puretaanko?

Osana Kela-korvausten parannusta hallitus lupasi kehittää koko systeemiä. Keväällä kävi ilmi, että ideana on luoda portinvartijajärjestelmä: erikoislääkärikäynnin Kela-korvauksen ehtona olisi se, että on saanut sinne lähetteen yleislääkäriltä. Lähinnä vain gynekologille ja silmälääkärille voisi mennä ilman lähetepakkoa.

Edes yksityinen sektori itse ei ole nähnyt järkeä kahden portaan mallissa. Jos jonoja oikeasti halutaan purkaa, hukkainvestointeihin ei olisi varaa."


www.hs.fi

Kolumni | Hallitus tekee Länsiradan suuruisen kädenojennuksen lääkärifirmoille

Kela-korvausten teho jonojen purkamisessa on vielä todistamatta, ja suunniteltu uusi korvausmalli on erikoinen myös alalla toimivien mielestä.
www.hs.fi www.hs.fi
 

Osallistu arvontaan ja voita Reiman toppahaalari!

Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu