Sossumenot 87 miljardia euroa vuonna 2023

[vierailija]

Sosiaaliturvamenot olivat 87 miljardia – kasvua edellisvuodesta kaksi prosenttia

Vuonna 2023 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 87 miljardia euroa. Menot kasvoivat reaalisesti kaksi prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden laskettuna sosiaaliturvamenot olivat 15 580 euroa. Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 31,7 prosenttia, joka on 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022.

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus (43 %) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Ikääntymiseen liittyvät menot olivat 38 miljardia euroa.

Sosiaaliturvan menoista toiseksi suurimman osuuden (23 %) muodostivat Sairaus ja terveys -pääryhmän menot, jotka olivat 20 miljardia euroa.

Perhe ja lapset -pääryhmän menot olivat yhdeksän miljardia euroa, joka on 10 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista.

Toimintarajoitteisuuteen liittyvät menot olivat kahdeksan miljardia euroa,

ja työttömyyteen liittyvät menot olivat neljä miljardia euroa.

Asumisen menot olivat kolme miljardia euroa,

ja lesken ja muiden omaisten toimeentuloturvaan liittyvät menot olivat kaksi miljardia euroa.

Muu toimeentuloturva -pääryhmän menot olivat kolme miljardia euroa.

Sosiaaliturvan rahoituksesta valtion osuus oli 45 prosenttia.
Kuntien rahoitusosuus oli neljä prosenttia.
Työnantajien rahoitusosuus oli 30 prosenttia
ja vakuutettujen osuus 15 prosenttia. Rahoituksesta kuusi prosenttia katettiin eri sosiaaliturvarahastojen omaisuustuloilla.

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus - THL

thl.fi

 

[vierailija]

Vuoden 2023 menoryhmien jakauma kertoo seuraavaa:

Ikääntyminen: 38 miljardia € (43 %)
Sairaus ja terveys: 20 miljardia € (23 %)
Perhe ja lapset: 9 miljardia € (10 %)
Toimintarajoitteisuus: 8 miljardia € (9 %)
Työttömyys: 4 miljardia € (5 %)
Asuminen: 3 miljardia € (3 %)
Lesket ja omaiset: 2 miljardia € (2 %)
Muu: 3 miljardia € (3 %)

Rahoitus jakautuu seuraavasti:

Valtio: 45 %
Työnantajat: 30 %
Vakuutetut: 15 %
Kunnat: 4 %
Rahastot: 6 %

Eläkemenot yksinään haukkaavat valtavan siivun: vuonna 2024 niiden ennustetaan olevan 40,2 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että yli puolet koko sosiaaliturvan summasta menee eläkkeisiin ja niihin rinnastettaviin tukiin.

 

[vierailija]

Varakkaat nostavat Kreikan ja Suomen sosiaalituet

Hätkähdyttävä tilasto: Varakkaat nostavat Kreikan sosiaalituet

Hätkähdyttävä tilasto: Varakkaat nostavat Kreikan sosiaalituet | Verkkouutiset

Hätkähdyttävä tilasto: Varakkaat nostavat Kreikan sosiaalituet | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

- Onko että Suomessakin varakkain viidennes nostaa melkein yhtä paljon sosiaalitukia (17% tuista) kuin köyhin viidennes (25% tuista). No toisaalta Suomen rikkain mieskin monimiljardööri Antti Herlin saa vuosittain lähes puolen miljoonan euron maataloustuet, saanut jo vuosikymmeniä,ollen Suomen suurimpia sosiaalituen saajia. Tosin näitä tukia tuskin on laskettu edes sossutuiksi.
Autraliassa sentään moraali pelaa ja varakkaimmat eivät nostele sosiaalitukia kuten tuen oikeat tarvitsijat, köyhin väestönosa.

Uudempia tilastojahan tällaisista asioista ei haluta jakaa kansalle, eiköhän suhde ole vielä tasoittunut köyhällistön leikkauksien jälkeen Sipilän ja Orpon hallituskausilla.

 

[vierailija]

Ansiosidonnaisiin sossutukiin eläkkeisiin, perhe-etuuksiin ja sairaskorvauksiin se pääosa menee. Maksukatot niihin ja rahaa on minimiperustruvaan, joka on noihin menoihin nähden hiirenpipana karhun jätöksen vierellä. Teille vähäpojille on vain myyty toi paska pataporvarin mustana.

 

[vierailija]

Yhteenveto veronmaksajien suoraan rahoittamasta osuudesta (pl. työeläkejärjestelmä):

• Suoraan valtion ja kuntien verorahoista katettavat sosiaalimenot ovat noin puolet, eli noin 43 miljardia euroa, joka sisältää Kelan maksamat eläkkeet, asumistuet, toimeentulotuen, perusturvan, perhe-etuudet, osan sairauden ja työttömyyden menoista.
• Ansiosidonnaiset sosiaaliturvat (esim. ansiosidonnainen työttömyysturva) rahoitetaan pääosin vakuutusmaksuilla, työnantajien ja työntekijöiden kautta.
• Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä perusturva ja Kelan eläkkeet ovat pääosin verovaroin katettuja, kun taas ansiosidonnaiset eläke- ja työttömyysturvamenot on rahoitettu vakuutusmaksuilla.

 

[vierailija]

Siitäpä sitä voi katsoa mistä leikkaamalla saadaan niitä säästöjä seuraavaksi. Isoimmista summista höylätään ensin. Sairauspäivärahan laskentakaavaan on tehtykin jo jotain muutoksia jotka pienentävät tukea suurempituloisilta.

 

[vierailija]

Sosiaaliturvamenot olivat 87 miljardia – kasvua edellisvuodesta kaksi prosenttia

Vuonna 2023 Suomen sosiaaliturvamenot olivat 87 miljardia euroa. Menot kasvoivat reaalisesti kaksi prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden laskettuna sosiaaliturvamenot olivat 15 580 euroa. Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 31,7 prosenttia, joka on 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022.

Sosiaaliturvan menoista suurin osuus (43 %) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Ikääntymiseen liittyvät menot olivat 38 miljardia euroa.

Sosiaaliturvan menoista toiseksi suurimman osuuden (23 %) muodostivat Sairaus ja terveys -pääryhmän menot, jotka olivat 20 miljardia euroa.

Perhe ja lapset -pääryhmän menot olivat yhdeksän miljardia euroa, joka on 10 prosenttia sosiaaliturvan kokonaismenoista.

Toimintarajoitteisuuteen liittyvät menot olivat kahdeksan miljardia euroa,

ja työttömyyteen liittyvät menot olivat neljä miljardia euroa.

Asumisen menot olivat kolme miljardia euroa,

ja lesken ja muiden omaisten toimeentuloturvaan liittyvät menot olivat kaksi miljardia euroa.

Muu toimeentuloturva -pääryhmän menot olivat kolme miljardia euroa.

Sosiaaliturvan rahoituksesta valtion osuus oli 45 prosenttia.
Kuntien rahoitusosuus oli neljä prosenttia.
Työnantajien rahoitusosuus oli 30 prosenttia
ja vakuutettujen osuus 15 prosenttia. Rahoituksesta kuusi prosenttia katettiin eri sosiaaliturvarahastojen omaisuustuloilla.

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus - THL

thl.fi

Suomeen saatava pikimmiten eläkekatto !

 

[vierailija]

Ansiosidonnaiset etuudet leikkuriin !